Perustelut

Yleistä

Tutkimus laillisen ja laittoman maahanmuuton yhteyksistä on tehty lyhyessä määräajassa virkatyönä, ja se keskittyy lähinnä tietojen keräämiseen jäsenvaltioista. Tutkimus on jäänyt varsin pinnalliseksi, ja sen johtopäätöksiin on syytä suhtautua varauksellisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimusta jatketaan ja syvennetään, jotta EU:ssa harjoitettavan maahanmuuttopolitiikan pohjaksi saadaan lisää tietoa laittomasta ja laillisesta maahanmuutosta sekä niiden suhteesta toisiinsa.

EU:ssa tulee jatkaa keskustelua työntekijöiden laillisen maahanmuuton helpottamisesta ja ulkomaalaisten työntekijöiden aseman parantamisesta. Kansainvälinen kilpailu koulutetusta työvoimasta lisääntyy, ja jäsenvaltiot tarvitsevat jatkossa yhä enemmän työntekijöitä myös EU:n ulkopuolelta. Tärkeitä ovat myös toimenpiteet jo maassa olevien ulkomaalaisten kotouttamiseksi ja heidän työllisyysasteensa nostamiseksi.

Laittoman maahantulon syyt voivat olla moninaiset, ja laittomalla maahanmuutolla on monia muotoja ja vakavuusasteita. Käsitteenäkään laiton maahanmuutto ei ole yksiselitteinen, vaan esimerkiksi turvapaikanhakijat saatetaan eräissä tilanteissa katsoa laittomiksi maahanmuuttajiksi, mitä ei voida pitää asianmukaisena. Laillinen ja laiton maahanmuutto ovat yhteydessä toisiinsa, mutta yhteys on tutkimuksen mukaan monimutkainen ja epäsuora.

Pelkillä maahanmuuttoa koskevilla valvontatoimilla ei voida hallita laitonta maahanmuuttoa eikä laitonta työntekoa, vaan tarvitaan laaja-alainen lähestymistapa, joka sisältää monenlaisia toimenpiteitä. Laitonta maahanmuuttoa voidaan vähentää kehittämällä laillisia maahanmuuttokanavia ja poistamalla niihin liittyvät epäkohdat, joita ovat esimerkiksi lupakäsittelyn kalleus, hitaus ja byrokraattisuus. Tärkeää on tehdä yhteistyötä lähtömaiden kanssa ja jakaa oikeaa tietoa laillisen maahanpääsyn edellytyksistä ja tulomaan olosuhteista.

Kansainvälisten arvioiden mukaan ihmissalakuljetuksessa liikkuu lähes yhtä paljon rahaa kuin kansainvälisessä huumekaupassa. Toiminta on häikäilemätöntä ja siihen liittyy ihmishenkien menetyksiä, kiristystä ja orjuuttamista. Naiskaupan ja muun ihmiskaupan lisäksi ihmissalakuljetuksella on yhteyksiä myös huumekauppaan, rahanpesuun ja muuhun järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Valiokunta pitää tärkeänä EU-tason yhteistyötä ihmissalakuljetukseen kytkeytyvän järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Erityisesti valiokunta korostaa toimia, joilla vähennetään lapsi- ja naiskauppaa sekä laittomasti maahantuodun työvoiman häikäilemätöntä hyväksikäyttöä.

Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi on pitänyt ongelmallisina laillistamisprosesseja, joita on käytetty joissain jäsenvaltioissa melko säännöllisesti viime vuosien aikana. Valiokunta pitää selvänä, että pidemmän päälle mikään valtio ei voi hyväksyä tilannetta, jossa maassa tiedetään olevan suuria määriä laittomia maahanmuuttajia. Valiokunta korostaa laittomasti maahantulleiden henkilöiden haavoittuvaista asemaa. He ovat helppoja kohteita kaikenlaiselle hyväksikäytölle, riistolle ja muulle rikolliselle toiminnalle. Valiokunta pitää tärkeänä jäsenmaiden ponnisteluja järjestäytyneen rikollisuuden, harmaan talouden ja ihmiskaupan vähentämiseksi ja katsoo, että jäsenmaiden tulee tarvittaessa voida käyttää myös laillistamisprosesseja, jos se katsotaan välttämättömäksi näiden ihmisten systemaattisen hyväksikäytön lopettamiseksi.

Suomessa laittoman maahanmuuton määrälliset ja laadulliset mittasuhteet ovat vaatimattomat verrattuna useimpiin muihin EU-maihin. Venäjän tilanteen kehittymisestä riippuen laiton maahanmuutto Suomeen tai Suomen kautta muualle EU-alueelle voi kuitenkin jossain määrin lisääntyä tulevaisuudessa. Ei kuitenkaan ole todennäköistä, että Suomi tulevaisuudessakaan houkuttelisi erityisen suuressa määrin laittomia maahanmuuttajia.

Työehtojen valvonta

Suomessa ajankohtaiset ongelmat ovat koskeneet ulkomaalaisten työntekijöiden laittomia työehtoja. Näissä tilanteissa on usein, mutta ei aina, kysymys laittomasta maahanmuutosta tai laittomasta työnteosta. Valiokunta katsoo, että laiton työn teettäminen tulee tehdä kannattamattomaksi tehostamalla ulkomaalaisten työntekijöiden laittomaan kohteluun kohdistuvaa valvontaa ja kehittämällä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa entistä tehokkaampia keinoja, joilla työn teettämiseen laittomin työehdoin pystytään puuttumaan.

Keskusrikospoliisin yhteyteen on perustettu valvontayksikkö, jonka toiminta kohdistuu ulkomaalaista työvoimaa hyväksikäyttäviin harmaan talouden työnantajiin, työvoiman välittäjiin ja aliurakoitsijoihin ja jonka valvonta kattaa työlupien ja työehtojen noudattamisen lisäksi työvoiman hyväksikäyttöön liittyvät väärinkäytökset ja laiminlyönnit kokonaisuudessaan. Valiokunta pitää keskusrikospoliisin valvontayksikön toimintaa erittäin tärkeänä ja katsoo, että yksikön laaja-alaisella tutkimustoiminnalla on keskeinen merkitys pyrittäessä ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön perustuvan talousrikollisuuden vähentämiseen. Valiokuntakorostaa riittävien resurssien turvaamista niin keskusrikospoliisin valvontayksikölle kuin työsuojelupiireillekin, jotta ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen valvontaa pystytään tehostamaan.

Työsuhteen ehtojen valvonnan merkitystä tulee painottaa työsuojeluhenkilöstön koulutuksessa ja ohjeistuksessa niin, että työpaikkakäyntien yhteydessä aina tarkastetaan ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehdot. Samalla valiokunta korostaa laajemminkin tarvetta ottaa eri viranomaisten koulutuksessa huomioon ulkomaalaisten hyväksikäyttöön liittyvien tilanteiden tunnistaminen ja toimintatavat hyväksikäytön uhrien auttamiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa parannetaan ulkomaalaisten työntekijöiden tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työmarkkinoilla ja vähennetään näin mahdollisuuksia työntekijöiden tietämättömyyteen perustuvaan hyväksikäyttöön. Valiokunta katsoo, että tietoisuutta voidaan lisätä myös ulottamalla kotouttamistoimet työntekijän asemassa oleviin ulkomaalaisiin.