7
Säännöskohtaiset perustelut
1 §.Yhtiön toiminnan tarkoitus. Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan Ilmastorahasto Oy on pääomasijoitustoimintaa ja muuta rahoitustoimintaa harjoittava yhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää ilmastonmuutoksen torjumista, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamista ja digitalisaatiota Suomessa.
Yhtiöllä olisi mahdollisuus hyödyntää erilaisia rahoitusinstrumentteja toiminnassaan monipuolisesti. Olennaista on sijoitus- ja muun rahoitustoiminnan kytkeytyminen yhtiön toiminnan tarkoitukseen. Yhtiö on tarkoitustaan toteuttamaan perustettu valtion erityistehtäväyhtiö. Yhtiön toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahaston tehtävänä on hiilijalanjäljen vähentäminen ja hiilikädenjäljen vahvistaminen sekä innovatiivisten ilmasto- ja digiratkaisuiden edistäminen tavoitteena kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiilinielujen vahvistaminen, luonnonvarojen käytön tehostaminen ja biologisen monimuotoisuuden edistäminen. Yhtiön tehtäviin kuuluu myös EU-rahoituksen hyödyntäminen. Käsitteellä hiilijalanjälki tarkoitetaan tuotteen tai palvelun synnyttäviä päästöjä. Hiilikädenjälki puolestaan tarkoittaa tuotteen tai palvelun aikaansaamia ilmastokuorman vähenemisestä johtuvia positiivisia ilmastovaikutuksia. Yhtiön toiminnan painopisteiden tarkempi määrittely ei ole tarkoituksenmukaista ottaen huomioon teknologian ja ilmastonmuutoksen kehitykseen liittyvät epävarmuudet, jotka korostavat teknologianeutraalisuuden merkitystä. Ilmastorahaston rahoittamat digitalisaatiohankkeet liittyvät lähtökohtaisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Ilmastorahasto voi rahoittaa myös muita digitalisaatiohankkeita edellyttäen, että ne ovat ympäristövaikutuksiltaan vähintään neutraaleja ja että niillä voidaan saavuttaa muuta merkittävää yhteiskunnallista hyötyä.
Yhtiön toimiohjeen mukaan rahoitettavista kohteista noin 65 prosenttia pitää ohjeellisesti liittyä ilmastonmuutokseen ja noin 35 prosenttia digitalisaatioon siten, että sijoitustoiminnan pääpaino on ilmastomuutoksen torjumisessa ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamisessa. Prosentuaalinen jako (65/35) on suuntaa antava ja sitä tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Jako voi toteutua joko euro- tai kappalemääräisesti riippuen muun muassa tulevasta hankevirrasta sekä rahoitustarjonnasta. Työ- ja elinkeinoministeriö voi tehdä esityksen prosentuaalisen jaon muutoksesta talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle.
Ilmastorahaston ensisijaisina sijoituskohteina ovat teollisen mittaluokan skaalaukset, joissa on kyse esimerkiksi uuden teknologian demonstraatiovaiheen hankkeista. Näiden sijoitusten kokoluokka on tyypillisesti 550 miljoonaa euroa. Keskeisiä arviointikriteerejä ovat esimerkiksi merkittävän investoinnin aikaistaminen, investoinnin päästövähennyspotentiaali sekä ratkaisun innovatiivisuus, investoinnin toteutuminen markkinaehtoista suunnitelmaa laajempana tai kohdistuminen Suomeen. Lisäksi keskeisenä painopisteenä tulee olla se, että kohteiden avulla voidaan todennettavalla tavalla merkittävästi vähentää päästöjä tai uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä nykyratkaisuihin verrattuna.
Rahoitettavat kohteet voivat olla yksityisten ja julkisten toimijoiden hankkeita. Ilmastorahasto voi olla myös mukana erilaisissa datan hyödyntämistä tehostavissa julkisissa alustoissa sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteisprojekteissa. Ilmastorahastolla on mahdollisuus tehdä poikkeustapauksissa myös suuria yli 50 miljoonan euron investointeja, mutta ne eivät ole yhtiön ensisijaista toimintaa.
2 §.Tehtävät. Pykälän 1 momentin mukaan yhtiö tehtävänä olisi toimintansa tarkoituksen toteuttamiseksi myöntää oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ja välirahoitusta sekä perustaa ja olla sijoittajana rahastoissa sekä ostaa, myydä, omistaa ja hallita osakkeita, yhtiöosuuksia ja niitä vastaavia osuuksia sekä arvopapereita ja kiinteää omaisuutta.
Yhtiölle annettaisiin operatiivisen toiminnan osalta monipuoliset mahdollisuudet eri sijoitus- ja rahoitusinstrumenttien käyttöön 1 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi. Yhtiön toimintaa ei tältä osalta ehdoteta rajattavaksi, vaan mahdollistetaan yhtiön operatiivinen toiminta joustavasti erilaisissa tilanteissa kuitenkin aina sidottuna yhtiön tarkoituksen mukaiseen toimintaan.
Pykälän 2 momentin mukaan yhtiö voisi tehdä 1 momentissa tarkoitettuja sijoituksia vastaavia sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja kohdeyrityksiin, jos niiden toiminta edistää taloudellista kehitystä Suomessa. Sijoittaminen ulkomaisiin rahastoihin ja kohdeyrityksiin olisi mahdollista Ilmastorahasto Oy:lle sillä edellytyksellä, että sijoituksiin liittyy suomalainen intressi ja sijoitus olisi myös muutoin 1 §:ssä säädetyn yhtiön toiminnan tarkoituksen mukainen. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa ETA-alueella toimivan yrityksen Suomeen rekisteröidyn sivuliikkeen tekemä Ilmastorahaston tarkoituksen mukainen investointi Suomessa tai ulkomainen rahasto, jonka rahoituskohteina ovat myös Suomen ja sen lähialueen ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävät toimet, kuten Itämeren suojelu tai yhteispohjoismaalaiset ilmastohankkeet.
Pykälän 3 momentin mukaan mitä 1 ja 2 momentissa säädetään ei kuitenkaan sovellettaisi sijoituksiin, jotka liittyvät yhtiön varainhallintaan tai likviditeetin varmistamiseen. Yhtiön operatiiviseen toimintaan liittyvät sijoitukset olisi tehtävä yhtiön 1 §:ssä säädetyn toiminnan tarkoituksen puitteissa. Tällä ei kuitenkaan rajoitettaisi yhtiön mahdollisuuksia tavanomaiseen varainhallintaan ja likviditeetin varmistamiseen liittyviin sijoituksiin. Yhtiö voisi likviditeetin varmistamiseksi ja varainhallinnallisista syistä sijoittaa esimerkiksi pankkitileille, määräaikaistalletuksiin, vähäriskisiin ja nopeasti rahaksi muutettaviin korkorahastoihin tai hyvin osinkoa maksavien julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeisiin. Myös varainhallintaan ja likviditeetin varmistamiseen liittyvissä sijoituksissa tulisi huomioida vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja priorisoida mahdollisuuksien mukaan rahastoja, joilla on erikseen vahvistettu ilmasto- tai vähähiilisyyspolitiikka tai, jotka muuten pyrkivät minimoimaan sijoitustoimintansa negatiivisia ilmastovaikutuksia.
