Perustelut

Yleistä

Esitys liittyy Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen liitto ry:n viime keväänä neuvottelemaan työehtosopimukseen, jonka yhteydessä pyrittiin löytämään alan toimintaedellytyksiä turvaavia ratkaisuja. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla helpotettaisiin alan yritysten sopeutumista taantumaan ja samalla turvattaisiin työntekijöiden asemaa.

Valiokunta pitää esityksen tavoitteita tärkeinä. Taantuman seurauksena tilauskanta on monissa teknologiateollisuuden yrityksissä romahtanut, ja kaikki keinot, joilla voidaan auttaa yrityksiä selviytymään taantuman yli ja säilyttämään työpaikat, ovat tervetulleita. Lyhennetyn työviikon käyttömahdollisuuksien laajentaminen antaa mahdollisuuksia ottaa vastaan pienempiäkin tilauksia ja työtarjouksia sekä jakaa vähentynyttä työtä tasaisemmin henkilöstön kesken.

Esityksellä muutetaan väliaikaisesti työttömyysturvalain säännöksiä lyhennettyä työaikaa tekeville maksettavien työttömyyspäivärahojen ja ansiopäivärahan perusteena olevan palkan määräytymisestä. Esitykseen ei sisälly sukupuolivaikutusten arviointia.

Ehdotukset selkiyttävät ja yksinkertaistavat työttömyysturvalakia ja helpottavat siten lakia toimeenpanevien työttömyyskassojen työtä ja nopeuttavat korvausten saantia. Kansalaisten kannalta uudet säännökset ovat selkeitä, ja omien etuuksien laskeminen on helpompaa niitä kuin nykyisiä säännöksiä sovellettaessa.

Valiokunta on toistuvasti vaatinut työttömyysturvalain yksinkertaistamista ja selkiyttämistä niin, että kansalaisten olisi mahdollista itse tietää, mihin etuuteen he ovat oikeutettuja ja paljonko päivärahaa heidän tulisi saada. Tässä suhteessa esitys on askel oikeaan suuntaan. Valiokunta katsoo, että ansiopäivärahan perusteena olevan palkan säilyminen ennallaan palkan alentamistilanteissa on perusteltu eikä siihen sisälly tasa-arvo-ongelmia, joten valiokunta puoltaa sen hyväksymistä sellaisenaan. Sen sijaan lyhennettyä työviikkoa koskeviin ehdotuksiin näyttää sisältyvän joitakin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ongelmia.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 28/2009 vp) kiinnittänyt huomiota työttömyysturvalain muutosten tuomiseen eduskunnan käsiteltäviksi useina erillisinä esityksinä ja katsonut sen vaikeuttavan kokonaiskuvan saamista muutosten vaikutuksista. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja painottaa, että kokonaiskuvan saamista hankaloittaa myös työttömyysturvalain monimutkaisuus. Valiokunta korostaakin tarvetta yksinkertaistaa erityisesti soviteltua päivärahaa koskevia säännöksiä.

Lyhennetyltä työviikolta maksettava työttömyyspäiväraha

Yhdenvertainen kohtelu lomautustavasta riippumatta

Työttömyyspäivärahan laskutapaa koskevilla muutosehdotuksilla pyritään siihen, että yritykset voisivat taantuman aikana irtisanomisten sijasta käyttää lomautuksia nykyistä joustavammin ja hyödyntää niissä myös lyhennettyä työviikkoa. Teollisuudessa lomautukset on nykyisen taantuman aikana toteutettu pääasiassa kokonaisina viikkoina, koska tällöin työntekijöille maksetaan työttömyyspäiväraha viikon kaikilta lomautuspäiviltä. Jos lomautus toteutetaan lyhentämällä työaikaa yhdellä päivällä viikossa, työttömyyspäivärahaa ei makseta lainkaan, koska sovitellun päivärahan edellytyksenä on työajan lyhentyminen vähintään 25 %:lla. Kahden tai useamman päivän lyhennyksestä saa soviteltua päivärahaa, mutta sitä koskevien säännösten monimutkaisuuden takia päivärahan saaminen voi kestää pitkään ja työntekijän on vaikea itse laskea, mitä hänen kuuluisi saada ja miten muutokset työajassa vaikuttavat päivärahan määrään.

Teollisuudessa käytettiin viime laman aikana huomattavasti enemmän lyhennettyä työviikkoa kuin tämän taantuman aikana, vaikka lomautettujen määrä on nyt suurempi. Tähän vaikutti silloinen lainsäädäntö, jonka mukaan riitti, kun työaikaa oli vähennetty 20 %, jolloin myös yhden päivän lomautuksesta saattoi saada korvausta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että yrityksillä on käytettävissään mahdollisimman joustavia keinoja sopeuttaa toimintaansa taantumaan yrityksen työtilanteen ja olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Työttömyysturvalain säännöksillä ei tulisi olla lomautustapaa ohjaavia vaikutuksia, vaan työntekijöiden tulisi olla yhtä turvattuja riippumatta siitä, toteutetaanko lomautus kokonaisina viikkoina tai päivinä taikka vähentämällä vastaava määrä tunteja päivittäistä työaikaa lyhentämällä.

