7.1
Laki valtakunnallisista opinto ja tutkintorekistereistä
2 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 kohta, jonka mukaan lakia sovellettaisiin jatkossa myös taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaiseen koulutukseen. Lisäksi lisättäisiin uusi 11 kohta, jonka mukaan lakia sovellettaisiin palvelukeskuksesta annetun lain mukaiseen koulutukseen. Momentin 1—9 kohdat vastaisivat voimassa olevaa säännöstä muutoin, mutta momentin 9 kohdan perään lisättäisiin pisteen sijaan puolipiste. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin maininta ehdotetusta palvelukeskuksen hankkimasta muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä.
4 §. Tietovarannon käyttötarkoitus. Pykälässä säädetään Koski-tietovarantoon tallennettavien tietojen käyttötarkoituksesta. Pykälän 6 momenttiin ehdotetaan lisättävän tieto siitä, että 1—5 momentissa säädetystä poiketen henkilö päättäisi itse myös ehdotettavien 9 e §:ssä tarkoitettujen tietojen käyttötarkoituksista. Tällä hetkellä poikkeus koskee vain vapaan sivistystyön koulutusta koskevia tietoja. Tarkoitus on, että rekisteröity hallinnoisi itse uuden 9 e §:n mukaisten tietojen luovuttamista voimassa olevan 29 §:n 5 momentin nojalla. Määrättyä käyttötarkoitusta tiedoille ei olisi säädetty. On kuitenkin oletettavaa, että henkilöt tulevat luovuttamaan taiteen perusopetuksessa saavutettua osaamista kuvaavia tietojaan käytettäväksi hyvin samankaltaisiin tarkoituksiin, kuin pykälän 1 momentissa on kuvattu.
6 §.Tietojen tallentaminen tietovarantoon. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin, että Opetushallitus voisi antaa tarkempia määräyksiä myös uuden 9 e §:ssä säädettyjen taiteen perusopetuksen tietojen tietorakenteista.
9 a §.Vapaassa sivistystyössä järjestettyä oppivelvollisille ja jatkuvaan oppimiseen suunnattua koulutusta koskevat tiedot. Voimassa olevassa pykälässä säädetään, että vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjä on tallennettava valtakunnalliseen opetuksen ja koulutuksen tietovarantoon mainitun lain 7 a luvussa sekä oppivelvollisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan suoritettava koulutus, opintojen aloittaminen, väliaikainen keskeytyminen ja päättyminen sekä suoritetut opinnot ja osaamisen arviointi.
Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavan siten, että siihen lisättäisiin maininta jatkuvaan oppimiseen suunnatusta koulutuksesta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi oppilaitoksen ylläpitäjälle oppivelvollisille suunnattua koulutusta vastaavasti velvoite tallentaa tietovarantoon Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua palvelukeskuksen rahoittamaa koulutusta koskevat tiedot.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 2 §:n 3 kohdan mukaisesti palvelukeskuksen tarkoituksena on erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun ja muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen. Palvelukeskus voi mainitussa tarkoituksessa myöntää mainitun lain 8 §:n mukaisesti valtionavustusta vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen. Tällöin kyse on koulutuksesta, jonka nimestä tai muista tiedoista ei ilmenisi edes välillisesti tietoja, jotka voisivat olla erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Tämä varmistettaisiin lisäksi valtionapupäätöksen ehdoissa. Tällöin tietojen tallentaminen ei edellyttäisi 9 d:ssä säädetyllä tavalla rekisteröidyn suostumusta erityisenä suojatoimena, vaan oppilaitoksen ylläpitäjä voitaisiin velvoittaa tallentamaan kyseistä palvelukeskuksen rahoittamaa koulutusta koskevat tiedot tietovarantoon.
Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, jonka mukaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta ei kuitenkaan tallennettaisi väliaikaista keskeytymistä. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ei ole säädetty väliaikaisesta keskeytymisestä, minkä vuoksi tietoa ei olisi tallennettava.