Pykälällä ei ole tarkoitus puuttua yhtiön omistuksessa olevia osakkeita koskeviin nykyisiin tai tuleviin valtioneuvoston kanslian ja yhtiön välisiin omistus- ja hallintajärjestelyihin. Tällä hetkellä yhtiön omistuksessa on 8,3 prosenttia Neste Oyj:n osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja nämä osakkeet eivät kuulu niiden osakkeiden joukkoon, joiden disponoinnista yhtiö voi päättää itsenäisesti. Yhtiön mahdolliset omistusosuuden muutokset ja muut vaikutuksiltaan vastaavat toimenpiteet Neste Oyj:ssä tai muissa yhtiöomistuksissa joihin sovelletaan valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia (1368/2007), päätetään siten kuin siitä on kyseisessä laissa säädetty. Neste Oyj:n osakkeita koskeva esittelyvastuu valtioneuvostossa on valtioneuvoston kanslialla.
3 §.Yhtiön omistajaohjaus ja sijoitusneuvosto. Pykälän 1 momentin mukaan yhtiö kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta siten kuin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetussa laissa (1368/2007) säädetään. Kyseisen lain 1 §:n mukaan lakia sovelletaan yhtiöomistusta koskevaan päätöksentekoon ja valtion omistajaohjaukseen valtioenemmistöisissä yhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa yhtiön omistajaohjauksesta lain 5 §:n nojalla.
Pykälän 2 momentin mukaan yhtiön koko osakekannan olisi oltava valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa.
Yhtiön koko osakekannan olisi tarkoituksenmukaista olla valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa yhtiölle annettavan valtiontukien myöntämiseen liittyvän julkisen hallintotehtävän vuoksi. Yhtiön yhtiöomistusta ja omistuksen muutoksia koskevaan päätöksentekoon sovellettaisiin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettua lakia.
Pykälän 3 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö nimittäisi yhtiölle sijoitusneuvoston, jonka tehtävänä olisi antaa työ- ja elinkeinoministeriölle vuosittain arvio siitä, miten yhtiön tulisi kehittää toimintaansa tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Yhtiöllä olisi sijoitusneuvosto poikkihallinnollisen näkökulman varmistamiseksi yhtiön toiminnassa. Sijoitusneuvosto ei ole osakeyhtiölain (624/2006) mukainen yhtiön toimielin, kuten hallitus, hallintoneuvosto, yhtiökokous ja toimitusjohtaja, vaan erityinen työ- ja elinkeinoministeriölle yhtiön toiminnasta ja sen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista raportoiva taho. Yhtiön sijoitusneuvoston tehtävänä on muodostaa näkymä valtioneuvoston yhteisistä strategisista tavoitteista yhtiön toimintaan. Tämä osaltaan varmistaa, että yhtiön toiminta on yhteensopivaa keskeisten hallinnonalojen tavoitteiden kanssa ja huomioi toimintaympäristössä tapahtuvan kehityksen. Tarkoituksena on parantaa yhtiön toiminnan vaikuttavuutta toimeenpanna horisontaalisia tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseen, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen.
Sijoitusneuvosto ei käsittele yksittäisiä sijoitus- tai irtaantumispäätöksiä, eikä sille muutoinkaan kuulu yhtiön toimielimille kuuluvia tehtäviä. Sijoitusneuvoston kokouksissa käsitellään ensisijaisesti yhtiön sijoitustoimintaan ja sen yleiseen toimintaympäristöön liittyviä ajankohtaisia teemoja. Yhtiön toimintaa ja sen tuloksia esitellään sijoitusneuvoston kokouksissa. Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää sijoitusneuvoston. Sijoitusneuvostossa ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ainakin valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Sijoitusneuvostoon voidaan kutsua myös muita edustajia esimerkiksi muualta julkishallinnosta ja tutkimuskeskuksista. Sijoitusneuvoston puheenjohtajuus on kiertävä. Sijoitusneuvoston jäsenille ei makseta palkkioita. Sijoitusneuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta 24 kertaa vuodessa. Sijoitusneuvosto hyväksyy itselleen työjärjestyksen.
Sijoitusneuvosto antaa kirjallisen arvion vuosittain työ- ja elinkeinoministeriölle siitä, miten Ilmastorahaston tulisi kehittää toimintaansa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö ottaa arvion huomioon osana omistajaohjausprosessia.
4 §.Yhtiön toiminnan ohjaaminen. Pykälän mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voisi antaa yhtiölle yhtiön toiminnan tarkoitukseen soveltuvia toimeksiantoja.
Ehdotetulla säännöksellä tuotaisiin läpinäkyvästi esille työ- ja elinkeinoministeriön osakeyhtiölakiin (624/2006) perustuva oikeus yhtiön kokonaan omistavana tahona ohjata yhtiön toimintaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaisi omistajan mahdollisuutta kiinnittää yhtiön huomio tärkeäksi nähtyyn hankkeeseen tai toimintaan antamalla toimeksianto esimerkiksi selvittää yhtiön mahdollisen osallistumisen edellytysten täyttymistä. Tällöin lopullisen päätöksen sijoituksesta tekisi yhtiön hallitus osakeyhtiölain mukaisin valtuuksin ja vastuin. Toimeksiannot voisivat myös liittyä tilanteeseen, jossa työ- ja elinkeinoministeriö on tunnistanut tarpeen yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaiselle valtiontukiohjelmalle ja pyytäisi yhtiötä selvittämään toimintaympäristöönsä ja markkinaan liittyvää asiantuntemustaan hyödyntäen ohjelman toteuttamiskelpoisuutta ja reunaehtoja. Tällöin lopullisen päätöksen valtiontukiohjelman käyttöönotosta tekisi yhtiön hallitus osakeyhtiölain mukaisin ja hallintopäätöksen tekemiseen soveltuvin vastuin. Toimeksiannot voisivat myös käsittää erilaisia yhtiölle annettavia tiedonkeruu- ja selvitystehtäviä, esimerkiksi yhtiön toimialan mukaista markkinadataa koskien. Osakkeenomistajalla olisi myös mahdollisuus tehdä osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 2 momentin ja 2 §:n 2 momentin mukaisia osakkeenomistajan päätöksiä hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa. Edellä mainittuja osakkeenomistajan päätöksiä ei pidettäisi pykälän tarkoittamina yhtiön toteutettavaksi annettavina toimeksiantoina.
Yhtiön toteutettavaksi annettavien toimeksiantojen olisi oltava 1 §:ssä säädetyn yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaisia. Sijoituksilta joihin toimeksiannot voivat mahdollisesti johtaa, edellytettäisiin samojen edellytysten täyttymistä kuin muidenkin yhtiön sijoitusten kohdalla. Toimeksiannot tulisi antaa yhtiölle kirjallisena ja niistä tulisi käydä ilmi toimeksiannon sisältö ja vastauksen määräaika. Yhtiö antaisi vastauksensa tai arvionsa toimeksiannon toteuttamiskelpoisuudesta työ- ja elinkeinoministeriölle toimeksiannossa todettuun määräaikaan mennessä. Osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 2 momentin ja 2 §:n 2 momentin mukaiset osakkeenomistajan päätökset yhtiön hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa koskisivat poikkeuksellisia erityistilanteita. Pääsääntönä olisi yhtiön huomion kiinnittäminen tärkeäksi nähtyyn hankkeeseen tai toimintaan sekä muut tiedon keräämiseen ja tuottamiseen liittyvät selvitystehtävät.
5 §.Yhtiön tiedonantovelvollisuus. Pykälän 1 momentin mukaan yhtiön olisi annettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyynnöstä yhtiön toiminnan ohjaamisen ja valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja.
Tietojen antaminen perustuisi työ- ja elinkeinoministeriön yhtiölle esittämään kirjalliseen pyyntöön. Pyynnön perusteella Ilmastorahastolla olisi velvollisuus antaa työ- ja elinkeinoministeriölle Ilmastorahaston toiminnan ohjaamisen ja valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja.
