1.1  Tausta

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa keskeisenä tavoitteena on, että koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy. Tavoitteen toteuttamista edistetään hallitusohjelman kirjauksella, jonka mukaan laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä. Hallitusohjelmaan sisältyy myös parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. 

Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen ryhmä hyväksyi jatkuvan oppimisen uudistusta koskevat linjaukset 17.12.2020 (Valtioneuvosto (2020) Osaaminen turvaa tulevaisuuden: Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset (Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38)). Linjauksissa todetaan, että palveluiden tueksi jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmässä tarvitaan koordinaatiota ja rakenne, jolla voidaan edistää osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa, ennakoida osaamistarpeita, uudistaa ja hankkia osaamispalveluita sekä tukea alueiden yhteistyörakenteita. Linjauksissa todetaan myös, että työssä ja muutoin hankittua osaamista tulisi tunnistaa nykyistä paremmin, jotta jokaisen vahvuudet tunnistetaan, mutta myös osaamisen kehittämisen toimia pystytään kohdentamaan oikein. 

Osana jatkuvan oppimisen uudistuksen toimeenpanoa eduskunta on hyväksynyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain (682/2021), joka tuli voimaan 1.9.2021. Lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (myöhemmin palvelukeskus) yhtenä tehtävänä on erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun ja muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen. Palvelukeskus rahoittaa koulutuksia myöntämällä valtionavustusta tai hankkimalla koulutus- ja osaamispalveluita. 

1.2  Valmistelu

Jatkuva oppiminen 

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 23.8.2021 työryhmän valmistelemaan valtakunnallisten tietovarantojen laajentamista muun kuin säännellyn koulutuksen tiedoilla. Valmisteluryhmän tehtävänä oli valmistella palvelukeskuksen rahoittamien ja ELY-keskusten hankkimien koulutusten tietojen tallentamista valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaisiin tietovarantoihin sekä selvittää ja valmistella tarvittavat lakimuutokset tietojen tallentamiseksi. Työryhmän jäseniksi nimitettiin edustajat opetus- ja kulttuuriministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Opetushallituksesta ja työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksesta (myöhemmin KEHA-keskus). 

Taiteen perusopetus 

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 30.8.2021 selvityshenkilön laatimaan esiselvityksen taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisestä. Selvityshenkilön tehtävänä oli selvittää taiteen perusopetuksen oppilaitosten valmiuksia liittyä valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 2 luvussa tarkoitettuun opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon (Koski-tietovaranto). Lisäksi selvityshenkilön tuli selvittää taiteen perusopetusoppilaitoksissa tehtävää yhteistyötä lukioiden kanssa lukiodiplomien toteuttamisessa sekä taiteen perusopetusopintojen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjä lukioissa. Selvityshenkilön tuli myös laatia mahdollisia ehdotuksia siitä, millä uudistamis- ja jatkotoimenpiteillä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista taiteen perusopetuksessa voitaisiin vahvistaa. 

Esiselvitys luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeriölle 18.11.2021 (opetus- ja kulttuuriministeriö 2021: Esiselvitys taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:48). Esiselvityksen mukaan oppilaitokset suhtautuvat Koski-tietovarantoon ja sinne tehtäviin tiedonsiirtoihin pääosin myönteisesti. Esiselvityksen perustaksi laadittuun kyselyyn vastanneista taiteen perusopetuksen oppilaitoksista tiedonsiirtojen mahdollistamista kannatti 75 prosenttia ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista 90 prosenttia. Myönteinen näkemys sai tukea myös muilta taiteen perusopetuskentän toimijoilta. Tiedonsiirtojen katsotaan vahvistavan taiteen perusopetuksen eri taiteenalojen asemaa osana koulutusjärjestelmää ja nostavan taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen vapaan sivistystyön opinnoissa hankitun osaamisen rinnalle. 

Esiselvityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin sen mahdollistamiseksi, että taiteen perusopetuksen opintotiedot voitaisiin viedä Koski-tietovarantoon. Tietovarantoon vietävien opintojen laajuus ehdotetaan määriteltävän opintopisteinä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen helpottamiseksi sekä muilla koulutusasteilla suoritettuihin opintoihin tehtävän vertailun parantamiseksi. Opintopisteellä ei ehdoteta korvattavan opetustuntia esimerkiksi opetustuntikohtaisen valtionosuuden perusteena, vaan määritelmiä käytettäisiin rinnakkain. 

Lausuntokierros 

Hallituksen esityksen luonnoksesta on pyydetty lausunnot keskeisiltä sidosryhmiltä. Esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella 20.1.—7.3.2022. Lausunnot ja hallituksen esityksen muut valmisteluasiakirjat on luettavissa hallituksen esityksen hankesivuilla osoitteessa: https://okm.fi/hanke?tunnus=OKM074:00/2021. 

2.1  Jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain (682/2021) 1 §:n mukaan palvelukeskus edistää työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Lain 2 §:n 1:n momentin mukaan palvelukeskuksen tehtävänä on toimialaansa liittyvä: 1) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi; 2) osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointitiedon analysointi; 3) erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun ja muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen; 4) alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki ja vaikuttavuuden edistäminen. 

Palvelukeskuksen koulutuksen ja osaamispalveluiden rahoitusmuotoja ovat valtionavustusten myöntäminen ja hankintatoiminta. Palvelukeskus ei itse järjestä koulutusta, vaan toimii ainoastaan koulutustoiminnan rahoittajana ja hankkijana. Havaitun koulutus- ja osaamistarpeen perusteella se käynnistää valtionavustushaun tai hankintamenettelyn tarvittavan koulutuksen tai osaamispalvelun toteuttamiseksi. Koulutuksen järjestämisestä vastaavat valtionavustuksen saajat tai hankintasopimuksen osapuolena olevat toimijat. 