9 e §.Taiteen perusopetuksen koulutusta koskevat tiedot. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 e § taiteen perusopetuksen koulutuksesta tallennettavista tiedoista. Pykälä koskisi koulutuksia, jotka on määritelty opintopisteinä. Koulutuksen laajuuden määrittelemisestä opintopisteinä säädettäisiin taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin lisättäväksi ehdotetussa 7 a §:ssä.
Taiteen perusopetuksesta annetun lain 1 §:n mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja toiminnan luonteensa perusteella myös tavoitteellista harrastustoimintaa.
Taiteen perusopetuksen järjestäjät on määritelty taiteen perusopetuksesta annetun lain 2 §:ssä. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta suoraan lain nojalla. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Valtion oppilaitos voi järjestää taiteen perusopetusta ministeriön päätöksellä. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää taiteen perusopetusta itse tai hankkia opetukseen tarkoitetut palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä taholta. Koulutuksen järjestäjä vastaa molemmissa tilanteissa siitä, että opetuksessa noudatetaan lakia ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa. Tätä järjestelmää vastaavasti ehdotetussa pykälässä esitetään, että koulutuksen järjestäjä vastaisi myös koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoon ehdotetussa pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tietojen tallentamisen edellytyksenä olisi, että sitä on päätetty tarjota kaikille samaan koulutukseen osallistuville oppilaille. Tällä tarkoitetaan ensinnäkin sitä, että koulutusta annetaan samassa oppilaitoksessa. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta voi hankkia musiikin alan taiteen perusopetuksen palveluja eri musiikkioppilaitoksilta tai niitä ylläpitäviltä yhteisöiltä. Samalla koulutuksella tarkoitetaan tällöin yhdessä musiikkioppilaitoksessa annettua koulutusta, eikä esimerkiksi kaikkia kunnan eri musiikkioppilaitoksilta tai niitä ylläpitäviltä yhteisöiltä hankkimia musiikin alan taiteen perusopetuksen palveluja.
Samalla koulutuksella viitataan lisäksi taiteen perusopetuksen oppimääriin, jotka Opetushallitus vahvistaa opetussuunnitelman perusteissa. Voimassa olevat määräykset taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on annettu 20.9.2017. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja teemaopintojen 200 tuntia (Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2017:11a). Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1 300 tuntia, josta perusopintojen laskennallinen laajuus on 800 tuntia ja syventävien opintojen 500 tuntia (Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2017:12a). Ehdotetussa pykälässä tarkoitetussa samassa koulutuksessa olisivat esimerkiksi samassa musiikkioppilaitoksessa musiikinalan taiteen perusopetuksen saman opintotason eli esimerkiksi yleisen oppimäärän yhteisiä opintoja suorittavat oppilaat.
Tallennettavia tietoja olisivat ensinnäkin koulutuksen nimi ja laajuus. Koulutuksen nimestä tulisi ilmetä, minkä taiteenalan koulutuksesta on kyse. Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet koskevat arkkitehtuuria, kuvataidetta, käsityötä, mediataiteita, musiikkia, tanssia, sanataidetta, sirkustaidetta ja teatteritaidetta. Koulutuksen laajuudesta tietovarantoon tallennettavat tiedot koskisivat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kokonaisten oppimäärien perusosia: yleisen oppimäärän yhteiset opinnot, yleisen oppimäärän teemaopinnot, laajan oppimäärän perusopinnot ja laajan oppimäärän syventävät opinnot. Koulutuksen laajuudella tarkoitetaan koulutuksen määrittelemistä opintopisteinä. Tästä säädettäisiin ehdotetussa taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 a §:ssä.
Koulutuksesta ehdotetaan tallennettavaksi sen alkamis- ja päättymisajankohdat. Vapaan sivistystyön vapaatavoitteisia, opiskelijan suostumuksella tallennettavia koulutustietoja lukuun ottamatta kaikista muista tietovarantoon tallennettavista koulutuksista tallennetaan päättymisajankohdan lisäksi myös alkamisajankohta. Alkamisajankohdan tallentaminen olisi tärkeää taiteen perusopetuksen koulutustietojen osalta, jotta koulutuksen tosiasiallinen kesto ilmenisi tietovarannosta. Tämä parantaisi oppilaan mahdollisuuksia hyödyntää tietovarantoon tallennettua tietoa ja lisäisi myös koulutustietojen tallentajien mahdollisuuksia aloittaa tietojen kirjaaminen jo koulutuksen alkamisvaiheessa. Oppilas pystyisi tällöin näkemään koulutustietonsa Oma Opintopolussa heti opintojensa alusta alkaen sen jälkeen, kun taiteen perusopetus on sisällytetty Oma Opintopolun koulutustarjontaan.