Pykälän 2 momentin mukaan yhtiön olisi salassapitosäännösten estämättä annettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyynnöstä valtiontukien maksatuksen keskeyttämiseen, valtiontukien takaisinperintään ja tuen saajiin kohdistuviin tarkastuksiin liittyvän päätöksenteon kannalta välttämättömät tiedot.
Yhtiön julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyviin viranomaisen asiakirjoihin sovelletaan mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Yhtiön olisi annettava työ- ja elinkeinoministeriölle valtiontukien valvonnan, maksatuksen keskeyttämisen tai takaisinperinnän kannalta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä. Säännös on tarpeen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn edellytyksen täyttämiseksi. Tiedot voisivat koskea esimerkiksi Ilmastorahaston hallussa olevia valtiontukea sisältävän rahoituksen kohteena olevan yrityksen talouteen ja toimintaan liittyviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä valtiontukien valvontaa, maksatuksen keskeyttämistä tai takaisinperintää koskevien työ- ja elinkeinoministeriön päätösten tueksi.
6 §.Taloudelliset toimintaperiaatteet. Pykälän 1 momentin mukaan yhtiön ei tulisi toiminnallaan tavoitella mahdollisimman suurta tuottoa, vaan se toimisi erityistehtäväyhtiönä toimintansa tarkoituksen edistämiseksi. Yhtiön tekemien sijoitusten ja rahoituksen kohteiden toiminnan tulisi olla liiketaloudellisesti kannattavia pitkällä aikavälillä. Yhtiön toiminnan menot tulee lähtökohtaisesti kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla.
Erityistehtäväyhtiön luonteeseen kuuluu, ettei yhtiö pyri maksimoimaan oman toimintansa tuottoa vaan pyrkii toteuttamaan yhteiskunnalliset tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja maksimoimaan yhteiskunnallisen tuloksen. Yksittäisiltä sijoitus- ja rahoituspäätöksiltä kuitenkin edellytetään sekä yhtiön tekemän sijoituksen että rahoituksen kohteen toiminnan liiketaloudellista kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Yhtiö tekee sijoituksia ja myöntää rahoitusta 1 §:ssä säädetyn toiminnan tarkoituksen puitteissa. Sijoitus- ja rahoitustoiminta pitää sisällään riskinottoa, eivätkä kaikki sijoitukset taloudellisesta ennakkoarvioinnista huolimatta ole lopulta yhtiön kannalta tuottoisia. Yhtiön hallinnon huolellisuusvelvoitteen ja vastuun osalta noudatettaisiin siten osakeyhtiölaissa (624/2006) säädettyä. Lähtökohta on, että yhtiö tekisi vain etukäteisen taloudellisen arvioinnin perusteella yhtiölle tuottoisia sijoituksia, eikä sijoittaisi yrityksiin joiden toiminnan ei arvioida olevan liiketaloudellisesti kannattavaa edes pitkällä aikavälillä. Rahoituksen kohteen liiketaloudellinen kannattavuus tarkoittaa, että rahoituksen saajalla on taloudelliset edellytykset ylläpitää toimintaansa ja tehdä toimintansa jatkuvuuden edellyttämät investoinnit. Yhtiö ei pyrkisi toiminnallaan maksimoimaan tuottoa, vaan toimisi erityistehtäväyhtiönä ilmasto-, vähähiilisyys- ja digitaalisuuden edistämisessä. Yhtiön tulisi mitattavasti ja tavoitteellisesti seurata ja kehittää toimintansa tehokkuutta sille määritellyn tehtävän erityispiirteet huomioiden. Yhtiö toimisi lähtökohtaisesti pääomiensa tuotoilla, mukaan lukien sijoituksista ja rahoituksesta palautuvat varat. Näiden tuottojen tulisi pääsääntöisesti kattaa Ilmastorahaston rahoitustoiminta sekä hallinnolliset menot. Siten pitkällä aikavälillä yhtiön tekemien sijoitusten ja rahoituksen kohteiden toiminnan tulisi olla kokonaisuutena arvioiden itsekannattavaa. Yhtiön pääomatarvetta arvioitaisiin valtion talousarvioprosessin yhteydessä. Yhtiölle on varattu vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa 300 miljoonan euron siirtomääräraha. Kyse on finanssisijoituksesta, joka edellyttää tuottoa valtiolle. Kyseistä siirtomäärärahaa ei siten voida käyttää yhtiön valtiontukitoiminnassa, vaan se tulee kohdentaa markkinaehtoiseen toimintaan. Kohdentamisen osoittamiseksi riittäisi, että siirtomäärärahan maksatuksen jälkeen yhtiön tulisi varmistua kulloisellakin ajanhetkellä siitä, että sen varoista yhteensä vähintään 300 miljoonaa euroa on kohdennettuna markkinaehtoiseen sijoitustoimintaan ja varainhoitoon. Valtiontukea sisällään pitävät transaktiot on lähtökohtaisesti rahoitettava varoilla, joita ei ole sijoitettu yhtiöön finanssisijoituksena, kuten yhtiön olemassa olevilla varoilla tai yhtiön omistuksessa olevista osakkeista saatavilla osinkotuotoilla.
Pykälän 2 momentin mukaan yhtiö saisi myöntää rahoitusta hankkeelle vain, jos yhtiön rahoitus on edellytyksenä hankkeen toteutumiselle tai sen toteutumiselle aikaisempana ajankohtana tai suuremmassa mittakaavassa kuin ilman yhtiön rahoitusta. Yhtiön investoinnit eivät saisi aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle tai biologiselle monimuotoisuudelle. Yhtiön tulisi asettaa rahoitusta myöntäessään etusijalle rahoituskohteet, joiden toteutumisella olisi todennettavalla tavalla suurin vaikutus yhtiön toiminnan tarkoituksen edistämiseksi.
Yhtiön mukanaololle hankkeessa olisi pystyttävä todentamaan lisäarvo. Rahoituskohteita valitessaan yhtiön olisi erityisesti arvioitava se, mahdollistaako yhtiön osallistuminen hankkeeseen investoinnin joka ei muuten toteutuisi tai toteutuuko investointi yhtiön mukana olon ansiosta suurempana tai aikaisemmin. Mikäli prosessin aikana yhtiön tietoon tulisi, että Ilmastorahaston rahoitusosio ei tuo hankkeeseen ajallista, määrällistä tai laadullista lisäarvoa suhteessa muuhun tarjolla olevaan yksityiseen tai julkiseen rahoitukseen, yhtiön tulisi vetäytyä hankkeesta. Ilmastorahaston on keskityttävä rahoituksessaan alueille, joihin muiden (esimerkiksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n, Finnvera Oyj:n tai Business Finlandin) toimijoiden toimet eivät yllä tai joissa eri toimijoiden toimet täydentävät ja tukevat toisiaan.