Palvelukeskuksen tehtävänä on toimia valtionosuusrahoituksella ja korkeakoulujen perusrahoituksella järjestettävää koulutuksen perustarjontaa ja ELY-keskusten työvoimakoulutuksen hankintatoimintaa täydentävänä koulutuksen rahoittajana, joka rahoittaa koulutusjärjestelmän aukkopaikkoihin sijoittuvaa ja aliedustetuille ryhmille suunnattua koulutusta ja jonka erityisenä kohderyhmänä ovat työssä olevat ja työelämän ulkopuolella olevat. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain (682/2021) 8 §:n mukaan palvelukeskus voi myöntää valtionavustusta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 5 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen ja tutkinnon osien järjestämiseen, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen, yliopistolain (558/2009) 7 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkintojen osia sisältävän koulutuksen järjestämiseen, ammattikorkeakoululain (932/2014) 10 §:ssä tarkoitettujen tutkintojen, ammatillisen opettajankoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja tutkinnon osia sisältävän koulutuksen sekä maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen järjestämiseen ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetussa laissa (252/2010) tarkoitetun saamen kielen ja kulttuurin opetuksen järjestämiseen. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 9 §:n mukaan palvelukeskus voi hankkia koulutusta ja muita osaamispalveluita. Pykälässä ei ole rajattu tarkemmin, mitä koulutusta tai osaamispalveluita palvelukeskus voi hankkia, vaan lähtökohtaisesti palvelukeskus voi hankkia koulutusta ja osaamispalveluita toimialansa puitteissa. Käytännössä hankintatoimintaa rajoittavat muussa lainsäädännössä määritellyt edellytykset koulutustoimijoiden mahdollisuuksista tarjota koulutuspalveluita osana liiketaloudellista toimintaansa. Palvelukeskuksen hankkima koulutus on pääsääntöisesti lyhytkestoista koulutusta. Hankinnan kohteena voivat olla myös sellaiset osaamiskokonaisuudet, jotka eivät sijoitu säännellyn koulutuksen kehikkoon, vaan eri koulutusasteiden ja –alojen rajapinnoille. Hankinnan kohteena olevat osaamiskokonaisuudet voidaan räätälöidä kulloisenkin tarpeen mukaan. Palvelukeskuksen hankintojen tarjouskilpailuihin voivat osallistua ammattikorkeakoulut ja yliopistot sekä yksityisoikeudelliset yhteisöt, mukaan lukien kuntien ja kuntayhtymien omistamat tytäryhtiöt. 

Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa (884/2017) säädetään valtakunnallisista tietovarannoista, kuten opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta (jäljempänä Koski-tietovaranto), korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (jäljempänä Virta-tietovaranto), oppivelvollisuusrekisteristä, ylioppilastutkintorekisteristä ja opiskelijavalintarekisteristä. Koski-tietovarantoon tallennetaan perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, lukiolaissa tarkoitettua koulutusta, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta ja vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitettua koulutusta koskevia tietoja. Virta-tietovaranto on korkeakoulujen opiskeluoikeus-, ilmoittautumis-, tutkinto- ja opintosuoritustietojen keskitettyä säilytystä ja käyttöä varten tarkoitettu tietovaranto. 

Palvelukeskuksen rahoittaessa siitä annetussa laissa määritettyä säänneltyä koulutusta on ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla jo nykyisten säännösten ja sopimusten nojalla velvollisuus tallentaa koulutuksia koskevia tietoja Koski- ja Virta-tietovarantoihin rahoitustavasta riippumatta. Palvelukeskuksen rahoittamat koulutukset eritellään tietovarannoista rahoituslähteen perusteella. 

Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjillä on velvollisuus tallentaa tietovarantoon oppivelvollisille suunnattua koulutusta koskevat tiedot. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjillä on myös mahdollisuus tallentaa muiden koulutusten tietoja, mikäli ylläpitäjä on päättänyt tarjota tietovarantoon tallentamista koulutukseen osallistuville opiskelijoille ja opiskelija suostuu tietojen tallentamiseen. Palvelukeskuksen rahoittaessa vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien muuta kuin oppivelvollisille järjestettyä koulutusta, ei ylläpitäjillä kuitenkaan ole velvollisuutta tallentaa tietoja Koski-tietovarantoon. 

Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa säädettyjen tietovarantojen yhteisrekisterinpitäjät vaihtelevat tietovarannon tarkoituksen mukaan. Koski-tietovarannossa yhteisrekisterinpitäjiä ovat koulutuksen ja opetuksen järjestäjät, oppilaitosten ylläpitäjät sekä Opetushallitus. Koski-tietovarannon ylläpitäjänä toimii Opetushallitus käsittelyä ja luovutusta varten. Virta-tietovarannon yhteisrekisterinpitäjiä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa Virta-tietovarannon yleisestä toiminnasta sekä teknisestä käyttöedellytyksistä tietojen tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten. 

Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa on säädetty opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelusta, jonka kautta henkilö voi katsoa ja käyttää tässä laissa tarkoitettuihin rekistereihin ja tietovarantoihin sisältyviä omia tietojaan ja viranomaiset saavat keskitetysti tarvitsemansa tiedot esimerkiksi tilastointiin tai rahoitukseen yhdestä paikasta luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Henkilö voi lisäksi antaa palvelussa suostumuksensa rekisterissä olevan tiedon luovuttamiseen palvelun avulla. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annettu laki (682/2021) tuli voimaan 1.9.2021. Palvelukeskuksen yhteydessä toimiva Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto on kokouksessaan 4.3.2022 hyväksynyt palvelukeskuksen toiminnan painopistealueet vuodelle 2022. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että olemassa olevaa koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden osalta palvelukeskus käynnistää tunnistamiensa koulutus- ja osaamistarpeiden perusteella valtionavustushakuja ja hankintamenettelyjä. Rahoituksen kohdentamisen painopisteet vuonna 2022 ovat: 

Täydentävät ja pätevöittävät koulutukset osaajapula-aloilla mm. muualla kuin Suomessa tutkinnon suorittaneille 

Koronapandemiasta kärsineet alat 

Digitaidot sekä vihreään siirtymään (mm. bio- ja kiertotalous) liittyvä osaaminen 

Ylitarjonta-aloilla työskentelevien osaamisen kehittäminen parantamaan alalla työskentelevien työmarkkinakilpailukykyä ja tukemaan urapolkuja työllisyydeltä kasvaviin ja vakaammille aloille 

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työmarkkinakilpailukyvyn vahvistaminen 

Palvelukeskus on avannut ensimmäiset valtionavustushakunsa 4.4.2022. Ensimmäiset kilpailutukset ja hankinnat palvelukeskus toteuttaa vuonna 2022. Palvelukeskus tekee hakemusten ja tarjousten perusteella valtionavustuspäätökset ja hankintasopimuksen koulutusten toteuttamiseksi. 

Palvelukeskuksesta annetun lain 10 §:n mukaisesti säänneltyjä koulutuksia järjestettäessä koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan, mitä asianomaista koulutusta koskevassa laissa säädetään, jollei palvelukeskuksesta annetussa laissa toisin säädetä. Käytännössä säännellyn koulutuksen järjestäjä siten toteuttaa ja päättää opiskelijavalinnoista omien käytäntöjensä mukaisesti riippumatta siitä, rahoitetaanko koulutusta valtionavustuksilla vai hankinnoilla. Muuta kuin säänneltyä koulutusta hankittaessa koulutuksen järjestämiseen, opiskelijavalintaan ja opiskelijaksi ottamiseen sekä opiskelijan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sovelletaan lain 13—15 §:ää. Käytännössä muun kuin säännellyn koulutuksen järjestäjä toteuttaa opiskelijavalinnan ja palvelukeskus päättää opiskelijaksi ottamisesta koulutuksen järjestäjän esityksestä. 