Oppilaan suoritettua hyväksytysti taiteen perusopetuksen yleisen tai laajan oppimäärän opintotason hänen osaamisensa arvioinniksi merkitään tietovarantoon hyväksytty. Hylättyjä tai kuvailevia arviointeja ei tallenneta tietovarantoon.
Ehtona koulutustietojen tallentamiselle olisi, että oppilas suostuu tietojen tallentamiseen. Suostumuksen edellyttäminen perustuisi siihen, että tieto henkilön osallistumisesta taiteen perusopetukseen saattaisi olla salassa pidettävä tieto. Näin on silloin, jos koulutukseen osallistumisessa on kysymys viranomaisten julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa tarkoitetusta vapaa-ajan harrastuksesta. Tällainen tieto kuuluu yksityisyyden suojan piiriin. Päätös siitä, onko asiassa kyse tällaisesta tiedosta, tehdään, kun tietoa pyydetään viranomaiselta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin suostumuksesta tarkemmin. Jotta koulutus voidaan määrittää opintopisteinä taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin ehdotetulla tavalla ja arvioida, suostumus olisi annettava tietovarantoon kirjattavan oppimäärän opintotasoa (yleisen oppimäärän yhteiset opinnot, yleisen oppimäärän teemaopinnot, laajan oppimäärän perusopinnot ja laajan oppimäärän syventävät opinnot) koskevan opetuksen alkaessa. Suostumuksesta tulisi käydä ilmi, että se on annettu vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti. Nimenomaisuudella tarkoitettaisiin sitä, että henkilö tietää, minne tiedot tallennetaan, kuka niitä voi tallentamisen jälkeen käsitellä ja kuinka henkilö voi myöhemmin hallinnoida tietojen luovuttamista Oma opintopolku-palvelussa.
Alaikäiseltä lapselta, joka on täyttänyt 15 vuotta, tarvittaisiin tietojen tallentamiseen myös hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus. Alle 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta suostumuksen antaisi hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja. Tämä johtuu siitä, että huoltajan on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 4 §:n mukaan turvattava lapsen hyvinvointi ja kehitys siten kuin lain 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltaja päättää muun muassa lapsen koulutuksesta ja harrastuksista. Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty.
Suostumus olisi säilytettävä pysyvästi ja siihen olisi merkittävä tieto, mikäli suostumus myöhemmin peruutetaan. Suostumuksen voisi milloin tahansa peruuttaa ilmoittamalla siitä tietovarantoa hallinnoivalle Opetushallitukselle. Mikäli tietojen käsittelylle ei enää olisi perusteltua syytä, tiedot olisi suostumuksen peruuttamisen jälkeen poistettava tietovarannosta.
10 §.Tietojen luovuttaminen tietovarannosta. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi luettelo toimijoista, joille tietoja tietovarannosta voidaan luovuttaa. Tämä selkeyttäisi edellä jaksossa 4.2.4 kerrotulla tavalla tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä eikä sillä tosiasiassa muutettaisi voimassaolevaa oikeustilaa. Momentissa säädettäisiin jatkossa, että Opetushallitus päättäisi tietojen luovuttamisesta tietovarannosta ja vastaisi luovutuksen lainmukaisuudesta. Ehdotettavalla sääntelyllä selkeytettäisiin tietovarannon yhteisrekisterinpitäjien välistä vastuunjakoa. Opetushallitus olisi tietovarannon ylläpitäjänä ja tietovarantoa hyödyntävän 6 luvussa tarkoitetun luovutuspalvelun ylläpitäjänä vastuussa myös tietojen luovuttamisesta suoraan tietovarannosta.
Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevaa säännöstä.