Nyt käsiteltävällä esityksellä ei ehdoteta muutoksia niihin säännöksiin, joita sovelletaan, kun lomautus toteutetaan lyhentämällä päivittäistä työaikaa. Sen osalta edellytetään siis jatkossakin, että työaikaa on lyhennetty vähintään 25 %:lla, kun kokonaisina päivinä lyhennykseksi riittää 20 %.

Tasa-arvon kannalta asian tekee ongelmalliseksi se, että lomautukset toteutetaan palvelualoilla yleisemmin päivittäistä työaikaa lyhentämällä. Sekä julkisilla että yksityisillä palvelualoilla työskentelee runsaasti pienipalkkaisia naisia. Naisvaltaisilla palvelualoilla työntekijät olisivat siis joissakin tilanteissa huonommassa asemassa kuin miesvaltaisilla aloilla, kuten teollisuudessa, rakennuksilla ja kuljetuksissa, joille lomautusten toteuttaminen kokonaisina päivinä soveltuu paremmin.

Valiokunta katsoo, että lähtökohtaisesti kaikkia toimialoja ja niille soveltuvia lomautustapoja samoin kuin lomautusten kohteena olevia työntekijöitä tulee kohdella lainsäädännössä yhdenvertaisin periaattein. Valiokunta katsoo kuitenkin, että koska kyse on määräaikaisesta laista, jolla pyritään auttamaan erittäin vaikeassa tilanteessa olevaa teollisuutta, on lakiesitys hyväksyttävissä.

Lyhennetyn työajan työttömyyspäivärahan suuruus

Lakiehdotuksen mukaan uusia säännöksiä työttömyyspäivärahan laskemisesta sovellettaisiin tilanteissa, joissa lomautus on toteutettu lyhentämällä työaikaa yhdellä tai useammalla päivällä viikossa. Näiltä lomautuspäiviltä maksettaisiin täysi työttömyyspäiväraha.

Voimassa olevan lain mukaan lyhennettyä työviikkoa tekeviin sovelletaan soviteltua päivärahaa koskevia säännöksiä, jos viikkotyöaika ei ylitä 75 %:a alan kokoaikaisesta työajasta. Soviteltu päiväraha lasketaan siten, että se yhdessä sovittelujakson aikana saadun tulon kanssa voi olla enintään 90 % ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta.

Ehdotettu muutos parantaisi kaikkien yhdeksi päiväksi lomautettujen asemaa, koska soviteltua päivärahaa ei makseta lainkaan, jos viikkotyöaikaa on lyhennetty alle 25 %:n. Muutos parantaa myös kaikkien peruspäivärahaa saavien asemaa.

Kahdeksi tai kolmeksi päiväksi viikossa lomautettujen ansiopäivärahaa saavien osalta muutoksen vaikutukset riippuvat työntekijän ansiotasosta. Saadun selvityksen mukaan ehdotettu laskutapa tuottaa nykyistä paremman etuuden niille, joiden kuukausiansiot ovat noin 3 200 euroa tai enemmän. Naisten ja miesten välinen palkkaero huomioon ottaen muutoksesta hyötyisivät yleensä miehet. Sen sijaan pieni- ja keskituloisille nykyinen soviteltu päiväraha on edullisempi kuin ehdotettu uusi laskutapa. Menetys on sitä suurempi, mitä pienemmät henkilön tulot ovat. Tämä johtuu siitä, että soviteltu päiväraha kattaa sitä suuremman osuuden ansioiden alenemasta, mitä pienemmät tulot ovat. Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen ei voi kuitenkaan ylittää 90 %:a ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta.

Valiokunta pitäisi esitystä yhdenvertaisen kohtelun ja tasa-arvon kannalta ongelmallisena, jos ehdotettu muutos toteutettaisiin pysyvänä. Nyt toteutettava muutos on vastaus teollisuuden poikkeukselliseen tilanteeseen. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että työmarkkinatilannetta taantuman kuluessa seurataan ja tarvittaessa toteutetaan muutoksia, jotka turvaavat palvelualoilla työskentelevien aseman, jos lomautusaalto leviää sinne.

Valiokunta pitää tärkeänä pienipalkkaisten aseman turvaamista esimerkiksi antamalla tuen hakijoille mahdollisuus valita, haluavatko he sovitellun päivärahan vai lakiehdotuksen mukaisesti määräytyvän päivärahan.

Valiokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää mahdollisuudet toteuttaa muutokset siten, että pienipalkkaisten asema ei heikkene nykyisestä.