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 76/2021 vp) esitetyn arvion mukaan jatkuvaan oppimiseen vuodelle 2021 tarkoitettu 40 miljoonan euron määräraha tarkoittaisi noin 10 500 henkilön kouluttamista. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyvän Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti palvelukeskukselle kohdennetaan EU:n Elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Resilience Facility) rahoitusta yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosina 2021—2024 koulutus- ja osaamispalveluiden rahoittamiseen. Palvelukeskukselle myönnettiin tähän tarkoitukseen vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa viisi miljoonaa euroa ja vuoden 2022 talousarviossa 11 miljoonaa euroa. EU:n neuvoston täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti vähintään 7 800 henkilön olisi aloitettava elpymis- ja palautumistukivälineellä rahoitetuissa koulutuksissa kesäkuun 2025 loppuun mennessä. 

2.2  Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetuksen alat ovat arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide. 

Taiteen perusopetus on koulutus- ja kulttuuripolitiikan rajamaastoon sijoittuva itsenäinen osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Opetus on oppilaalle omaehtoista, eikä se johda tutkintoon. Opetus perustuu Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Taiteen perusopetusta antavat ammattilaiset, joiden kelpoisuuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). 

Taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Taiteen perusopetusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Mainitussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään musiikkioppilaitoksissa tai muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa taikka muulla tavoin. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään mainitun lain mukaisesti. 

Taiteen perusopetusta järjestetään eri puolella Suomea, noin 90 prosentissa kunnista. Vuonna 2021 taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevia oppilaitoksia oli 139. Valtionosuuden ulkopuolisia oppilaitoksia oli noin 135. Taiteen perusopetusta järjestäviä vapaan sivistystyön opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevia oppilaitoksia oli noin 123. Opetusta annetaan yleisen ja laajan oppimäärän mukaisena, ja oppilaita on yhteensä noin 128 000. Oppilaista noin 10 000 on aikuisia. Oppilaitosten koot vaihtelevat merkittävästi. Valtionosuutta saavat oppilaitokset ovat oppilasmääriltään keskimäärin suurempia kuin valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat oppilaitokset. Yleisimmin taiteen perusopetusta annetaan musiikissa, seuraavaksi eniten kuvataiteessa ja tanssissa. Monissa oppilaitoksissa opetetaan useita eri taiteenaloja. 

Taiteen perusopetuksen opintosuoritustietoja ei ole tällä hetkellä mahdollista tallentaa Koski-tietovarantoon. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on ollut 1.8.2021 alkaen mahdollisuus tallentaa vapaan sivistystyön vapaatavoitteisen koulutuksen suoritustietoja kyseiseen tietovarantoon. Eduskunnan sivistysvaliokunta totesi vapaan sivistystyön koulutusta koskevien tietojen tallentamista koskevasta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (SiVM 2/2021 vp), että taiteen perusopetuksen jääminen ehdotetusta uudistuksesta ei ollut ongelmatonta. Valiokunta katsoi tärkeäksi selvittää, voidaanko taiteen perusopetus ottaa mukaan uudistukseen, ja painotti taiteen perusopetuksessa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keinojen edistämistä yhdenvertaisesti muiden vastaavien opintosuoritusten kanssa. 

Kunta, joka järjestää taiteen perusopetusta, saa valtionosuutta kunnan asukasmäärän mukaan siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaan kunnalle, kuntayhtymälle, yksityiselle yhteisölle ja säätiölle, jolle on myönnetty taiteen perusopetuksesta annetun lain nojalla oikeus saada valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan, myönnetään valtionosuutta opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluvan taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin. Rahoitus taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin määräytyy laskennallisten perusteiden mukaisesti. Opetustuntikohtaisesti rahoitettavassa taiteen perusopetuksessa rahoitus määräytyy opetustuntimäärän ja opetustuntia kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteena käytettävien opetustuntien määrän vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Valtion vuoden 2022 talousarvioesityksen mukaan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 658 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 179 400 tuntia. 

Oppilaan arviointi on osa taiteen perusopetuksen koulutusjärjestelmää. Arvioinnin perusteista ja todistukseen merkittävistä tiedoista päättää Opetushallitus. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaan oppilas saa taiteenalan yleisestä oppimäärästä todistuksen, johon on kerätty tiedot hänen suorittamistaan opinnoista. Todistukseen ei merkitä arvioita oppilaan osaamisesta tai edistymisestä. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän arviointi perustuu opintokokonaisuuksien tavoitteisiin, jotka on kuvattu koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa. Oppilas saa laajaa oppimäärää koskevaan todistukseen sanallisen arvioinnin oppimäärän suorittamisesta. Sekä yleisen että laajan oppimäärän taiteenalakohtainen arviointi täsmentyy taiteenalakohtaisesti opetussuunnitelman perusteissa. 

2.3  Tietojen luovuttaminen opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999; myöhemmin julkisuuslaki) 5 §:n 1 momentin mukaan asiakirjalla tarkoitetaan tässä laissa kirjallisen ja kuvallisen esityksen lisäksi sellaista käyttönsä vuoksi yhteen kuuluviksi tarkoitetuista merkeistä muodostuvaa tiettyä kohdetta tai asiaa koskevaa viestiä, joka on saatavissa selville vain automaattisen tietojenkäsittelyn tai äänen- ja kuvantoistolaitteiden taikka muiden apuvälineiden avulla. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. 

Julkisuuslain 9 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Asiakirjojen antamistavoista säädetään julkisuuslain 16 §:ssä. Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa tai käyttää sellaisia henkilötietoja. 

Viimeksi mainitun säännöksen tarkoituksena on estää henkilötietojen massamuotoinen luovuttaminen henkilörekisteristä. Tietosuojavaltuutettu on 3.9.2013 antamallaan avoimen datan suunnitelmaa koskevalla ohjauspäätöksellään katsonut, että julkisuuslain 16 §:n 3 momentti tarkoittaa käytännössä ”sitä, että henkilötietojen luovutuksen edellytyksenä on se, että luovutuksen saajalla on henkilötietolain (523/1999) mukainen oikeus käsitellä kyseisiä henkilötietoja. Luovutuksen saajan osalta lain mukaisen käsittelyperusteen (henkilötietolain 8 §, 12 § ja 14 luku) lisäksi edellytetään sitä, että henkilötietojen käsittely on rekisterinpitäjän toiminnan kannalta asiallisesti perusteltua (henkilötietolain 6 §), luovutetut tiedot ovat rekisterinpitäjän toiminnan kannalta tarpeellisia (henkilötietolain 9 §) sekä muidenkin tietosuojaperiaatteiden (mm. henkilötietolain 5 §, 7 §, 24 §, 32 § ja 33 §) toteutumista”. Samat periaatteet soveltuvat edelleenkin, kun kumotun henkilötietolain sijasta sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta (luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679) ja sitä täydentävää kansallista tietosuojalakia (1050/2018). 

Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 10 §:n mukaan opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisesta tietovarannosta tietoja voidaan luovuttaa: 

1) viranomaiselle, jolla lain säännöksen tai laissa säädetyn tehtävänsä perusteella on oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä, salassa pidettäviä tietoja kuitenkin vain, jos tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen laissa erikseen nimenomaisesti säädetään; 

2) Työllisyysrahastolle siltä osin kuin sillä on lain säännöksen perusteella oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja; 

3) ammatillisen koulutuksen opiskelijan vastuulliselle työpaikkaohjaajalle tai osaamisen arvioijalle siltä osin kuin tällä on lain säännöksen perusteella oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja; 

4) sille, jolla henkilön 29 §:n 5 momentissa tarkoitetun suostumuksen perusteella on oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja; 

5) sille, jolla henkilön ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 109 a §:n 4 momentissa tarkoitetun suostumuksen perusteella on oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja. 

Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevan hallituksen esityksen (HE 72/2017 vp) mukaan säännöksillä ei asiallisesti luotaisi viranomaisille tai muille tahoille uusia tiedonsaantioikeuksia, vaan oikeus saada tietovarantoon sisältyviä tietoja määräytyisi yleislainsäädännön ja asianomaisen erityislainsäädännön tiedon luovuttamista ja tiedonsaantia koskevien säännösten nojalla. Tietojen luovuttaminen viranomaisen henkilörekisteristä määräytyy julkisuuslain ja henkilötietolain säännösten mukaisesti. Viranomaisen henkilörekisteristä voidaan luovuttaa henkilötietoja, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Sivistysvaliokunta on todennut kyseistä hallituksen esitystä koskevassa mietinnössään (SiVM 9/2017 vp), että sen saaman selvityksen mukaan esityksen tarkoituksena on, että siltä osin kuin tietoja luovutetaan ehdotetun lain 6 luvussa tarkoitetun luovutuspalvelun kautta, sovelletaan julkisuuslain 16 §:n 3 momentin sijasta ehdotetun lain 29 §:n säännöksiä tietojen antamistavasta. Tietoja luovutetaan luovutuspalvelussa vain sähköisin menetelmin. Muussa kuin luovutuspalvelun avulla tapahtuvassa luovuttamisessa noudatetaan julkisuuslain 16 §:n 3 momenttia. 

Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain 10 §:n 1 momentin merkitys jää epäselväksi, koska säännöksessä on lueteltu erikseen toimijoita, joille tietoja voidaan luovuttaa. Tämän perusteella ei ole selvää, onko säännöksen jollakin tavalla tarkoitus rajoittaa tahoja ja tarkoituksia, joihin tietoja voidaan luovuttaa. Ottaen huomioon, että säännöksellä ei ole tarkoitettu säädettävän tiedonsaantioikeuksista eikä muutoinkaan rajoittaa tietojensaantia julkisuuslaissa säädetystä taikka säätää massamuotoisesta tietojen luovuttamisesta, sääntelyä on tarpeen selkeyttää, jotta tietovarannosta luovuttamisen edellytyksistä ei jää epäselvyyttä. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Jatkuva oppiminen 

Esityksessä ehdotetaan, että koulutuksen järjestäjälle säädettäisiin valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa velvollisuus tallentaa palvelukeskuksen rahoittaman muun kuin säännellyn koulutuksen tietoja. Tiedot tallennettaisiin uuteen palvelukeskuksen hankkiman muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteriin. Tallennettavat tiedot olisivat henkilön nimi ja oppijanumero, opiskelijan suorittama koulutus sekä koulutuksen aloittaminen ja päättyminen sekä tuntimäärä. Lisäksi tallennettaisiin tieto koulutuksen suorittamisesta loppuun sekä osaamisen arviointi, mikäli se on suoritettu. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena olisi tallentaa mainittuun rekisteriin kyseiset tiedot. Tietojen tallentamisessa hyödynnettäisiin olemassa olevia palveluita, kuten Koski-palvelua, organisaatiopalvelua ja ePerusteet-palvelua. Tiedot voisi tallentaa joko rajapinnan tai tallentamiseen tarkoitetun käyttöliittymän kautta. Tietojen tallentamiseen voitaisiin käyttää jo olemassa olevia teknisiä toteutuksia. Mikäli järjestäjällä ei olisi tai se ei avaisi rajapintaa, tiedot olisi tallennettava tallentamiseen tarkoitetussa käyttöliittymässä. 

Esityksessä ehdotetaan myös, että vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjällä olisi velvollisuus tallentaa Koski-tietovarantoon palvelukeskuksen rahoittamia koulutuksia koskevat tiedot. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestäjien tai korkeakoulujen velvollisuuksiin tallentaa tietoja, vaan ne tallentaisivat palvelukeskuksen valtionavustuksilla rahoittaman tai hankkiman säännellyn koulutuksen tiedot nykyisen lainsäädännön puitteissa. 

Taiteen perusopetus 

Esityksessä ehdotetaan, että taiteen perusopetuksen koulutustietojen tallentaminen Koski-tietovarantoon säädettäisiin mahdolliseksi. Tallennettavat tiedot olisivat oppilaan suorittama koulutus ja sen laajuus opintopisteinä, koulutuksen alkamis- ja päättymisaika sekä oppilaan osaamisen arviointi. 

Tietojen tallentaminen edellyttäisi, että koulutuksen järjestäjä olisi päättänyt tarjota tietovarantoon tallentamista kaikille samaan koulutukseen osallistuville oppilaille, koulutuksen laajuus olisi määritelty opintopisteinä ja oppilas suostuisi tietojen tallentamiseen. Tallentaminen edellyttäisi myös, että koulutuksen järjestäjä olisi kuvannut koulutuksen osaamisperusteisesti eli laatinut opetussuunnitelman sekä arvioinut oppilaan suorituksen. Opetussuunnitelma viedään Opetushallituksen ePerusteet-palveluun. Tallennettavien koulutusten määrittelemisestä opintopisteinä ehdotetaan säädettäväksi taiteen perusopetuksesta annetussa laissa. 