Voimassa olevassa 3 momentissa säädetään, ettei 1 ja 2 momentissa säädettyä sovelleta 9 d §:ssä tarkoitettuihin vapaata sivistystyötä koskeviin tietoihin. Sääntelyn perusteena on ollut, että näiden tietojen luovuttamista hallinnoisi rekisteröity itse voimassa olevan 29 §:n 5 momentin nojalla. Kuten edellä on todettu, 1 momentissa ei ole säädetty tietojensaantioikeuksista, jolloin kyseisellä sääntelyllä ei ole käytännössä rajattu tietojen luovuttamista tietovarannosta. Koska mainitusta 1 momenttia koskevasta informatiivisesta sääntelystä ehdotetaan muutonkin luovuttavan ja koska momentissa säädettäisiin jatkossa luovutuksesta vastuussa olevasta rekisterinpitäjästä, ei nykyisenkaltaiselle rajaukselle 1 momenttiin ole perustetta. Sen sijaan rajaus 2 momentissa säädettyyn Opetushallituksen mahdollisuuteen tuottaa tietovarannosta opetuksen ja koulutuksen arvioinnin, tutkimuksen, kehittämisen, tilastoinnin ja muun seurannan sekä ohjauksen ja rahoituksen edellyttämiä tietoaineistoja pidettäisiin ennallaan. Vastaavaa rajausta tietojen hyödyntämiseen ehdotetaan myös 9 e §:n mukaisiin taiteen perusopetusta koskeviin tietoihin.
Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 4 momenttia, jossa olisi informatiivinen viittaus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 a §:ää, jossa säädetään tietojen luovuttamisesta tämän lain 9 §:n 2—4 momenteissa tarkoitetuista tiedoista, jotka koskevat ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa.
11 d §.Tietojen luovuttaminen rekisteristä. Voimassa olevassa pykälässä säädetään tietojen luovuttamisesta oppivelvollisuusrekisteristä. Pykälää koskevissa perusteluissa on todettu sääntelyn vastaavan asiallisesti 10 §:n 1 momentin 1 kohtaa (HE 173/2020 vp). Säännöksellä ei ole siten katsottava tarkoitetun rajoitettavan julkisuuslain 16 §:n 3 momentin soveltumista tietojen luovuttamiseen. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavan 10 §:n 1 momenttia vastaavalla tavalla siten, että momentissa säädettäisiin tietojen luovuttamisesta vastuussa olevasta rekisterinpitäjästä ja momentista poistettaisiin informatiivinen sääntely tietojen luovuttamisesta viranomaisille. Myös oppivelvollisuusrekisterin osalta Opetushallitus vastaisi tietojen luovuttamisesta rekisteristä ja luovutuksen lainmukaisuudesta.
5 a luku Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen hankkiman muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteri
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 a luku, jossa säädettäisiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 9 §:ssä mukaisessa palvelukeskuksen hankkimassa muussa kuin mainitun lain 10 §:n tarkoitetussa säännellyssä koulutuksessa olevien opiskelijoiden tiedoista. Kysymys olisi uudesta rekisteristä, joka sisältäisi tiedot suoritetun koulutuksen nimestä ja kestosta sekä osaamisen arvioinnista, mikäli sellainen on tehty.
