​Suomi elää metsistä. Mutta miten voivat Suomen metsät, joille hyvinvointimme on perustunut 1800-luvun loppupuolelta lähtien? Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja 2019 vastaa kysymykseen kartoittamalla suomalaisen metsäluonnon tilaa metsätalouden, ilmastomuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja metsien virkistyskäytön näkökulmista.

Nuorten journalistien kirjoittama tietoteos suhtautuu kriittisesti suomalaisen metsäpolitiikan valtavirtaan. Teoksen punaisena lankana on jatkuvan metsänkasvatuksen käytäntöjen tarjoaminen perinteisten päättöhakkuiden vaihtoehdoksi. Päättöhakkuilla tarkoitetaan avohakkuita, joiden jälkeen maaperää muokataan ja tilalle istutetaan uusi taimikko. Jatkuvassa kasvatuksessa hakkuita suoritetaan valikoiden ja metsä uusintaa itse itseään.

Artikkeleissa kukin alateema henkilöidään esittelemällä metsänomistajia, tutkijoita, aktivisteja, suomalaisen metsäpolitiikan toisinajattelijoita ja yrittäjiä. Kirjoittajat hyväksyvät realiteettina sen, että valtaosa Suomen metsistä on talousmetsää. Kysymys kuuluu pikemminkin, miten niitä voisi hyödyntää kestävämmin.

Metsä meidän jälkeemme on vetävästi kirjoitettu ja kauniisti kuvitettu tietoteos, jonka painava aihepiiri pysyy Suomen kohtalonkysymyksenä tulevaisuudessakin.

Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Näillä sivuilla esittelemme kiinnostavia kirjoja, artikkeleita, verkkojulkaisuja tai -sivustoja Eduskunnan kirjaston aihealueilta. Tutustu myös aiempiin suosituksiin.