Tallentamisen jälkeen henkilö voisi pääsääntöisesti itse hallinnoida tietovarannossa olevia tietojaan Opetushallituksen Oma Opintopolku –palvelussa sen jälkeen, kun palvelua on laajennettu koskemaan myös taiteen perusopetuksen koulutustietoja. Palvelussa henkilö voisi antaa suostumuksensa tietojen luovuttamiseen muodostamalla palvelussa esimerkiksi työnantajalle lähetettävän linkin tietovarannossa oleviin opintosuorituksiinsa. Jos oppilas ei halua luovuttaa tietoja mihinkään, tiedot olisivat pääsääntöisesti vain henkilön itsensä ja tiedot tallentaneen koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen ylläpitäjän ja tietovarannon ylläpitäjänä toimivan Opetushallituksen saatavilla. Viranomaisilla olisi tietyissä tilanteissa oikeus tietovarannossa oleviin tietoihin muun lainsäädännön nojalla. Tällaisia tilanteita on selostettu tarkemmin kappaleissa 4.2.2 Vaikutukset viranomaisiin ja 4.2.4 Vaikutukset tietosuojaan. 

Taiteen perusopetuksen koulutustietojen tallentamiseen ei ole haluttu ehdottaa lakisääteistä velvoitetta opetuksen vapaasta luonteesta johtuen. Esitettyä uudistusta ei ehdoteta toteutettavaksi viranomaistarpeista lähtien, vaan uudistuksella tavoitellaan oppilaan edun toteutumista osaamisen näkyväksi tekemisen kautta. Välillisesti lakimuutoksesta hyötyisivät myös muut oppilaitokset ja työelämä. Uudistus edistäisi jatkuvaa oppimista ja näin ollen myös yhteiskunnan etua. Koski-tietovarantoon tallennettuja tietoja ei käytettäisi taiteen perusopetuksen oppilaitosmuotojen valtionosuuksien laskemiseen eikä uudistuksessa näin ollen muutettaisi taiteen perusopetuksen valtionosuusjärjestelmää. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

7.1  Laki valtakunnallisista opinto ja tutkintorekistereistä

2 §. Soveltamisala. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 kohta, jonka mukaan lakia sovellettaisiin jatkossa myös taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaiseen koulutukseen. Lisäksi lisättäisiin uusi 11 kohta, jonka mukaan lakia sovellettaisiin palvelukeskuksesta annetun lain mukaiseen koulutukseen. Momentin 1—9 kohdat vastaisivat voimassa olevaa säännöstä muutoin, mutta momentin 9 kohdan perään lisättäisiin pisteen sijaan puolipiste. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin maininta ehdotetusta palvelukeskuksen hankkimasta muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteristä. 

4 §. Tietovarannon käyttötarkoitus. Pykälässä säädetään Koski-tietovarantoon tallennettavien tietojen käyttötarkoituksesta. Pykälän 6 momenttiin ehdotetaan lisättävän tieto siitä, että 1—5 momentissa säädetystä poiketen henkilö päättäisi itse myös ehdotettavien 9 e §:ssä tarkoitettujen tietojen käyttötarkoituksista. Tällä hetkellä poikkeus koskee vain vapaan sivistystyön koulutusta koskevia tietoja. Tarkoitus on, että rekisteröity hallinnoisi itse uuden 9 e §:n mukaisten tietojen luovuttamista voimassa olevan 29 §:n 5 momentin nojalla. Määrättyä käyttötarkoitusta tiedoille ei olisi säädetty. On kuitenkin oletettavaa, että henkilöt tulevat luovuttamaan taiteen perusopetuksessa saavutettua osaamista kuvaavia tietojaan käytettäväksi hyvin samankaltaisiin tarkoituksiin, kuin pykälän 1 momentissa on kuvattu. 

6 §.Tietojen tallentaminen tietovarantoon. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin, että Opetushallitus voisi antaa tarkempia määräyksiä myös uuden 9 e §:ssä säädettyjen taiteen perusopetuksen tietojen tietorakenteista. 

9 a §.Vapaassa sivistystyössä järjestettyä oppivelvollisille ja jatkuvaan oppimiseen suunnattua koulutusta koskevat tiedot. Voimassa olevassa pykälässä säädetään, että vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjä on tallennettava valtakunnalliseen opetuksen ja koulutuksen tietovarantoon mainitun lain 7 a luvussa sekä oppivelvollisuuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan suoritettava koulutus, opintojen aloittaminen, väliaikainen keskeytyminen ja päättyminen sekä suoritetut opinnot ja osaamisen arviointi. 

Pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavan siten, että siihen lisättäisiin maininta jatkuvaan oppimiseen suunnatusta koulutuksesta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi oppilaitoksen ylläpitäjälle oppivelvollisille suunnattua koulutusta vastaavasti velvoite tallentaa tietovarantoon Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua palvelukeskuksen rahoittamaa koulutusta koskevat tiedot. 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 2 §:n 3 kohdan mukaisesti palvelukeskuksen tarkoituksena on erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun ja muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen. Palvelukeskus voi mainitussa tarkoituksessa myöntää mainitun lain 8 §:n mukaisesti valtionavustusta vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen. Tällöin kyse on koulutuksesta, jonka nimestä tai muista tiedoista ei ilmenisi edes välillisesti tietoja, jotka voisivat olla erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja. Tämä varmistettaisiin lisäksi valtionapupäätöksen ehdoissa. Tällöin tietojen tallentaminen ei edellyttäisi 9 d:ssä säädetyllä tavalla rekisteröidyn suostumusta erityisenä suojatoimena, vaan oppilaitoksen ylläpitäjä voitaisiin velvoittaa tallentamaan kyseistä palvelukeskuksen rahoittamaa koulutusta koskevat tiedot tietovarantoon. 

Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, jonka mukaan Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta ei kuitenkaan tallennettaisi väliaikaista keskeytymistä. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ei ole säädetty väliaikaisesta keskeytymisestä, minkä vuoksi tietoa ei olisi tallennettava. 

9 e §.Taiteen perusopetuksen koulutusta koskevat tiedot. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 e § taiteen perusopetuksen koulutuksesta tallennettavista tiedoista. Pykälä koskisi koulutuksia, jotka on määritelty opintopisteinä. Koulutuksen laajuuden määrittelemisestä opintopisteinä säädettäisiin taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin lisättäväksi ehdotetussa 7 a §:ssä. 

Taiteen perusopetuksesta annetun lain 1 §:n mukaan taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Taiteen perusopetus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja toiminnan luonteensa perusteella myös tavoitteellista harrastustoimintaa. 