27 a §.Muun kuin säännellynrekisterin käyttötarkoitus. Pykälässä säädettäisiin rekisterin käyttötarkoituksesta. Pykälä vastaisi asiallisesti opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon osalta lain 4 §:ssä säädettyä ja oppivelvollisuusrekisterin käyttötarkoituksesta lain 11 a §:ssä säädettyä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että rekisterin tietoja käytettäisiin henkilön hakeutuessa koulutukseen, koulutuksen aikana, työelämässä sekä henkilön hakiessa koulutukseen liittyviä etuisuuksia. Koulutuksen osalta tarkoitettaisiin käytännössä koulutusta, johon opiskelija hakeutuisi tai jossa hän olisi kyseisen koulutuksen jälkeen. Rekisterin tietoja voitaisiin siten hyödyntää opiskelijavalinnassa henkilön hakiessa mahdollisesti johonkin muuhun koulutukseen rekisteriin tallennetun koulutuksen jälkeen. Lisäksi rekisteristä ilmenevää osaamistietoa voitaisiin hyödyntää muun koulutuksen aikana arvioitaessa jo hankittua osaamista. Esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:n nojalla koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella. Työelämässä voitaisiin puolestaan hyödyntää osaamistietoa henkilön hakiessa työtä ja arvioitaessa henkilön mahdollisia työtehtäviä. Vaikka kyse on kurssimuotoisesta ja lyhytkestoisesta koulutuksesta, voi sen avulla hankitulla osaamisella olla merkitystä edellä mainituissa tilanteissa. Lisäksi koulutusta koskevaa tietoa voitaisiin hyödyntää henkilön hakiessa aikuiskoulutustukea tai saadakseen työttömyysetuutta omaehtoisiin opintoihin, mikäli muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että tietoja voitaisiin käyttää myös muiden viranomaisten hoitaessa sellaisia lakisääteisiä tehtäviä, joissa tarvitaan rekisteriin tallennettuja tietoja. Säännöksellä varmistettaisiin, että tietoja olisi mahdollista hyödyntää myös muussa kuin 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa silloin, kun kysymys olisi viranomaisesta, jolla olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen käsittelyperuste tietojen käsittelyyn.
Rekisteriin tallennettuja tietoja voitaisiin käyttää 3 momentin mukaan myös koulutuksen arvioinnissa, tilastoinnissa ja seurannassa. Ehdotettu säännös vastaisi opetuksen ja koulutuksen tietovarannon käyttötarkoituksesta lain 5 §:n 4 momentissa säädettyä.
27 b §.Muun kuin säännellynrekisterin yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako. Pykälän 1 momentin mukaan rekisterin yhteisrekisterinpitäjiä olisivat palvelukeskus sekä Opetushallitus, joiden vastuut jakautuisivat pykälässä ehdotetulla tavalla.
Tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisrekisterinpitäjistä on kyse silloin, kun vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Ne määrittelevät keskinäisellä järjestelyllä läpinäkyvällä tavalla kunkin vastuualueen asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamiseksi, erityisesti rekisteröityjen oikeuksien käytön ja tietojen toimittamista koskevien tehtäviensä osalta. Rekisterinpitäjien vastuualueet voidaan kuitenkin määritellä myös rekisterinpitäjiin sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Opetushallitus vastaisi 1 momentissa ehdotetulla tavalla rekisterin yleisestä toiminnasta sekä teknisistä edellytyksistä tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten. Opetushallituksella olisi olemassa olevien rekisterien ja tietovarantojen ylläpitäjänä osaamista ja resursseja vastata myös uuden rekisterin ylläpidosta. Lisäksi Opetushallituksen olisi mahdollista hyödyntää rekisterin ylläpidossa kehittämäänsä teknistä ympäristöä. Opetushallitukselle ehdotetaan säädettäväksi rekisterinpitoon liittyviä vastuita ja myös päätösharkintaa tietojen luovutuksen suhteen. Opetushallituksella olisi näin ollen rekisterinpitäjälle kuuluvia tehtäviä, minkä vuoksi ehdotetaan, että Opetushallitus olisi tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa tarkoitettu yhteisrekisterinpitäjä.