Yhtiön tavoitteena olisi saada rahoituksellaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Yhtiön rahoituspäätöksillä ei saisi olla merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ilmastorahaston tulee sijoituspäätöksiä tehdessään arvioida sijoitusten vaikutuksia ilmastonmuutokseen. Lisäksi yhtiön tulee huomioida investointien vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden kehitykseen ja varmistaa, ettei investoinneilla aiheuteta merkittävää haittaa biologiselle monimuotoisuudelle. Merkittävän haitan poissulkeminen voitaisiin osoittaa esimerkiksi noudattamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 kestävää sijoittamista helpottavasta kehityksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta mukaista ei merkittävää haittaa -periaatetta. Biologisen monimuotoisuuden käsite on yhdenmukainen edellä mainitussa asetuksessa ja Yhdistyneiden kansakuntien biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa määritellyn kanssa. Taloudellisten sekä muiden kynnysehtojen täyttyessä yhtiön rahoituspäätöksiä tulisi priorisoida niiden yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten vaikutusten, kuten päästövähennyspotentiaalin perusteella. Vaikutusten huolellisen arvioinnin sisällyttäminen rahoituspäätösharkintaan, rahoitussopimuksiin sekä rahoituskohteiden seurantaan muodostaa yhtiön rahoitukselle muusta rahoitusmarkkinasta poikkeavan erityispiirteen, joka voi tuottaa yhtiön rahoituksen kohteena oleville yrityksille erityistä lisäarvoa. Yhtiön tulisi asettaa rahoituspäätöksiä tehdessään etusijalle sellaiset rahoituskohteet joiden toteutumisella olisi todennettavalla tavalla suurin vaikutus yhtiön tarkoituksen edistämiseksi. Yhtiö on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka tarkoituksena ei ole maksimoida tuottoa, vaan edistää yhtiön tarkoituksen mukaisen erityistehtävän toteutumista. Tehdessään rahoituspäätöksiä sellaisten rahoituskohteiden joukosta, jotka ovat läpäisseet lainsäädännön, viranomaisten ja yhtiön asettamat taloudelliset ja muut kynnysehdot, yhtiön olisi asetettava etusijalle ne rahoituskohteet, joiden toteutumisella on suurin vaikutus yhtiön toiminnan tarkoituksen edistämiseksi. Näin ollen yhtiö ei asettaisi rahoituskohteita etusijajärjestykseen pelkästään niiden tuottopotentiaalin perusteella vaan ensi sijassa perustuen siihen, kuinka suuri myönteinen vaikutus hankkeen toteutumisella on yhdelle tai useammalle yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaiselle tavoitteelle. Yhtiön olisi todennettava myönteiset vaikutukset. Yhtenä arviointiperusteena myönteisen vaikutuksen osoittamiseksi voitaisiin käyttää vertailussa olevien hankkeiden toteutumisen päästövähennyspotentiaalia. Arviointiperusteet jätetään tältä osin avoimeksi ja toimiohjeessa tai rahoituskriteereissä tarkemmin määriteltäviksi, mutta niiden on oltava yhtiön toiminnan tarkoituksen toteutumisen mittaamiseen soveltuvia objektiivisia kriteerejä ja niiden on perustuttava tutkittuun tietoon. Yhtiön on huolehdittava siitä, että rahoitettavan kohteen valikoitumiselle esitetään sekä riittävät että tasapuoliset ja syrjimättömät perustelut. Perusteluvelvollisuus korostuu valtiontukia sisältävien rahoituspäätösten kohdalla julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyvien vastuiden soveltuessa päätöksentekoon. Sijoituskohteiden toiminnan ilmastovaikutusten ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten huomioiminen sijoituspäätösharkinnassa on nykypäivänä kasvavassa määrin yleistyvä käytäntö myös yksityisillä sijoittajilla.
Pykälän 3 momentin mukaan yhtiön tekemien sijoitusten ja sen myöntämän rahoituksen olisi oltava markkinaehtoista, jollei kyse ole 7 §:ssä tarkoitetusta valtiontuen myöntämisestä.
Markkinaehtoisuus olisi osoitettava etukäteisesti (ex ante) ja dokumentoidusti ennen jokaisen transaktion toteuttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiön on sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan noudatettava Euroopan unionin valtiontukisäännösten mukaista markkinataloustoimijaperiaatetta. Periaatteen mukaan julkisyhteisöjen (myös julkisten yritysten) toteuttamat taloudelliset transaktiot eivät anna etua, eivätkä näin ollen ole valtiontukea, jos niissä noudatetaan tavanomaisia markkinaehtoja. Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (2016/C 262/01) (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 150), sisältää tietoa markkinataloustoimijatestin soveltamisesta. Yleinen tapa markkinataloustoimijatestin täyttämiselle on transaktion toteuttaminen tasavertaisesti (pari passu) yksityisten toimijoiden kanssa. Markkinaehtoisuus voidaan kuitenkin osoittaa myös esimerkiksi vertailuanalyysin ja muiden arviointimenetelmien perusteella. Markkinataloustoimijatestin eri variaatiot tähtäävät samaan päämäärään, eli sen osoittamiseen, että vastaavan kokoinen tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen toimija olisi tehnyt kyseisen transaktion samoissa olosuhteissa. Jos jäsenvaltio väittää, että se toimi markkinataloustoimijana, mutta tästä on epäilyjä, jäsenvaltion on toimitettava todisteita, joista käy ilmi, että päätös kyseisen transaktion toteuttamisesta tehtiin sellaisten arvioiden perusteella, jotka samankaltaisissa olosuhteissa rationaalisesti toimiva markkinataloustoimia (jonka ominaisuudet vastaavat kyseisen julkisen yrityksen ominaisuuksia) olisi tehnyt määrittääkseen transaktion kannattavuuden tai taloudelliset edut. Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (kodifikaatio) (EUVLL 248, 24.9.2015, s. 9) koskee valtiontukimenettelyissä noudatettavia menettelytapoja. Menettelyasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komission toimivaltuuksiin määrätä tuki takaisinperittäväksi sovelletaan kymmenen vuoden vanhentumisaikaa. Menettelyasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti vanhentumisaika alkaa päivästä, jona sääntöjenvastainen tuki myönnettiin tuensaajalle, joko yksittäisenä tukena tai tukiohjelmaan kuuluvana tukena. Kun kyseessä on tukiohjelma, vanhentumisaika ei ala kulua päivästä, jona sen oikeusperusta on hyväksytty, vaan hetkestä, jona yksittäinen tuki on myönnetty tästä tukiohjelmasta. Tästä seuraa, että Ilmastorahaston olisi säilytettävä jokaista toteuttamaansa transaktiota koskevat etukäteiset laskemat ja tiedot, jotka osoittavat markkinataloustoimijatestin täyttymisen, vähintään kymmenen vuoden ajan kyseisen transaktion toteuttamisajankohdasta laskettuna.
Ehdotuksen mukaan sijoitusten ja rahoituksen markkinaehtoisuuden vaatimuksesta luovutaan, kun kyse on 7 §:n nojalla myönnettävän yksittäisen valtiontuen tai tukiohjelman nojalla myönnettävän yksittäisen tuen myöntämisestä. Tällöinkin rahoituksen kohteelta kuitenkin edellytettäisiin 6 §:n 1 momentin mukaisesti liiketaloudellista kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Samoin yhtiön tekemän sijoituksen olisi oltava pitkällä aikavälillä liiketaloudellisesti kannattava, mutta sen ei täytyisi olla markkinaehtoinen. Yhtiö ei voisi siten yksittäisen sijoitus- ja rahoituspäätöksen kohdalla luopua kokonaan tuotosta, mutta se voisi edellyttää sijoitukseltaan pienempää tuottoa kuin yksityiset sijoittajat. Tästä seuraa myös, että yhtiö ei voisi myöntää täysin vastikkeetonta avustusmuotoista rahoitusta.
7 §.Valtiontukien myöntäminen. Pykälän mukaan yhtiö voisi päätöksellään myöntää tässä laissa tarkoitettua rahoitusta siten, että siihen sisältyy valtiontukea. Yhtiö saisi valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten puitteissa ottaa sijoitustoiminnassaan ja muussa rahoitustoiminnassaan suurempaa riskiä tai tyytyä pienempään tuottoon kuin mitä yksityiset sijoittajat ovat valmiita hyväksymään taikka olisivat valmiita hyväksymään vastaavassa tilanteessa. Yhtiö voisi myöntää valtiontukea sekä yksittäisenä tukena että valtiontukiohjelman kautta.