Taiteen perusopetuksen järjestäjät on määritelty taiteen perusopetuksesta annetun lain 2 §:ssä. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta suoraan lain nojalla. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Valtion oppilaitos voi järjestää taiteen perusopetusta ministeriön päätöksellä. Koulutuksen järjestäjä voi järjestää taiteen perusopetusta itse tai hankkia opetukseen tarkoitetut palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä taholta. Koulutuksen järjestäjä vastaa molemmissa tilanteissa siitä, että opetuksessa noudatetaan lakia ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa. Tätä järjestelmää vastaavasti ehdotetussa pykälässä esitetään, että koulutuksen järjestäjä vastaisi myös koulutusta koskevien tietojen tallentamisesta tietovarantoon ehdotetussa pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tietojen tallentamisen edellytyksenä olisi, että sitä on päätetty tarjota kaikille samaan koulutukseen osallistuville oppilaille. Tällä tarkoitetaan ensinnäkin sitä, että koulutusta annetaan samassa oppilaitoksessa. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjänä toimiva kunta voi hankkia musiikin alan taiteen perusopetuksen palveluja eri musiikkioppilaitoksilta tai niitä ylläpitäviltä yhteisöiltä. Samalla koulutuksella tarkoitetaan tällöin yhdessä musiikkioppilaitoksessa annettua koulutusta, eikä esimerkiksi kaikkia kunnan eri musiikkioppilaitoksilta tai niitä ylläpitäviltä yhteisöiltä hankkimia musiikin alan taiteen perusopetuksen palveluja. 

Samalla koulutuksella viitataan lisäksi taiteen perusopetuksen oppimääriin, jotka Opetushallitus vahvistaa opetussuunnitelman perusteissa. Voimassa olevat määräykset taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista on annettu 20.9.2017. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja teemaopintojen 200 tuntia (Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2017:11a). Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden mukaan laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1 300 tuntia, josta perusopintojen laskennallinen laajuus on 800 tuntia ja syventävien opintojen 500 tuntia (Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2017:12a). Ehdotetussa pykälässä tarkoitetussa samassa koulutuksessa olisivat esimerkiksi samassa musiikkioppilaitoksessa musiikinalan taiteen perusopetuksen saman opintotason eli esimerkiksi yleisen oppimäärän yhteisiä opintoja suorittavat oppilaat. 

Tallennettavia tietoja olisivat ensinnäkin koulutuksen nimi ja laajuus. Koulutuksen nimestä tulisi ilmetä, minkä taiteenalan koulutuksesta on kyse. Voimassa olevat opetussuunnitelman perusteet koskevat arkkitehtuuria, kuvataidetta, käsityötä, mediataiteita, musiikkia, tanssia, sanataidetta, sirkustaidetta ja teatteritaidetta. Koulutuksen laajuudesta tietovarantoon tallennettavat tiedot koskisivat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kokonaisten oppimäärien perusosia: yleisen oppimäärän yhteiset opinnot, yleisen oppimäärän teemaopinnot, laajan oppimäärän perusopinnot ja laajan oppimäärän syventävät opinnot. Koulutuksen laajuudella tarkoitetaan koulutuksen määrittelemistä opintopisteinä. Tästä säädettäisiin ehdotetussa taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 a §:ssä. 

Koulutuksesta ehdotetaan tallennettavaksi sen alkamis- ja päättymisajankohdat. Vapaan sivistystyön vapaatavoitteisia, opiskelijan suostumuksella tallennettavia koulutustietoja lukuun ottamatta kaikista muista tietovarantoon tallennettavista koulutuksista tallennetaan päättymisajankohdan lisäksi myös alkamisajankohta. Alkamisajankohdan tallentaminen olisi tärkeää taiteen perusopetuksen koulutustietojen osalta, jotta koulutuksen tosiasiallinen kesto ilmenisi tietovarannosta. Tämä parantaisi oppilaan mahdollisuuksia hyödyntää tietovarantoon tallennettua tietoa ja lisäisi myös koulutustietojen tallentajien mahdollisuuksia aloittaa tietojen kirjaaminen jo koulutuksen alkamisvaiheessa. Oppilas pystyisi tällöin näkemään koulutustietonsa Oma Opintopolussa heti opintojensa alusta alkaen sen jälkeen, kun taiteen perusopetus on sisällytetty Oma Opintopolun koulutustarjontaan. 

Oppilaan suoritettua hyväksytysti taiteen perusopetuksen yleisen tai laajan oppimäärän opintotason hänen osaamisensa arvioinniksi merkitään tietovarantoon hyväksytty. Hylättyjä tai kuvailevia arviointeja ei tallenneta tietovarantoon. 

Ehtona koulutustietojen tallentamiselle olisi, että oppilas suostuu tietojen tallentamiseen. Suostumuksen edellyttäminen perustuisi siihen, että tieto henkilön osallistumisesta taiteen perusopetukseen saattaisi olla salassa pidettävä tieto. Näin on silloin, jos koulutukseen osallistumisessa on kysymys viranomaisten julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa tarkoitetusta vapaa-ajan harrastuksesta. Tällainen tieto kuuluu yksityisyyden suojan piiriin. Päätös siitä, onko asiassa kyse tällaisesta tiedosta, tehdään, kun tietoa pyydetään viranomaiselta. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin suostumuksesta tarkemmin. Jotta koulutus voidaan määrittää opintopisteinä taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin ehdotetulla tavalla ja arvioida, suostumus olisi annettava tietovarantoon kirjattavan oppimäärän opintotasoa (yleisen oppimäärän yhteiset opinnot, yleisen oppimäärän teemaopinnot, laajan oppimäärän perusopinnot ja laajan oppimäärän syventävät opinnot) koskevan opetuksen alkaessa. Suostumuksesta tulisi käydä ilmi, että se on annettu vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti. Nimenomaisuudella tarkoitettaisiin sitä, että henkilö tietää, minne tiedot tallennetaan, kuka niitä voi tallentamisen jälkeen käsitellä ja kuinka henkilö voi myöhemmin hallinnoida tietojen luovuttamista Oma opintopolku-palvelussa. 

Alaikäiseltä lapselta, joka on täyttänyt 15 vuotta, tarvittaisiin tietojen tallentamiseen myös hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus. Alle 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta suostumuksen antaisi hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja. Tämä johtuu siitä, että huoltajan on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 4 §:n mukaan turvattava lapsen hyvinvointi ja kehitys siten kuin lain 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltaja päättää muun muassa lapsen koulutuksesta ja harrastuksista. Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty. 

Suostumus olisi säilytettävä pysyvästi ja siihen olisi merkittävä tieto, mikäli suostumus myöhemmin peruutetaan. Suostumuksen voisi milloin tahansa peruuttaa ilmoittamalla siitä tietovarantoa hallinnoivalle Opetushallitukselle. Mikäli tietojen käsittelylle ei enää olisi perusteltua syytä, tiedot olisi suostumuksen peruuttamisen jälkeen poistettava tietovarannosta. 