Yhteisrekisterinpitäjänä olisi myös palvelukeskus, joka määrittelisi tietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot siltä osin kuin on kysymys rekisteriin tallennettavista koulutusta koskevista tiedoista. Palvelukeskus päättää siitä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetun hankinnan yhteydessä, mitä koulutusta se hankkii ja mitä ehtoja se asettaa hankittavalle koulutukselle. Palvelukeskus päättää mainitun lain 13 §:n nojalla myös opiskelijavalinnasta ja siten siitä, kenen tietoja rekisteriin tallennettaisiin. Pelkästään se, että koulutuksen järjestäjä velvoitettaisiin tallentamaan rekisteriin tiedot sen hankintasopimuksen perusteella toteuttamasta koulutuksesta, ei vielä muodosta perustetta pitää koulutuksen järjestäjiä yhteisrekisterinpitäjinä. Koulutuksen järjestäjät ovat rekisterinpitäjiä omaa tarkoitustaan varten tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä. Nyt ehdotettavassa rekisterissä olisi kuitenkin kysymys erillisestä valtakunnallisesta rekisteristä eivätkä koulutuksen järjestäjät osallistuisi henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten ja keinojen määrittämiseen tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa edellytetyllä tavalla.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yhteisrekisterinpitäjien vastuunjaosta. Palvelukeskus vastaisi tietojen yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta täsmällisyydestä sekä 16 artiklan mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen. Vaikka koulutuksen järjestäjällä olisi velvoite tallentaa koulutuksen sisältöä koskevat tiedot, palvelukeskus vastaisi koulutuksen hankkijana rekisteröityyn nähden tietojen täsmällisyydestä ja rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen. Palvelukeskus sopisi koulutuksen järjestäjän kanssa hankintasopimuksessa tarkemmin menettelyistä ja keinoista tietojen täsmällisyyden varmistamiseksi sekä tietojen oikaisemisen toteuttamiseksi. Käytännössä tietojen oikaisemistarvetta arvioitaisiin ensisijaisesti sen perusteella, mitä opiskelijalle annettuun todistukseen on merkitty. Opetushallitus vastaisi muutoin muista yleisessä tietosuoja-asetuksessa rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista ja muiden rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta. Koska tietojen käsittelyperusteena olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, olisi kysymys kyseiseen käsittelyperusteen liittyvien tietosuoja-asetuksessa säädettyjen rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta.
Opetushallituksen olisi yhteisrekisterinpitäjänä ylläpidettävä vastuullaan olevista käsittelytoimista selostetta kuten tietosuoja-asetuksen 30 artikla edellyttää. Lisäksi Opetushallitus vastaisi tietosuoja-asetuksen 31—33 artiklassa säädetyistä yhteistyöstä valvontaviranomaisen kanssa, henkilötietojen käsittelyn turvallisuudesta sekä henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle.
27 c §.Koulutusta koskevat tiedot ja tietojen tallentaminen. Pykälässä säädettäisiin, mitä tietoja rekisteriin tallennettaisiin. Toimijan, joka järjestää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettua palvelukeskuksen hankkimaa muuta kuin mainitun lain 10 §:n mukaista säänneltyä koulutusta, olisi tallennettava mainitussa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan rekisteriin 1 momentin nojalla koulutuksen nimi, koulutuksen alkamis- ja päättymispäivä sekä koulutuksen tuntimäärä. Kysymys olisi palvelukeskuksen tarkoituksen mukaisesti erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatusta ja muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävästä koulutuksesta. Koulutuksen alkamispäivällä tarkoitettaisiin tosiasiallista päivää, kun opiskelija on aloittanut koulutuksessa, eikä opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen antopäivää. Vastaavasti päättymispäivällä tarkoitettaisiin koulutuksen tosiasiallista päättymispäivää. Tällöin kyseeseen tulisi myös palvelukeskuksen siitä annetun lain 14 §:n 1 momentin nojalla tekemään päätökseen perustuva koulutuksen päättymispäivä. Näin ollen rekisterissä olisi tiedot myös sellaisista opiskelijoista, joiden koulutus olisi päättynyt ennen varsinaisen koulutuksen päättymisajankohtaa. Koulutuksen tuntimäärällä tarkoitettaisiin koulutukselle sen kuvauksessa ilmoitettua tuntimäärää. Koska kyse on lähtökohtaisesti osa-aikaisesta koulutuksesta, ei tieto koulutuksen aloitus- ja päättymispäivästä anna välttämättä oikeaa kuvaa koulutuksen laajuudesta, minkä vuoksi tuntimäärä täsmentäisi koulutuksen laajuutta koskevaa tietoa. Lisäksi rekisteriin olisi tallennettava tieto siitä, onko koulutus suoritettu loppuun. Tällä tarkoitettaisiin tietoa siitä, onko henkilö osallistunut koko koulutukseen. Mikäli opiskelijan osaaminen olisi arvioitu, tallennettaisiin tieto siitä. Arvioinnin suorittamisesta sovittaisiin tapauskohtaisesti hankinnan yhteydessä.