Valtiontukien myöntämismahdollisuudesta on säädettävä lailla, koska yhtiö ei ole viranomainen ja kyse on julkisen hallintotehtävän hoitamisesta yhtiön toimesta. Yhtiön olisi valtiontukien myöntämisestä päättäessään varmistuttava hyvän hallinnon vaatimusten, kuten tasapuolisuuden ja luottamuksensuojan, toteutumisesta. Päätös valtiontuen myöntämisestä tehtäisiin hallintolain (434/2003) mukaisena hallintopäätöksenä. Pykälä mahdollistaisi sen, että yhtiö voisi yksittäisen sijoituksen kohdalla hyväksyä huonompia rahoitusehtoja kuin mitä hankkeen kanssarahoittajana tai kanssarahoittajina olevat yksityiset sijoittajat hyväksyvät tai mitä vastaavan kokoinen tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen toimija olisi valmis samassa tilanteessa hyväksymään. Tällöin rahoitus toteutettaisiin ehdoin, jotka poikkeavat tavanomaisista markkinaolosuhteista, jolloin markkinataloustoimijatestin edellytykset eivät täyty ja kyse olisi siten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta. Pykälä mahdollistaisi valtiontueksi katsottavan rahoituksen hyödyntämisen sekä tilanteessa, jossa hankkeen rahoittamiseen osallistuu samanaikaisesti yksityinen sijoittaja tai yksityisiä sijoittajia että tilanteessa, jossa yhtiö tekee sijoituksensa kohdeyhtiöön yksin. Tavanomaisista markkinaolosuhteista poikkeavat ehdot kohdistuisivat ensi sijassa sijoituksista saatavan mahdollisen tuoton suuruuteen. Tällöin yhtiö tyytyisi esimerkiksi siihen, että yksityinen sijoittaja saisi sijoituksen tuotosta suuremman osuuden. Yhtiöllä olisi myös mahdollisuus ottaa yksityisiä sijoittajia suurempaa riskiä. Tällöin yhtiö voisi esimerkiksi tietyn yksityisten sijoittajien kanssa tehtävän sijoituksen kohdalla hyväksyä rahoitusehdoissaan huonomman etuoikeusaseman saatavalleen kohdeyhtiön mahdollisessa insolvenssimenettelyssä. Yhtiön yksin tekemän sijoituksen kohdalla markkinaehdoista poikkeaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että yhtiön myöntämän pääomalainan korko olisi edullisempi kuin markkinaehtoisisiksi katsottavissa pääomalainoissa, jolloin valtiontuen muodostaisi yhtiön myöntämän pääomalainan koron ja markkinaehtoisen pääomalainan koron välinen erotus.
Ehdotetun säännöksen mukaan yhtiö voisi hyväksyä epäsymmetrisiä rahoitusehtoja suhteessa hankkeen rahoittamiseen osallistuviin yksityisiin rahoittajiin tai muutoin poiketa markkinataloussijoittajaperiaatteesta, mutta säännös ei velvoita vaan mahdollistaa kyseisen menettelyn. Siten olisi yhtiön harkinnassa millaisin ehdoin yksittäiset transaktiot toteutetaan. Lähtökohtana olisi 6 §:n 3 momentin säännös yhtiön tekemien sijoitusten ja sen myöntämän rahoituksen markkinaehtoisuudesta ja yhtiön toiminnan olisi tarkoitus olla pääsääntöisesti markkinaehtoista. Ehdotetulla 7 §:llä annettaisiin yhtiölle mahdollisuus poiketa markkinaehtoisuudesta, mikäli tämä objektiivisesti arvioituna mahdollistaisi 1 §:ssä säädetyn yhtiön toiminnan tarkoituksen tehokkaamman toteutumisen kyseisessä yksittäistapauksessa tai valtiontukiohjelman ollessa kyseessä tukikelpoisten yritysten tasolla arvioituna. Yhtiön olisi myös varmistuttava siitä, ettei valtiontuen määrä ylittäisi sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Vaihtoehtoina olevista valtiontuki-instrumenteista olisi valittava se, jolla päästään asetettuun tavoitteeseen nähden parhaaseen lopputulokseen mahdollisimman vähäisin negatiivisin kilpailuvaikutuksin. Edellä mainitulla välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisella pyrittäisiin yhtäältä mahdollisimman tehokkaaseen yhteiskunnan varojen käyttöön ja toisaalta valtiontukien kilpailua vääristävien vaikutusten minimointiin. Toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että markkinoilla säilyy tasavertainen kilpailuasetelma eivätkä mahdolliset käyttöön otettavat epäsymmetriset rahoitusehdot tai muut valtiontuet vääristä markkinoita. Valtiontukien hyödyntäminen voisi olla tarkoituksenmukaista muun muassa tilanteessa, jossa yhtiön tavoitteisiin sopivaan hankkeeseen ei saada järjestettyä rahoitusta markkinaehtoisesti siihen liittyvän tavanomaista pidemmän aikajänteen tai poikkeuksellisen suuren investointitarpeen vuoksi taikka jotta Euroopan unionin rahoitus saataisiin kanavoitua Suomen hyväksi.
Markkinaehtoisuudesta poikkeaminen merkitsee sitä, että Euroopan unionin valtiontukisäännökset tulevat sovellettavaksi, sillä yhtiön mukanaolon seurauksena yksityiset sijoittajat saavat sijoituksilleen paremman tuoton tai paremmat rahoitusehdot kuin mitä ne tavanomaisissa markkinaolosuhteissa saisivat. Lisäksi kohdeyhtiö saa rahoitusta tilanteessa, joka ei toteutuisi tai toteutuisi toisenlaisin ehdoin kuin tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Koska etu on seurausta valtion toiminnasta ja kyse on valtion varoista, katsotaan rahoitus yksityisille sijoittajille tai kohdeyritykselle annettavaksi valtiontueksi. Yhtiön olisi hankittava yksittäiselle tuelle tai käyttöön otettavalle tukiohjelmalle komission etukäteinen hyväksyntä ennen tukien myöntämistä. Tilanteesta riippuen komission hyväksyntä edellyttää joko erikseen tehtävää valtiontuki-ilmoitusta tai tukitoimenpiteen suunnittelemista siten, että se täyttää esimerkiksi komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti asetetut ehdot. Myös jälkimmäisessä tapauksessa oikeusvarmuuden vuoksi tehtävän valtiontuki-ilmoituksen tekeminen on käytännössä tarpeen muuten kuin hyvin selkeissä tilanteissa.
Ilmastorahaston olisi ennen yksittäisen tuen myöntämistä tai tukiohjelman käyttöönottoa pyydettävä lausunto yritystukineuvottelukunnalta taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain (429/2016) nojalla. Tukiviranomaisena toimivan Ilmastorahaston olisi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain (293/2017) nojalla tallennettava tuen myöntämistä ja maksamista koskevat tiedot yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään.
8 §.Valtiontukien valvonta. Pykälän mukaan yhtiö valvoisi myöntämänsä valtiontuen käyttöä. Yhtiön olisi ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tiedoista, jotka voivat johtaa valtiontuen maksatuksen keskeyttämiseen tai takaisinperimiseen taikka tuen saajaan kohdistuvaan tarkastukseen.
