Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Tutkimusten mukaan starttirahan avulla on tehty mahdolliseksi
monen yrityksen toiminnan aloittaminen ja nopeutettu toiminnan käynnistymistä.
Vaikka yrittäjät ovat kritisoineet starttirahan
pienuutta ja kokonaiskeston lyhyyttä, sillä on
koettu olevan tärkeä yrittäjyyteen kannustava
vaikutus. Se on nähty henkiseksi tueksi ja osoitukseksi
julkisen sektorin halukkuudesta tukea yrittäjyyttä.
Starttirahakokeilun vakinaistaminen tukee hallitusohjelman tavoitetta
madaltaa kynnystä siirtyä palkkatyöstä itsenäiseksi
yrittäjäksi. Yrittäjyyden ja palkkatyön
vuorottelu on osa yhä useamman yksilön urakehitystä,
eikä yrittäjyyttä enää nähdä työuran
päätepisteenä tai perinteisestä palkkatyöstä irrallisena
ilmiönä. Yhteiskunnan näkökulmasta
on oleellista, että yksilön panos voidaan tarkoituksenmukaisella
tavalla hyödyntää työmarkkinoilla.
Starttirahoituksella on saatu aikaan hyviä tuloksia.
Starttirahalla perustettujen yritysten eloonjäämisaste
on parempi kuin muiden yritysten. Yli puolet starttirahaa saaneista
yrittäjistä haki starttirahalle jatkokautta. Jatkokautta
saaneiden yrittäjien mielestä jatkokaudella kyettiin edistämään
yritystoiminnan vakiintumista. Koska jatkokauden myöntäminen
perustuu harkintaan, starttirahan maksimiaika voidaan enimmäiskeston
pidentämisen jälkeenkin kohdentaa sitä eniten
tarvitseville starttirahayrittäjille.
Starttirahan enimmäiskestoa pidennettäessä olennaista
on varmistaa starttirahajärjestelmän kaksivaiheisuuden
toimivuus. Kaksivaiheisuus on koettu hyödylliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi
niin yrittäjien kuin starttirahajärjestelmänkin
kannalta. Väliarvioinneilla voidaan tarjota starttirahayrittäjälle
mahdollisuus saada asiantuntija-apua ja lisätä tietoisuuttaan
yritystoimintansa vahvuuksista, heikkouksista ja tulevista kehittämissuunnista.
Väliarvioinneissa tulee korostaa toimeentuloturvan jatkotarpeen
ohella myös aloitetun yritystoiminnan eloonjäämismahdollisuuksia
(markkinoiden kehittymistä, asiakaspohjan laajentamista,
yritystoiminnan siihenastista taloudellisuutta jne.). Valiokunta korostaakin
väliarviointien tärkeyttä myös
starttirahan enimmäiskeston pidentämisen jälkeen.
Määrärahojen riittävyys
Vuonna 2007 TE-keskukset ovat käyttösuunnitelmissaan
varanneet starttirahaan työllistämistukea noin
29 milj. euroa. Lisäksi työmarkkinatukea arvioidaan
käytettävän starttirahoihin noin 4,4
milj. euroa. Starttiraha on samalla momentilla (34.06.51) kuin kaikki
muutkin työhallinnon aktiiviohjelmiin ja työvoimapalvelujen
hankintaan tarkoitetut määrärahat. Työministeriö jakaa määrärahat
TE-keskuksille, jotka viime kädessä päättävät,
minkä osan määrärahoista ne
käyttävät starttirahaan. Asiakkailla
ei ole ns. subjektiivista oikeutta starttirahaan, vaan myönteisiä päätöksiä tehdään
käytettävissä olevien määrärahojen
puitteissa. Työllisyysmäärärahoja
lisätään yleensä budjettivuoden
aikana vain, jos työllisyystilanne olennaisesti heikkenee,
mutta ei hakemusten määrän perusteella.
Starttirahan hakijoiden määrä vaihtelee
vuosittain ja alueittain, joten työvoimatoimistojen on
vaikea suunnitella työllisyysmäärärahojen käyttöä siten,
että kaikki tukikelpoiset hakijat saisivat täysimääräisen
starttirahan riippumatta siitä, missä vaiheessa
vuotta hakemus jätetään. Viime vuosina
työhallintoa on useaan otteeseen arvosteltu siitä,
että osa työllisyysmäärärahoista on
jäänyt käyttämättä,
vaikka tarpeita niille olisi ollut. Kuluvana vuonna työvoimahallinto
on tämän estämiseksi ryhtynyt toimiin
määrärahojen täysimääräisen
käytön turvaamiseksi sitomalla valtaosan määrärahoista
jo alkuvuodesta. Tämän seurauksena määrärahojen
riittävyydessä loppuvuoden tarpeisiin on syntynyt
ongelmia.
Saadun selvityksen mukaan tänä vuonna on määrärahojen
riittämättömyyden vuoksi tehty kuuden
TE-keskuksen alueella yhteensä 66 kielteistä starttirahapäätöstä ja
kahdeksan TE-keskuksen alueella yhteensä 91 kielteistä jatkopäätöstä.
Jos kaikille kielteisen päätöksen saaneille hakijoille
olisi tehty myönteinen kuuden kuukauden päätös
ja kielteisen jatkopäätöksen hakijoille
myönteinen neljän kuukauden jatkopäätös,
määrärahoja olisi tarvittu lisää noin
450 000 euroa. Lisäksi yhdeksän TE-keskusta arvioi,
että niiden alueella osa hakijoista ei ollut jättänyt
hakemustaan kuultuaan määrärahatilanteesta. Starttirahaa
tiedustelleista osa on lykännyt yritystoiminnan aloittamista
myöhempään ajankohtaan starttirahan saadakseen
ja osa on aloittanut yritystoiminnan ilman starttirahaa.
Valiokunta pitää starttirahajärjestelmää hyvänä tapana
työllistää. Se tukee myös hallitusohjelman
tavoitetta suunnata työllistämistoimia yksityiselle
sektorille. Valiokunta pitää ongelmallisena tilannetta,
jossa määrärahojen riittämättömyys
johtaa tukikelpoisten hakemusten hylkäämiseen
ja vaikeuttaa siten starttiyritysten käynnistymistä tai
niiden toiminnan jatkamista.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että starttiraha myönnetään
sen saantiedellytykset täyttäville hakijoille.
Tämä edellyttäisi starttirahoihin tarkoitetun
määrärahan muuttamista joustavammaksi.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallitus selvittää, miten starttirahoihin
tarkoitettu määräraha voidaan budjetoida
siten, että se joustaa tukikelpoisten hakemusten määrän
mukaan.