Koulutuksen järjestäjällä on tieto koulutuksen nimestä ja sisällöstä sekä kestosta, jolloin tarkoituksenmukaisinta olisi, että kyseinen toimija tallentaisi tiedot suoraan rekisteriin sen sijaan, että palvelukeskus tallentaisi tiedot järjestäjän toimittamien tietojen perusteella. Tietojen tallentamisessa hyödynnettäisiin Koski-järjestelmää. Mikäli koulutusta järjestäisi toimija, jolla on jo tarvittavat tekniset toteutukset tietojen tallentamiseen Koski-tietovarantoon, voisivat he hyödyntää näitä olemassa olevia toteutuksia tietojen tallentamiseen. Näin ollen esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjät tai vapaan sivistystyön oppilaitokset voisivat hyödyntää olemassa olevaa teknistä toteutusta. Mikäli järjestäjällä ei olisi jo olemassa olevia teknisiä toteutuksia tallentaa tietoa rajapinnalla siirtämällä tai sen toteutus ei onnistuisi, tiedot olisi mahdollista tallentaa tallentamiseen tarkoitetussa käyttöliittymässä. Käyttöliittymää käyttäisivät ainakin korkeakoulut ja ne järjestäjät, jotka eivät ole lakisääteisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjiä ja jotka eivät halua avata rajapintaa Koski-palveluun.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että rekisteriin tallennettaisiin yksilöintitietoina opiskelijan nimi ja 3 a §:ssä tarkoitettu oppijanumero. Opetushallitus antaisi henkilölle oppijanumeron siten kuin 3 a §:ssä säädetään ja koulutuksen järjestäjä tallentaisi yksilöintitiedot rekisteriin sen jälkeen, kun palvelukeskus on päättänyt opiskelijavalinnasta.
Pykälän 3 momentin mukaisesti Opetushallitus määräisi tarkemmin, miten tiedon tallentajien on pidettävä tallennettavat tiedot ajantasaisina. Opetushallitus antaisi tarkempia määräyksiä edellä tarkoitettujen tietojen tietorakenteista.
27 d §. Tietojen luovuttaminen muunkuin säännellyn rekisteristä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tietojen luovuttamisesta vastaisi Opetushallitus, joka vastaisi myös tietojen luovutuksen lainmukaisuudesta. Pykälän 2 momentin mukaisesti Opetushallitus voisi tuottaa rekisteristä opetuksen ja koulutuksen arvioinnin, tutkimuksen, kehittämisen, tilastoinnin ja muun seurannan sekä ohjauksen ja rahoituksen edellyttämiä tietoaineistoja.
27 e §.Muun kuin säännellyn rekisterin tietojen säilytysaika. Pykälässä ehdotetaan, että rekisteriin tallennettavaksi ehdotetut tiedot säilytettäisiin 50 vuotta koulutuksen päättymisen jälkeen. Päättymisajankohdalla tarkoitettaisiin rekisteriin merkittyä koulutuksen päättymispäivää.
28 §.Opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun tarkoitus ja luovutettavat tiedot. Pykälässä säädetään opinto- ja luovutuspalvelussa luovutettavista tiedoista. Pykälän 2 momentin 1 kohtaan ehdotetaan lisättävän luovutuspalvelusta luovutettaviksi tiedoiksi ehdotettavan 9 e §:n mukaiset tiedot, joita voitaisiin luovuttaa suostumukseen perustuen siten kuin 29 §:n 5 momentissa säädetään. Lisäksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 b kohta, jossa säädettäisiin, että palvelun avulla luovutettaisiin Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen hankkiman koulutuksen rekisterissä olevia tietoja.
29 §. Tietojen luovuttaminen palvelun avulla. Pykälän 6 momenttiin lisättäisiin, että kyseisen pykälän 2 ja 4 momenttia ei sovelleta myöskään uuden 9 e §:n mukaisiin tietoihin. Samoin kuin 9 d §:n osalta, myös uuden 9 e §:n mukaisten tietojen luovuttamista luovutuspalvelussa hallinnoisi rekisteröity itse voimassa olevan 29 §:n 5 momentin nojalla.