Yhtiö valvoisi 7 §:n nojalla myöntämänsä valtiontuen käyttöä. Valvontatehtävän kuuluminen yhtiön vastuulle olisi tarkoituksenmukaista, sillä yhtiö on sopimussuhteessa rahoituksen saajaan ja valvontaa voidaan tehokkaasti toteuttaa rahoitussopimuksiin sisällytettävin sopimusehdoin. Muita keinoja valvonnan toteuttamiseksi ovat esimerkiksi tuen saajan tilinpäätöstietojen seuranta. Yhtiön tehtävänä olisi tehdä ilmoitus työ- ja elinkeinoministeriölle yhtiön sijoitustoimintaan liittyvän tuen maksamisen keskeyttämiseksi ja takaisinperimiseksi, jos sen tietoon tulisi peruste keskeyttämiselle tai takaisinperinnälle. Samoin yhtiön olisi ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen tietoon tulevista asioista, jotka voivat johtaa tuen saajaan kohdistuvaan tarkastukseen. Päätökset valtiontukien maksatuksen keskeyttämisestä, takaisinperimisestä ja tuen saajiin kohdistuvista tarkastuksista tekisi työ- ja elinkeinoministeriö. Säädöksen 5 §:n 2 momentissa säädetyn nojalla Ilmastorahasto Oy:n olisi luovutettava työ- ja elinkeinoministeriölle sen pyynnöstä valtiontukien maksatuksen keskeyttämiseen, valtiontukien takaisinperintään ja tuen saajiin kohdistuviin tarkastuksiin liittyvän päätöksenteon kannalta välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä. Siten yhtiön hallussa olevat valtiontuen saajaa koskevat tiedot olisi luovutettava työ- ja elinkeinoministeriölle riippumatta siitä sisältäisivätkö ne esimerkiksi yksityisen liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Näin ollen yhtiö valvoisi myöntämänsä valtiontuen käyttöä ja ilmoittaisi työ- ja elinkeinoministeriölle sen tietoon tulevista perusteista tuen keskeyttämiselle, takaisinperimiselle tai tuen saajaan kohdistuville tarkastuksille.
9 §. Takaisinperintää ja tarkastuksia koskevat päätökset. Pykälän 1 momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö päättäisi yhtiön myöntämän valtiontuen maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperimisestä sekä tuen saajiin kohdistuvista tarkastuksista.
Tuen keskeyttämistä ja takaisinperintää sekä tuen saajiin kohdistuvia tarkastuksia koskevat päätökset pitävät sisällään Suomen perustuslain 124 §:n kannalta sellaista merkittävää julkisen vallan käyttöä, joka voi kuulua vain viranomaiselle. Näin ollen päätöksen tuen maksatuksen keskeyttämisestä- ja tuen takaisinperimisestä sekä tuen saajaan kohdistuvasta tarkastuksesta tekisi työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön päätös voisi olosuhteista riippuen koskea vain tuen takaisinperimistä tai maksatuksen keskeyttämistä tai molempia toimenpiteitä samaan aikaan. Työ- ja elinkeinoministeriön maksatuksen keskeytystä ja takaisinperintää koskevat päätökset liittyisivät tilanteisiin, joissa joko Ilmastorahasto Oy:n tukipäätös tai tuen saajan toiminta olisi EU:n valtiontukisäännösten vastaista tai joissa tuen saaja olisi menetellyt pykälän 4 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tuen maksatuksen keskeyttäminen työ- ja elinkeinoministeriön hallintopäätöksellä olisi pidettävä erillään maksatuksen keskeytymisestä Ilmastorahasto Oy:n ja tuen saajan välisen rahoitussopimuksen ehtojen perusteella. Ilmastorahasto Oy:n rahoituksen keskeisenä ominaispiirteenä on rahoitussopimuksessa sovittava useamman maksuerän kautta toteutuva rahoitus ja rahoitussopimukseen kuuluu tavanomaisesti ehtoja, joiden täyttäminen toisen osapuolen toimesta on edellytyksenä seuraavan maksuerän suorittamiselle. Maksatuksen keskeytymistä siitä syystä, että rahoitussopimuksen osapuoli ei ole täyttänyt rahoitussopimuksessa sovittuja ehtoja seuraavan maksuerän suorittamiselle, ei katsottaisi maksatuksen keskeyttämiseksi tämän pykälän tarkoittamassa merkityksessä. Valtiontuen keskeyttämistä ja takaisinperintää koskevista päätöksistä säädettäisiin tarkemmin pykälän 3 ja 4 momentissa ja tuen saajiin kohdistuvista tarkastuksista pykälän 5 momentissa.
Pykälän 2 momentin mukaan yhtiön tulisi toiminnallaan edistää työ- ja elinkeinoministeriön 1 momentin nojalla tekemän päätöksen toimeenpanoa.
Tällä tarkoitettaisiin tuen maksatuksen keskeyttämiseen, tuen takaisinperimiseen ja tuen saajaan kohdistuvan tarkastuksen toimeenpanoon mahdollisesti liittyviä tukitoimia, kuten esimerkiksi tuen takaisinmaksun seurantaa ja siitä raportointia. Työ- ja elinkeinoministeriön olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin takaisinperinnän toteuttamiseksi, kun sen takaisinperintäpäätös, jossa velvoitetaan maksamaan takaisin saatu tuki, on tullut lainvoimaiseksi.
Pykälän 3 momentin mukaan, jos yhtiön myöntämä valtiontuki perustuisi tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettuun komission asetukseen (EU) N:o 651/2014, keskeyttämis- tai takaisinperintäpäätös tulee tehdä, jos valtiontuki on mainitun asetuksen vastainen.
Kun sijoitus tehdään tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettuun komission asetukseen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) perustuvan Ilmastorahasto Oy:n valtiontukiohjelman mukaisesti, tulee sijoituksen kohteena olevan yrityksen ja siihen tehdyn sijoituksen olla Ilmastorahasto Oy:n valtiontukiohjelman ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen. Keskeyttämis- tai takaisinperintäpäätös tulisi tehdä, jos yksittäinen tai tukiohjelman perusteella myönnetty tuki olisi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen vastainen. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen vastainen sijoitus kohdeyritykseen voi olla esimerkiksi sijoitus, joka tehdään vaikeuksissa olevaan yritykseen.
Pykälän 4 momentin mukaan, jos yhtiön myöntämä valtiontuki perustuu johonkin muuhun kuin 3 momentissa mainittuun asetukseen, keskeyttämis- tai takaisinperintäpäätös tulee tehdä, jos valtiontuen saaja on menetellyt valtionavustuslain (688/2001) 21 §:ssä kuvatulla tavalla tai se voidaan tehdä, jos valtiontuen saaja on menetellyt mainitun lain 22 §:ssä kuvatulla tavalla.
Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös tilanteita varten, joissa Ilmastorahasto Oy:n valtiontukea sisältävä sijoitus perustuisi johonkin muuhun kuin yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen. Tällöin työ- ja elinkeinoministeriön tulisi tehdä tai se voisi tehdä keskeyttämis- ja takaisinperintäpäätöksen, jos valtiontuen saaja olisi menetellyt valtionavustuslain (688/2001) 21 tai 22 §:ssä kuvatulla tavalla. Valtionavustuslain 21 § koskee velvollisuutta valtionavustuksen takaisinperintään. Siten työ- ja elinkeinoministeriön olisi päätettävä valtiontuen maksatuksen keskeyttämisestä ja jo maksetun tuen takaisinperimisestä, mikäli tuen saaja olisi esimerkiksi käyttänyt tukea olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty tai antanut tuen hakuprosessissa Ilmastorahasto Oy:lle tuen myöntämispäätökseen olennaisesti vaikuttaneita vääriä tai harhaanjohtavia tietoja. Valtionavustuslain 22 § puolestaan koskee valtionavustusten harkinnanvaraista takaisinperintää. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi päätöksellään määrätä valtiontuen maksatuksen keskeytettäväksi ja jo maksetun tuen tai sen osan takaisinperittäväksi esimerkiksi, jos Euroopan unionin lainsäädännössä sitä edellytetään tai tilanteessa, jossa tuen saaja olisi asetettu konkurssiin tai selvitystilaan.