10 §.Tietojen luovuttaminen tietovarannosta. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi luettelo toimijoista, joille tietoja tietovarannosta voidaan luovuttaa. Tämä selkeyttäisi edellä jaksossa 4.2.4 kerrotulla tavalla tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä eikä sillä tosiasiassa muutettaisi voimassaolevaa oikeustilaa. Momentissa säädettäisiin jatkossa, että Opetushallitus päättäisi tietojen luovuttamisesta tietovarannosta ja vastaisi luovutuksen lainmukaisuudesta. Ehdotettavalla sääntelyllä selkeytettäisiin tietovarannon yhteisrekisterinpitäjien välistä vastuunjakoa. Opetushallitus olisi tietovarannon ylläpitäjänä ja tietovarantoa hyödyntävän 6 luvussa tarkoitetun luovutuspalvelun ylläpitäjänä vastuussa myös tietojen luovuttamisesta suoraan tietovarannosta. 

Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevaa säännöstä. 

Voimassa olevassa 3 momentissa säädetään, ettei 1 ja 2 momentissa säädettyä sovelleta 9 d §:ssä tarkoitettuihin vapaata sivistystyötä koskeviin tietoihin. Sääntelyn perusteena on ollut, että näiden tietojen luovuttamista hallinnoisi rekisteröity itse voimassa olevan 29 §:n 5 momentin nojalla. Kuten edellä on todettu, 1 momentissa ei ole säädetty tietojensaantioikeuksista, jolloin kyseisellä sääntelyllä ei ole käytännössä rajattu tietojen luovuttamista tietovarannosta. Koska mainitusta 1 momenttia koskevasta informatiivisesta sääntelystä ehdotetaan muutonkin luovuttavan ja koska momentissa säädettäisiin jatkossa luovutuksesta vastuussa olevasta rekisterinpitäjästä, ei nykyisenkaltaiselle rajaukselle 1 momenttiin ole perustetta. Sen sijaan rajaus 2 momentissa säädettyyn Opetushallituksen mahdollisuuteen tuottaa tietovarannosta opetuksen ja koulutuksen arvioinnin, tutkimuksen, kehittämisen, tilastoinnin ja muun seurannan sekä ohjauksen ja rahoituksen edellyttämiä tietoaineistoja pidettäisiin ennallaan. Vastaavaa rajausta tietojen hyödyntämiseen ehdotetaan myös 9 e §:n mukaisiin taiteen perusopetusta koskeviin tietoihin. 

Pykälään ehdotetaan lisäksi uutta 4 momenttia, jossa olisi informatiivinen viittaus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 a §:ää, jossa säädetään tietojen luovuttamisesta tämän lain 9 §:n 2—4 momenteissa tarkoitetuista tiedoista, jotka koskevat ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. 

11 d §.Tietojen luovuttaminen rekisteristä. Voimassa olevassa pykälässä säädetään tietojen luovuttamisesta oppivelvollisuusrekisteristä. Pykälää koskevissa perusteluissa on todettu sääntelyn vastaavan asiallisesti 10 §:n 1 momentin 1 kohtaa (HE 173/2020 vp). Säännöksellä ei ole siten katsottava tarkoitetun rajoitettavan julkisuuslain 16 §:n 3 momentin soveltumista tietojen luovuttamiseen. Tämän vuoksi pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavan 10 §:n 1 momenttia vastaavalla tavalla siten, että momentissa säädettäisiin tietojen luovuttamisesta vastuussa olevasta rekisterinpitäjästä ja momentista poistettaisiin informatiivinen sääntely tietojen luovuttamisesta viranomaisille. Myös oppivelvollisuusrekisterin osalta Opetushallitus vastaisi tietojen luovuttamisesta rekisteristä ja luovutuksen lainmukaisuudesta. 

5 a luku Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen hankkiman muun kuin säännellyn koulutuksen rekisteri

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 a luku, jossa säädettäisiin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 9 §:ssä mukaisessa palvelukeskuksen hankkimassa muussa kuin mainitun lain 10 §:n tarkoitetussa säännellyssä koulutuksessa olevien opiskelijoiden tiedoista. Kysymys olisi uudesta rekisteristä, joka sisältäisi tiedot suoritetun koulutuksen nimestä ja kestosta sekä osaamisen arvioinnista, mikäli sellainen on tehty. 

27 a §.Muun kuin säännellynrekisterin käyttötarkoitus. Pykälässä säädettäisiin rekisterin käyttötarkoituksesta. Pykälä vastaisi asiallisesti opetuksen ja koulutuksen valtakunnallisen tietovarannon osalta lain 4 §:ssä säädettyä ja oppivelvollisuusrekisterin käyttötarkoituksesta lain 11 a §:ssä säädettyä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että rekisterin tietoja käytettäisiin henkilön hakeutuessa koulutukseen, koulutuksen aikana, työelämässä sekä henkilön hakiessa koulutukseen liittyviä etuisuuksia. Koulutuksen osalta tarkoitettaisiin käytännössä koulutusta, johon opiskelija hakeutuisi tai jossa hän olisi kyseisen koulutuksen jälkeen. Rekisterin tietoja voitaisiin siten hyödyntää opiskelijavalinnassa henkilön hakiessa mahdollisesti johonkin muuhun koulutukseen rekisteriin tallennetun koulutuksen jälkeen. Lisäksi rekisteristä ilmenevää osaamistietoa voitaisiin hyödyntää muun koulutuksen aikana arvioitaessa jo hankittua osaamista. Esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:n nojalla koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämien asiakirjojen ja muun selvityksen perusteella. Työelämässä voitaisiin puolestaan hyödyntää osaamistietoa henkilön hakiessa työtä ja arvioitaessa henkilön mahdollisia työtehtäviä. Vaikka kyse on kurssimuotoisesta ja lyhytkestoisesta koulutuksesta, voi sen avulla hankitulla osaamisella olla merkitystä edellä mainituissa tilanteissa. Lisäksi koulutusta koskevaa tietoa voitaisiin hyödyntää henkilön hakiessa aikuiskoulutustukea tai saadakseen työttömyysetuutta omaehtoisiin opintoihin, mikäli muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että tietoja voitaisiin käyttää myös muiden viranomaisten hoitaessa sellaisia lakisääteisiä tehtäviä, joissa tarvitaan rekisteriin tallennettuja tietoja. Säännöksellä varmistettaisiin, että tietoja olisi mahdollista hyödyntää myös muussa kuin 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa silloin, kun kysymys olisi viranomaisesta, jolla olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen käsittelyperuste tietojen käsittelyyn. 

Rekisteriin tallennettuja tietoja voitaisiin käyttää 3 momentin mukaan myös koulutuksen arvioinnissa, tilastoinnissa ja seurannassa. Ehdotettu säännös vastaisi opetuksen ja koulutuksen tietovarannon käyttötarkoituksesta lain 5 §:n 4 momentissa säädettyä. 

