Perustelut

Ulkoasiainvaliokunta yhtyy valtioneuvoston selvityksen peruslinjaukseen, jonka mukaisesti Sevillan Eurooppa-neuvoston ei tulisi pyrkiä ennakoimaan sellaisia ratkaisuja, joiden toteuttaminen vaatii perussopimusten muuttamista. Valiokunnan mielestä tällainen ennakointi olisi kielteinen signaali Eurooppa-valmistelukunnalle, joka on aloittanut unionin tulevaisuutta koskevien vaihtoehtojen laajamittaisen selvittämisen.

Neuvosto on unionin toiminnan kannalta niin keskeinen toimielin, että sitä koskevien perussopimusten muutosten konkreettinen linjaaminen Eurooppa-neuvoston toimesta olisi myöhemmän hallitusten välisen konferenssin neuvottelijoita edustavalta toimijalta epätarkoituksenmukaista tulevaisuuskeskustelun ja erityisesti valmistelukunnan työn kannalta.

Eurooppa-neuvoston tulisi kuitenkin valiokunnan mielestä ottaa painokkaasti kantaa sellaisiin neuvoston toiminnan kehittämistä koskeviin päätöksiin, jotka eivät edellytä perussopimusten muuttamista. Helsingin Eurooppa-neuvoston hyväksymät suositukset, jotka valiokunnan saaman selvityksen mukaan ovat vielä merkittäviltä osin toteuttamatta, ovat edelleen keskeinen pohja neuvoston kehittämistyölle, ja ne tulisi panna täytäntöön. Valiokunta viittaa asiasta ennen Helsingin Eurooppa-neuvoston kokousta antamaansa lausuntoon (UaVL 11/1999 vp).

Valiokunta yhtyy arvioon, jonka mukaan neuvoston tehokkaan toiminnan kannalta Eurooppa-neuvoston oman toiminnan kehittämisellä on keskeinen merkitys. Eurooppa-neuvoston tulisi keskittyä poliittisiin linjavalintoihin. Sen ei tulisi olla elin, johon neuvosto siirtää sellaiset omaan päätösvaltaansa kuuluvat vaikeat ja usein tekniset asiat, joita se ei pysty ratkaisemaan. Valiokunta yhtyy selvityksen kantaan, jonka mukaan Eurooppa-neuvoston ottaessa poikkeuksellisesti kantaa tiettyihin määräenemmistöllä neuvostossa ratkaistaviin kysymyksiin, tulisi ratkaisun edellytysten olla samat kuin silloin, jos asiasta päätettäisiin neuvostossa. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, ettei Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi tule selkeästi neuvoston toimivaltaan kuuluvia asioita.

Samoin valiokunta pitää tärkeänä, että erityisesti Eurooppa-neuvoston käsitellessä Euroopan yhteisön toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä sen valmistelun tulisi tapahtua neuvoston puitteissa niin, että kaikki jäsenvaltiot voivat tasavertaisella tavalla osallistua siihen. Vain tällä tavalla voidaan turvata Suomen kannalta neuvoston toiminnan legitimoinnin keskeinen periaate eli kansallisten parlamenttien mahdollisuus osallistua neuvoston työn valmisteluun.

Neuvoston toimiessa lainsäätäjänä sen tulisi valiokunnan mielestä toimia mahdollisimman avoimesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että luottamuksellisten neuvottelujen turvaamisen ja unionin kansalaisten elämään vaikuttavan lainsäätämistyön avoimuuden välillä käytävässä keskustelussa löydetään ratkaisu, joka turvaa oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvassa järjestelmässä välttämättömän mahdollisimman laajan tiedonsaannin lainsäädäntötyöstä.

Neuvoston työn suunnitelmallisuuden parantamiseksi valiokunta pitää hyvänä ajatusta, jonka mukaan neuvostolle laadittaisiin useamman vuoden mittaisia komission työohjelman kanssa yhteensovitettuja neuvostokohtaisia toimintasuunnitelmia jäsenvaltiokohtaisten puheenjohtajaohjelmien sijasta. Valiokunta katsoo, että puheenjohtajavaltiolla tulee kuitenkin olla mahdollisuuksia ohjata neuvoston työtä myös omien painotuksiensa mukaisesti.

Neuvoston puheenjohtajuutta koskevat perusratkaisut edellyttävät perussopimusten muuttamista, joten niitä koskevan arvioinnin tulee valiokunnan mielestä tapahtua Eurooppa-valmistelukunnassa. Työryhmien puheenjohtajuuden suhteen valiokunta suhtautuu myönteisesti kaavailuihin pyrkiä pidempiin, esimerkiksi kahden vuoden mittaisiin puheenjohtajakausiin. Valiokunta yhtyy selvityksen kantaan siitä, että puheenjohtajuudesta huolehtimisen on jatkossakin oltava ensisijaisesti jäsenvaltioiden eikä neuvoston sihteeristön tehtävä. Valiokunta pitää tärkeänä, että mahdollisten pidempiaikaisten työryhmien puheenjohtajuuksien jakamisessa pidetään tiukasti kiinni jäsenvaltioiden tasapuolisesta kohtelusta.

Ulkoasiainvaliokunta yhtyy arvioon, jonka mukaan Euroopan unionin ulkoisessa toimintakyvyssä on runsaasti parantamisen varaa. Osittain kehittämistarvetta aiheuttaa puutteellinen ja järjestäytymätön valmistelu, mutta usein kyse on myös puuttuvasta poliittisesta tahdosta.

Valiokunta pitää tutkimisen arvoisena ehdotusta yleisten asiain neuvoston eriyttämisestä erillisiin ulkosuhteita ja horisontaalisia kysymyksiä käsitteleviin kokoonpanoihin. Ulkosuhteita käsittelevälle neuvostokokoonpanolle tulisi tällöin keskittää kaikki ulkosuhteisiin liittyvät kysymykset, kuten kauppapolitiikka ja kehityskysymykset, kansainvälisiin järjestöihin liittyvät ulkopoliittiset kysymykset sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. Vastaavasti horisontaalisia kysymyksiä käsittelevän kokoonpanon vastuulla olisi Eurooppa-neuvoston työn valmistelu sekä eri neuvostokokoonpanojen työn yhteensovittaminen. Asiaan voidaan ottaa tarkemmin kantaa valiokunnassa konkreettisten ehdotusten perusteella.