Pykälän 5 momentin mukaan tuen saajiin kohdistuviin tarkastuksiin sovellettaisiin, mitä valtionavustuslain 16, 17 ja 18 §:ssä säädetään.
Säännöksen nojalla tuen saajiin kohdistuviin tarkastuksiin sovellettaisiin mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään tarkastusoikeudesta, tarkastuksen suorittamisesta ja virka-avusta. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi päättää tuensaajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista, mikäli sillä olisi yhtiöltä tai muista lähteistä saamiensa tietojen perusteella esimerkiksi syytä epäillä tuen väärinkäyttöä tuensaajan toimesta.
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä (TaVM 20/2021) liittyen hallituksen esitykseen riskirahoitusta alkuvaiheen pääomarahastoihin sijoittavasta valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta (HE 239/2020 vp). Kyseinen hallituksen esitys sisältää vastaavan sisältöiset säädökset valtiontukien keskeyttämiselle ja takaisinperimiselle, kuin nyt säädettäväksi ehdotettava laki, joskin valtionavustuslain 21 ja 22 §:n välistä rajanvetoa on nyt annettavassa esityksessä tarkennettu. Hallituksen esitystä 239/2020 vp koskevassa mietinnössään eduskunnan talousvaliokunta toteaa, että sääntelyä voidaan takaisinperinnän oikeudellisten perusteiden määrittelyn osalta pitää kaiken kaikkiaan väljänä. Edelleen talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että perustuslakivaliokunnan osoittamat säännöksen ongelmalliset osuudet ovat luonteeltaan viittaussäännöksiä: takaisinperinnän perusteet ovat johdettavissa joko ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) N:o 651/2014 tai valtionavustuslain (688/2001) sääntelystä. Talousvaliokunta kuitenkin katsoo mietinnössään, että EU-sääntely nimenomaisesti edellyttää ryhmäpoikkeusasetukseen viittaavalta säädökseltä väljyyttä. Lisäksi talousvaltiokunta toteaa mietinnössään perustuslakivaliokunnan (PeVL 18/2021 vp) tavoin, että valtionavustuslain säädöksiin viittaaminen on sääntelyratkaisuna epätyydyttävä katsoen kuitenkin, että yksinomaan tuolloin käsiteltävänä ollutta säädöstä muuttamalla ei ole mahdollista selkeyttää valtionapulainsäädäntöön liittyviä valtionapunormiston systematiikkaan liittyviä epätarkkuuksia ja epäajanmukaisuuksia sekä kiinnitti valtioneuvoston huomion välttämättömyyteen arvioida valtionapulainsäädännön ajanmukaistamistarpeet kokonaisuutena. Valtionapulainsäädäntöä ei ole uudistettu talousvaliokunnan esittämällä tavalla ennen nyt ehdotettavaksi säädetyn lain antamista eduskunnalle. Näin ollen nyt säädettäväksi ehdotetussa laissa ehdotetaan säädettäväksi valtiontukien maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperimisestä Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetussa laissa (967/2013) säädetyn mukaisesti lukuun ottamatta tarkennuksia, jotka koskevat pakollisten ja harkinnanvaraisten takaisinperintäpäätösten välistä rajanvetoa.
10 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentin mukaan yhtiön 7 §:n nojalla tekemään päätökseen valtiontuen myöntämisestä saisi vaatia oikaisua yhtiöltä. Työ- ja elinkeinoministeriön 9 §:n nojalla tekemään päätökseen valtiontuen maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisinperimisestä saisi vaatia oikaisua työ- ja elinkeinoministeriöltä.
Pykälän 2 momentin mukaan oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
Ilmastorahasto Oy:n 7 §:n mukaisessa valtiontukiasiassa tekemään päätökseen saisi ensin hakea oikaisua Ilmastorahasto Oy:ltä. Yhtiön valtiontukipäätösten oikaisuvaatimusten kohdentaminen yhtiölle on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon, että 7 §:n mukaisiin päätöksiin liittyvä taloudellinen ja juridis-hallinnollinen osaaminen on yhtiöllä. Ilmastorahasto Oy:n myöntämän valtiontuen maksatuksen keskeyttämistä tai tuen takaisinperintää koskevaan päätökseen voisi puolestaan vaatia ensin oikaisua työ- ja elinkeinoministeriöltä. Valtiontukien maksatuksen keskeyttämiseen ja takaisinperintään liittyvät päätökset saattavat pitää sisällään merkittävää julkisen vallan käyttöä ja ne kuulusivat siten viranomaisen, eli tässä tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi. Oikaisuvaatimusmenettelyn jälkeen vaatimuksenalaisesta päätöksestä olisi mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Tuen saajaan kohdistuvia tarkastuksia koskevat päätökset eivät olisi oikaisuvaatimusmenettelyn piirissä. Tuen saajaan kohdistuvissa tarkastuksissa on kyse asianosaisen oikeusturvan kannalta erityisen merkittävästä asiasta, jossa on tärkeää saada asia tarvittaessa nopeasti tuomioistuimen ratkaistavaksi (PeVL 55/2014 vp, s. 23).
11 §.Takaisinperintä ja viivästyskorko. Pykälään ehdotetaan otettavaksi takaisinperintää ja viivästyskorkoa koskevat säännökset. Tuensaajalla tarkoitettaisiin elinkeinonharjoittajaa, joka on saanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan tarkoittamaa valtiontukea Ilmastorahasto Oy:n toteuttaman sijoituksen tai myöntämän rahoituksen seurauksena.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin koron määräytymisestä tilanteissa, joissa Ilmastorahasto Oy:n myöntämä valtiontuki olisi myönnetty yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella. Takaisinperittävälle ja palautettavalle määrälle korko määräytyisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 mukaisesti, kun kyse on valtiontuesta, joka on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen vastainen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin koron määräytymisestä tilanteissa, joissa Ilmastorahasto Oy:n tekemään valtionavustusta sisältävään sijoitukseen liittyvä takaisinperintäpäätös olisi tehty 9 §:n 4 momentin perusteella. Kyse olisi siis tilanteesta, jossa sijoitus ei perustuisi yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen. Jos valtiontuen saaja olisi menetellyt valtionavustuslain 21 tai 22 §:ssä kuvatulla tavalla, tuensaajan olisi maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle korkoa valtionavustuslain 24 §:n mukaisesti.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viivästyskorkoa koskeva säännös. Viivästyskoron korkokantana olisi korkolain (633/1982) mukainen yleinen viivästyskoron määrä. Viivästyskorko olisi sama siitä huolimatta, sovellettaisiinko takaisinperintäkoron määräytymisessä pykälän 1 vai 2 momenttia.
12 §.Suhde hallinnon yleislakeihin. Pykälän mukaan yhtiöön sovellettaisiin hallintolakia, kielilakia (423/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettua lakia (906/2019), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003), tietosuojalakia (1050/2018) ja saamen kielilakia (1086/2003) siltä osin kuin on kyse 7 tai 8 §:ssä, 9 §:n 2 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettujen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta.
