Perustelut

Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä. Vastuun kohdentaminen kuljettajan ohella koko kuljetusketjuun on perusteltua, ja sillä voi olla ennaltaehkäisevä vaikutus raskaan liikenteen aiheuttamien riskitilanteiden syntymiseen. Valiokunta katsoo, että ehdotetuilla toimenpiteillä tehostetaan säädösten noudattamista ja ehkäistään laittomien tilanteiden syntymistä ja parannetaan siten liikenne- ja työturvallisuutta. Esitys parantaa myös kuljettajien asemaa.

Työsuojeluviranomaisten valvontakäytännöissä tehtyjen havaintojen mukaan kireät aikataulut ovat merkittävä syy ajo- ja lepoaikojen rikkomuksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tehdyt kuljetussopimukset ovat sellaisia, että niiden noudattaminen ei aiheuta sosiaalilainsäädännön rikkomuksia. Vastuun tästä pitää kuulua koko kuljetusketjulle.

Aikataulun laatijoiden ja määrättyä toimitusaikaa edellyttävien tulee vastata siitä, ettei kuljettajan tarvitse rikkoa ajo- ja lepoaikalainsäädäntöä, jotta hän pystyisi noudattamaan kuljetussopimuksen mukaista aikataulua. Tämä edellyttää, että kuljetuksen tilaaja kuulee riittävästi kuljetuksen suorittajaa kuljetusta rajoittavista tekijöistä. Tällaisia kuljetuksia tilaavia tahoja ovat muun muassa huolintaliikkeet, keskusliikkeet, öljy-yhtiöt ja puunjalostustehtaat.

Esityksen mukaan kuormauksen ja kuljetuksen suorittajien tulee huolehtia, että niiden palveluksessa olevat kuormaukseen ja kuljetukseen osallistuvat tuntevat kuormausta koskevat säännökset ja että heillä on oikeat tiedot ajoneuvosta ja kuormasta. Erityistä huomiota tuleekin kiinnittää koulutuksen järjestämiseen niin, että kaikki kuljetusketjuun osallistuvat voivat omalta osaltaan huolehtia kuljetuksen turvallisuudesta. Myös tavaran lähettäjien tulee huolehtia siitä, että kuljetettavat kappaleet kestävät sitomisen tai ne on pakattu niin, että kappale voidaan pakkauksestaan sitoa riittävästi.

Käytännössä oikean vastuullisen löytäminen ei aina ole helppoa. Vastuun jakautumisen selvittäminen ja kohdentaminen asettaa merkittäviä lisähaasteita sekä valvovalle että esitutkintaa suorittavalle poliisille. Tämä edellyttää poliisin työpanoksen suuntaamista aikaisempaa enemmän jutun esitutkintaan. Uudistuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää myös poliisille annettavaa koulutusta.

Valiokunnan käsittelyn aikana on noussut esiin kysymys siitä, pitäisikö esityksen perusteluissa oleva maininta, jonka mukaan toimeksiantajan tai välittäjän toiminta voi vaikuttaa lieventävästi kuljettajan rangaistuksiin, ottaa perustelujen sijasta pykälään. Saadun selvityksen mukaan tämä ei ole välttämätöntä, koska rikoslain yleisperiaatteiden mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Lieventämisperusteena voivat olla muun muassa rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka. Nämä rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat perusteet tulevat siis arvioitaviksi kuljettajan rangaistusta harkittaessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuljetusketjun muiden osien vaikutus otetaan asianmukaisesti huomioon kuljettajalle määrättäviä seuraamuksia harkittaessa.

Valiokunnan suorittamassa asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että valmiiksi kuormattua perävaunua koskevat tieliikennelain 87 a §:n 5 momentin säännökset tulisi laajentaa koskemaan myös muita vastaavia kuormatiloja, kuten esimerkiksi vaihtolavoja. Valiokunta esittääkin liikenne- ja viestintävaliokunnalle, että kyseinen säännös muutettaisiin esimerkiksi seuraavasti: "Valmiiksi kuormatun perävaunun tai muun kuormatilan soveltuvuudesta vastaa kuitenkin se, joka on ennen kuormaamista ottanut perävaunun tai muun kuormatilan käyttöön tai sopinut sen käyttöön ottamisesta."