Perustelut

Vuorotteluvapaajärjestelmän merkitys

Vuorotteluvapaata on pitänyt vuodesta 1996 alkaen tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä noin 123 000 palkansaajaa. Naisten osuus vuorottelijoista ja sijaisista on ollut keskimäärin 71 %. Vuorottelijoiden keski-ikä on 43 vuotta, ja se on viime vuosina jonkin verran noussut. Vuorottelijat ovat tavallisesti alempia toimihenkilöitä tai työntekijöitä, ylempiä toimihenkilöitä on vajaa kolmannes. Puolet vuorottelijoista on kuntasektorilla, kolmasosa yrityksissä ja kymmenesosa valtiolla.

Vuorotteluvapaa lisää tutkimusten mukaan selvästi palkansaajien työssä jaksamista ja sijaisten työllistymisedellytyksiä. Muihin palkansaajiin verrattuna vuorottelijat kokivat useammin kiirettä ja vaikeuksia jaksaa työssään.Yleisimmät motiivit vuorotteluvapaan käytölle ovat halu pitää taukoa työelämästä ja saada lisäaikaa perheelle ja harrastuksille, työpaineet ja stressi, levon tarve sekä elämänarvojen uudelleenarviointi.

Vuorotteluvapaan pituus on keskimäärin 6,8 kuukautta. Vuorottelijat käyttävät vapaansa tutkimusten mukaan latautumiseen, matkusteluun ja harrastuksiin, elämänarvojen pohdintaan, kuntoutukseen sekä lastenhoitoon. Vuorotteluvapaan käyttö harrastusluonteiseen opiskeluun ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen on vähentynyt sen jälkeen, kun vuonna 2002 osittainen ammattikoulutusraha poistettiin ja parannettiin mahdollisuuksia koulutusvapaisiin. Vuorotteluvapaan ansiosta useimmat vuorottelijat kokivat henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa, motivaationsa sekä suhteiden perheenjäseniinsä parantuneen.

Työnantajien kokemusten mukaan vuorotteluvapaajärjestelmästä on hyötyä työn tuottavuudelle ja henkilöstön jaksamiselle. Vaikka vuorotteluvapaa aiheuttaa sijaisten perehdyttämistä ja töiden uudelleenjärjestelyjä, työnantajat arvioivat kuitenkin hyödyt haittoja suuremmiksi.

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan vuorotteluvapaasta säädetään pysyvä laki sen jälkeen, kun järjestelmän rahoituksesta on sovittu. Valtioneuvosto on asettanut kesäkuussa 2007 laajapohjaisen sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka yhtenä tehtävänä on selvittää työvuorottelua. Koska komitean selvitystyö järjestelmän rahoituksesta on vasta käynnistymässä, vuorotteluvapaalaki ehdotetaan säädettäväksi määräaikaiseksi, ja vasta selvitystyön valmistuttua on tarkoitus säätää pysyvästä järjestelmästä.

Valiokunta pitää vuorotteluvapaajärjestelmää hyvin tärkeänä ja katsoo, että se on osoittautunut hyväksi tavaksi jakaa työtä. Valiokunta korostaa vuorotteluvapaan merkitystä pyrittäessä tukemaan työntekijöiden jaksamista ja työurien pidentämistä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työnantajan kannalta vuorotteluvapaa vaikuttaa myönteisesti vähentämällä sairauslomia ja siirtämällä eläköitymistä, mahdollistamalla uuden työvoiman saamisen sijaisista sekä luovuuden ja tuottavuuden lisääntymisen parantamalla vuorottelijan motivaatiota, osaamista ja henkistä hyvinvointia. Työntekijälle vuorotteluvapaa antaa tilaisuuden ottaa tauko kiireisestä työrytmistä, kuntoutua ja koota voimia sekä virkistyä. Vapaan voi käyttää myös opiskeluun taikka lasten, puolison tai ikääntyvien vanhempien hoitoon. Työttömälle vuorottelu antaa tilaisuuden päästä oikeaan työpaikkaan näyttämään kykynsä, ja se johtaa usein pysyvään työllistymiseen kyseiselle alalle tai kyseiseen työpaikkaan.

Valiokunta kiirehtii toimia vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamiseksi. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa asiasta (Valiokunnan lausumaehdotus).

Vuorotteluvapaajärjestelmä ei koske yrittäjiä. Kuitenkin monilla pienyrittäjillä on vaikeuksia huolehtia omasta jaksamisestaan ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan vuorotteluvapaajärjestelmän ulottaminen yrittäjiin selvitetään. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös pienyrittäjien jaksamista ja perhe- ja työelämän yhteensovittamista edistetään.