Koska yhtiön valtiontukia koskevat tehtävät ovat Suomen perustuslain 124 §:n tarkoittamia julkisia hallintotehtäviä, tulee säännösperusteisesti taata oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten noudattaminen. Pykälä ehdotetaan säädettäväksi siten, että hallinnon yleislait soveltuisivat ainoastaan yhtiön valtiontukiin liittyviin toimintoihin. Näin ollen esimerkiksi valtiontukia koskevaan päätöksentekoon ja sen valmisteluun liittyvät asiakirjat olisivat viranomaisen asiakirjoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Ehdotetun lain 6 §:n 3 momentissa ehdotetuksi säädettävä lähtökohta on, että yhtiön tekemien sijoitusten ja sen myöntämän rahoituksen on oltava markkinaehtoista. Yhtiön toiminnan pääpaino olisi edellä 7 §:n perusteluissa mainitun mukaisesti markkinaehtoisessa toiminnassa. Yhtiöllä olisi mahdollisuus poiketa markkinaehtoisuudesta, mikäli tämä objektiivisesti arvioituna mahdollistaisi 1 §:ssä säädetyn yhtiön toiminnan tarkoituksen tehokkaamman toteutumisen kyseisessä yksittäistapauksessa tai valtiontukiohjelman ollessa kyseessä tukikelpoisten yritysten tasolla arvioituna. Yhtiön sijoitus- ja rahoituspäätöksissä ei olisi kyse julkisen hallintotehtävän hoitamisesta siltä osin, kuin ne koskisivat yhtiön markkinaehtoista toimintaa. Edellä mainitusta rajanvedosta johtuen lakiin esitetään selkeyden vuoksi nimenomaista viittausta hallinnon yleislakien soveltumisesta yhtiön valtiontukitoimintaan liittyvään päätöksentekoon ja valmisteluun.
13 §.Kelpoisuusvaatimukset ja rikosoikeudellinen virkavastuu. Pykälän 1 momentin mukaan yhtiön hallituksen jäsenellä, toimitusjohtajalla ja henkilöstöllä olisi oltava 7 tai 8 §:ssä, 9 §:n 2 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettujen julkisten hallintotehtävien menestyksellisen hoitamisen edellyttämä asiantuntemus ja koulutus.
Perustuslain 124 § korostaa perustelujen mukaan julkisia hallintotehtäviä hoitavien henkilöiden koulutuksen ja asiantuntemuksen merkitystä (HE 1/1998 vp, s. 179/II). Tästä syystä lakiin otettaisiin säännös julkisia hallintotehtäviä yhtiöissä hoitavilta henkilöiltä edellytettävästä koulutuksesta ja asiantuntemuksesta. Edellä mainittujen henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella lain 14 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Kaikkien yhtiön työntekijöiden ei tulisi täyttää kelpoisuusvaatimuksia vaan ainoastaan niiden, jotka työtehtäviensä puolesta osallistuisivat julkisia hallintotehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja siihen liittyvään valmisteluun.
Pykälän 2 momentin mukaan yhtiön hallituksen jäseniin, toimitusjohtajaan ja henkilöstöön sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan 7 tai 8 §:ssä, 9 §:n 2 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).
Koska ehdotetun lain soveltamisessa on kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle, säädettäisiin tässä pykälässä yhtiön henkilöstön ja toimielinten jäsenten virkavastuusta. Yhtiön hallituksen jäseniin, toimitusjohtajaan ja henkilöstöön sovellettaisiin rikosoikeudellista virkavastuuta niissä tehtävissä, jotka katsotaan julkisiksi hallintotehtäviksi. Tällaisia tehtäviä ovat valtiontukea sisältävään sijoitustoimintaan ja muun valtiontukea sisältävään rahoitustoimintaan liittyvät päätökset ja niiden valmistelu, päätösten toimeenpano ja valtiontukien valvonta sekä päätösten toimeenpanon tukitehtävät.
Valmisteluun liittyvät julkiset hallintotehtävät koskisivat toimia, joilla pyritään selvittämään tai todentamaan valtiontuen tarve yksittäistapauksessa sekä toimia, joilla pyritään selvittämään ja tunnistamaan yksittäisen valtiontuen tai tukiohjelman kohdalla parhaiten tavoitteisiin vastaava ja vähiten kilpailuvääristymiä aiheuttava valtiontuki-instrumentti. Myös muu yksittäiseen valtiontukitransaktioon tai valtiontukiohjelmaan liittyvä suunnittelu katsottaisiin julkiseksi hallintotehtäväksi. Julkisiksi hallintotehtäviksi katsottaisiin myös tuensaajan kanssa käytävät neuvottelut rahoituksen ehdoista ja muu rahoitussopimuksen valmistelu sekä päätöksen laatimiseen liittyvä valmistelu. Samoin yritystukineuvottelukunnalta pyydettävän lausuntopyynnön valmistelu ja tekeminen katsottaisiin julkiseksi hallintotehtäväksi kuten myös mahdollisen komissiolle tehtävän valtiontukinotifikaation valmistelu. Päätöksentekoon liittyvät julkiset hallintotehtävät koskisivat valtiontukipäätösten tekemistä sekä yksittäisen että tukiohjelman perusteella myönnettävän tuen osalta. Samoin julkisiksi hallintotehtäviksi katsottaisiin valtiontukiohjelman hyväksyminen yhtiön toimesta sekä valtiontukea sisältävän rahoitussopimuksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen yhtiön toimesta. Päätöksentekoon kuuluvaksi julkiseksi hallintotehtäväksi katsottaisiin myös oikaisuvaatimusten ratkaisemiseen liittyvät yhtiön päätökset. Valtiontukipäätösten toimeenpanoa koskeviksi julkisiksi hallintotehtäviksi katsottaisiin valtiontukea sisältävien varojen maksaminen yhdessä tai useammassa erässä tuen saajalle. Valtiontukien valvontaan liittyvät yhtiön julkiset hallintotehtävät koskisivat tuen saajalta vaadittavan raportoinnin edellyttämistä rahoitussopimuksissa, tuen saajan tai sen tilintarkastajan raportoimien tietojen seurantaa ja arviointia Ilmastorahasto Oy:n toimesta sekä kyseisten tietojen perusteella työ- ja elinkeinoministeriölle tehtäviä ilmoituksia. Valvontaan liittyisivät myös tuen myöntämistä ja maksamista koskevien tietojen tallentaminen yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään. Päätösten toimeenpanon tukitehtäviin liittyvät julkiset hallintotehtävät koskisivat työ- ja elinkeinoministeriön 9 §:n nojalla tekemien maksatuksen keskeyttämistä, takaisinperintää ja tarkastuksia koskevien päätösten toimeenpanon tukemista yhtiön toimesta, kuten tuen takaisinmaksun seurantaa ja siitä raportointia työ- ja elinkeinoministeriölle.
Koska yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja henkilöstö toimivat virkavastuulla, sovellettaisiin heihin vahingonkorvausvelvollisuuden osalta vahingonkorvauslain (412/1974) virkamiehiä koskevia säännöksiä. Tässä suhteessa tämä laki syrjäyttäisi erityislakina osakeyhtiölain (624/2006), jota yhtiön toimintaan muutoin yleislakina sovelletaan.
14 §.Tarkemmat säädökset. Pykälän mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä 7 §:ssä tarkoitetun valtiontukiohjelman sisällöstä, käyttöehdoista ja menettelytavoista sekä 13 §:n 1 momentissa tarkoitettujen julkisten hallintotehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista.
Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä mahdollisesta valtiontukiohjelmasta ja sen yksityiskohdista. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin myös antaa tarkempia säännöksiä valtiontukia koskevaan päätöksentekoon osallistuvalta yhtiön henkilöstöltä ja toimielinten jäseniltä edellytettävistä kelpoisuusvaatimuksista näiden koulutukseen ja asiantuntemukseen liittyen.
15 §.Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan päivänä kuuta 20 .