Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta

57 osallistujamaan muodostama Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan maiden lisäksi Etyjiin osallistuvat muun muassa Yhdysvallat ja Kanada sekä Keski-Aasian maat. Etyjin ensimmäiset instituutiot, mukaan lukien parlamentaarinen yleiskokous, perustettiin niin sanotulla Pariisin julistuksella vuonna 1990. Yleiskokous piti ensimmäisen istuntonsa Budapestissa vuonna 1992.

Etyj käsittelee turvallisuutta laajasta näkökulmasta. Keskeisimpiä toimialueita ovat asevalvonta ja aseidenriisunta, ennaltaehkäisevä diplomatia, demokratia, luottamusta herättävät toimet, ihmisoikeudet, taloudellinen ja ympäristön turvallisuus. Järjestön tavoitteena on tuoda valtiot tasa-arvoisina kumppaneina keskustelemaan ja sopimaan toimenpiteistä, jotka lisäävät yksittäisten maiden sekä kaikkien yhteistä turvallisuutta. 

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnassa on kuusi varsinaista ja kuusi varajäsentä. Valtuuskunta antaa eduskunnalle vuosittain selvityksen toiminnastaan.

Valtuuskunnan sihteeristö toimii eduskunnan kansainvälisellä osastolla.

Yleiskokous kokoaa yhteen yli 300 parlamentaarikkoa

Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu yli 300 jäsenmaiden parlamenttien valitsemaa edustajaa. Maiden edustajamäärä määräytyy väkiluvun perusteella. Etyjin 57 osallistujavaltiosta yksi eli Vatikaani ei osallistu parlamentaariseen yleiskokoukseen, koska Vatikaanissa ei ole parlamenttia.

Parlamentaarisen yleiskokouksen tehtävänä on muun muassa seurata Etyjin tavoitteiden toteutumista, keskustella Etyjin ministerineuvostossa ja huippukokouksissa käsiteltävistä aiheista, tukea demokraattisten instituutioiden toimintaa ja edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisua. Se antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle. Täysistunnoissa hyväksytyillä julkilausumilla se ottaa kantaa ajankohtaisiin kansainvälisen politiikan tapahtumiin.

Parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu täysistuntoon kerran vuodessa heinäkuussa. Istunnon valitsema puheenjohtaja edustaa yleiskokousta istuntojen välillä. Ilkka Suominen toimi yleiskokouksen puheenjohtajana 1992–1994 ja Ilkka Kanerva 2014–2016. Suomi on järjestänyt parlamentaarisen yleiskokouksen istunnon kahdesti 1993 ja 2015.​

Toiseksi tärkein istuntomuoto ovat talvi- ja syysistunnot, joista ensimmäiset järjestettiin vuonna 2002. Talvi- ja syysistunnoissa kokoontuvat pysyvä komitea ja kolme sääntömääräistä komiteaa.

Yleiskokous valitsee vuosittaisessa täysistunnossaan itselleen puheenjohtajan sekä yhdeksän varapuheenjohtajaa. Yleiskokouksen puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan ja hän voi tulla uudelleen valituksi kerran. Varapuheenjohtajien toimikausi on kolme vuotta.

Yleiskokouksen pysyvään komiteaan (Standing Committee) kuuluvat puheenjohtajiston jäsenten lisäksi jäsenmaiden valtuuskuntien puheenjohtajat sekä komiteoiden toimihenkilöt. Sen tehtävä on valmistella yleiskokouksen istunnossa käsiteltäviä asioita, ja tarpeen vaatiessa se voi hyväksyä kiireellisiä poliittisia kysymyksiä koskevia päätöslauselmia.

Sääntömääräisiä komiteoita (General Committees) on kolme: poliittisia ja turvallisuuskysymyksiä käsittelevä komitea; talous-, tiede-, teknologia- ja ympäristökomitea sekä ihmisoikeus-, demokratia- ja humanitaaristen kysymysten komitea. Lisäksi yleiskokouksen puheenjohtaja voi perustaa määräaikaisia (ad hoc) komiteoita ja työryhmiä käsittelemään ajankohtaisia kysymyksiä sekä nimetä erityisedustajia.

Yleiskokouksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja, kunniapuheenjohtaja ja komiteoiden toimihenkilöt muodostavat yhdessä yleiskokouksen puheenjohtajiston (bureau).

Tiedonkulku yleiskokouksen ja muiden Etyjin toimielinten välillä varmistetaan muun muassa siten, että Etyjin pysyvän neuvoston puheenjohtaja ja johtavat virkamiehet osallistuvat täysistuntoihin. Yleiskokouksen puheenjohtajalla on vastaavasti puheenvuoro pysyvän neuvoston kokouksessa.

Etyjin kuusi virallista kieltä ovat englanti, espanja, italia, ranska, saksa ja venäjä.

Yleiskokouksen vaalitarkkailut

Etyjin keskeinen tehtävä on valvoa demokraattisten instituutioiden kuten vaalien toimintaa. Yleiskokous osallistuu tähän tehtävään lähettämällä kansanedustajavaltuuskuntia tarkkailemaan ensisijaisesti parlamenttivaaleja Etyjin jäsenmaissa. Eräissä tapauksissa se voi tarkkailla myös presidentinvaaleja. Vaalitarkkailussa yleiskokous toimii yhteistyössä Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston Odihrin ​sekä muiden parlamenttienvälisten järjestöjen kanssa.

Hallitustenvälisen Etyjin toimielimet

Huippukokoukset ovat valtion tai hallituksen päämiesten kokouksia, joissa osallistujavaltiot ohjaavat järjestön toimintaa korkeimmalla mahdollisella poliittisella tasolla. Huippukokouksia ei järjestetä säännönmukaisesti, vaan erillisellä päätöksellä tarpeen vaatiessa. Huippukokousten välissä päätöksenteko- ja poliittinen ohjausvalta on vuosittain järjestettävällä ministerikokouksella, johon osallistuvat Etyj-maiden ulkoministerit. Poliittisen keskustelun ja päätöksenteon säännöllinen foorumi on pysyvä neuvosto, joka kokoontuu viikoittain Wienissä. Kokouksissa osallistujavaltioita edustavat Etyj-lähettiläät tai heidän sijaisensa.

Etyj-puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain ja puheenjohtajana toimii vuorossa olevan maan ulkoministeri. Etyjin puheenjohtajamaalla on kokonaisvastuu Etyjin toiminnasta.

Etyjissä on lisäksi joukko toimielimiä ja instituutioita, joiden tehtäviin kuuluu seurata neuvotteluissa saavutettujen päätösten toteutumista. Tällaisia tahoja ovat mm. Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (Odihr), vähemmistövaltuutettu, mediavaltuutettu sekä Sovittelu- ja välitystuomioistuin. 

Etyjin missioita eli kenttäedustustoja perustetaan alueille, joilla kansainvälinen läsnäolo on tarpeen. Missioiden mandaatti, rooli ja koko vaihtelevat maasta riippuen ja niistä päättää pysyvä edustusto.

Etyjin rahoittajia ovat jäsenvaltiot, joiden maksuosuus määrätään vuosittain. Suurin osa budjetista käytetään kenttätyöhön. Koko Etyjin budjetti on 145 miljoonaa euroa.

Etyjin historia alkoi Helsingin ETYKistä 1975

Ety-järjestön syntyyn johtanut yhteistyö sai alkunsa Euroopan ensimmäisen turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) loppuasiakirjasta, joka allekirjoitettiin Helsingissä vuonna 1975. Loppuasiakirjan 35 allekirjoittajamaata sopivat valtioidenvälisistä säännöllisistä tapaamisista, joissa seurattaisiin loppuasiakirjan suositusten toteutumista. Suositukset käsittelivät sekä sotilaallista että ei-sotilaallista turvallisuutta kuten taloutta, ympäristöasioita, ihmisoikeuksia sekä kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä. Vuoteen 1990 asti ETYK toimi sarjana kokouksia ja konferensseja. Järjestön ensimmäiset instituutiot perustettiin vuonna 1990, ja nimi muutettiin Etyjiksi vuonna 1995.