27 b §.Muun kuin säännellynrekisterin yhteisrekisterinpitäjät ja vastuiden jako. Pykälän 1 momentin mukaan rekisterin yhteisrekisterinpitäjiä olisivat palvelukeskus sekä Opetushallitus, joiden vastuut jakautuisivat pykälässä ehdotetulla tavalla. 

Tietosuoja-asetuksen 26 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisrekisterinpitäjistä on kyse silloin, kun vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Ne määrittelevät keskinäisellä järjestelyllä läpinäkyvällä tavalla kunkin vastuualueen asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamiseksi, erityisesti rekisteröityjen oikeuksien käytön ja tietojen toimittamista koskevien tehtäviensä osalta. Rekisterinpitäjien vastuualueet voidaan kuitenkin määritellä myös rekisterinpitäjiin sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä. Opetushallitus vastaisi 1 momentissa ehdotetulla tavalla rekisterin yleisestä toiminnasta sekä teknisistä edellytyksistä tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten. Opetushallituksella olisi olemassa olevien rekisterien ja tietovarantojen ylläpitäjänä osaamista ja resursseja vastata myös uuden rekisterin ylläpidosta. Lisäksi Opetushallituksen olisi mahdollista hyödyntää rekisterin ylläpidossa kehittämäänsä teknistä ympäristöä. Opetushallitukselle ehdotetaan säädettäväksi rekisterinpitoon liittyviä vastuita ja myös päätösharkintaa tietojen luovutuksen suhteen. Opetushallituksella olisi näin ollen rekisterinpitäjälle kuuluvia tehtäviä, minkä vuoksi ehdotetaan, että Opetushallitus olisi tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa tarkoitettu yhteisrekisterinpitäjä. 

Yhteisrekisterinpitäjänä olisi myös palvelukeskus, joka määrittelisi tietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot siltä osin kuin on kysymys rekisteriin tallennettavista koulutusta koskevista tiedoista. Palvelukeskus päättää siitä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetun hankinnan yhteydessä, mitä koulutusta se hankkii ja mitä ehtoja se asettaa hankittavalle koulutukselle. Palvelukeskus päättää mainitun lain 13 §:n nojalla myös opiskelijavalinnasta ja siten siitä, kenen tietoja rekisteriin tallennettaisiin. Pelkästään se, että koulutuksen järjestäjä velvoitettaisiin tallentamaan rekisteriin tiedot sen hankintasopimuksen perusteella toteuttamasta koulutuksesta, ei vielä muodosta perustetta pitää koulutuksen järjestäjiä yhteisrekisterinpitäjinä. Koulutuksen järjestäjät ovat rekisterinpitäjiä omaa tarkoitustaan varten tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä. Nyt ehdotettavassa rekisterissä olisi kuitenkin kysymys erillisestä valtakunnallisesta rekisteristä eivätkä koulutuksen järjestäjät osallistuisi henkilötietojen käsittelyn tarkoitusten ja keinojen määrittämiseen tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa edellytetyllä tavalla. 

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin yhteisrekisterinpitäjien vastuunjaosta. Palvelukeskus vastaisi tietojen yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetusta täsmällisyydestä sekä 16 artiklan mukaisesta rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen. Vaikka koulutuksen järjestäjällä olisi velvoite tallentaa koulutuksen sisältöä koskevat tiedot, palvelukeskus vastaisi koulutuksen hankkijana rekisteröityyn nähden tietojen täsmällisyydestä ja rekisteröidyn oikeudesta tietojen oikaisemiseen. Palvelukeskus sopisi koulutuksen järjestäjän kanssa hankintasopimuksessa tarkemmin menettelyistä ja keinoista tietojen täsmällisyyden varmistamiseksi sekä tietojen oikaisemisen toteuttamiseksi. Käytännössä tietojen oikaisemistarvetta arvioitaisiin ensisijaisesti sen perusteella, mitä opiskelijalle annettuun todistukseen on merkitty. Opetushallitus vastaisi muutoin muista yleisessä tietosuoja-asetuksessa rekisterinpitäjälle säädetyistä velvollisuuksista ja muiden rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta. Koska tietojen käsittelyperusteena olisi tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohta, olisi kysymys kyseiseen käsittelyperusteen liittyvien tietosuoja-asetuksessa säädettyjen rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta. 

Opetushallituksen olisi yhteisrekisterinpitäjänä ylläpidettävä vastuullaan olevista käsittelytoimista selostetta kuten tietosuoja-asetuksen 30 artikla edellyttää. Lisäksi Opetushallitus vastaisi tietosuoja-asetuksen 31—33 artiklassa säädetyistä yhteistyöstä valvontaviranomaisen kanssa, henkilötietojen käsittelyn turvallisuudesta sekä henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. 

27 c §.Koulutusta koskevat tiedot ja tietojen tallentaminen. Pykälässä säädettäisiin, mitä tietoja rekisteriin tallennettaisiin. Toimijan, joka järjestää Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettua palvelukeskuksen hankkimaa muuta kuin mainitun lain 10 §:n mukaista säänneltyä koulutusta, olisi tallennettava mainitussa koulutuksessa olevista opiskelijoistaan rekisteriin 1 momentin nojalla koulutuksen nimi, koulutuksen alkamis- ja päättymispäivä sekä koulutuksen tuntimäärä. Kysymys olisi palvelukeskuksen tarkoituksen mukaisesti erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatusta ja muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävästä koulutuksesta. Koulutuksen alkamispäivällä tarkoitettaisiin tosiasiallista päivää, kun opiskelija on aloittanut koulutuksessa, eikä opiskelijaksi ottamista koskevan päätöksen antopäivää. Vastaavasti päättymispäivällä tarkoitettaisiin koulutuksen tosiasiallista päättymispäivää. Tällöin kyseeseen tulisi myös palvelukeskuksen siitä annetun lain 14 §:n 1 momentin nojalla tekemään päätökseen perustuva koulutuksen päättymispäivä. Näin ollen rekisterissä olisi tiedot myös sellaisista opiskelijoista, joiden koulutus olisi päättynyt ennen varsinaisen koulutuksen päättymisajankohtaa. Koulutuksen tuntimäärällä tarkoitettaisiin koulutukselle sen kuvauksessa ilmoitettua tuntimäärää. Koska kyse on lähtökohtaisesti osa-aikaisesta koulutuksesta, ei tieto koulutuksen aloitus- ja päättymispäivästä anna välttämättä oikeaa kuvaa koulutuksen laajuudesta, minkä vuoksi tuntimäärä täsmentäisi koulutuksen laajuutta koskevaa tietoa. Lisäksi rekisteriin olisi tallennettava tieto siitä, onko koulutus suoritettu loppuun. Tällä tarkoitettaisiin tietoa siitä, onko henkilö osallistunut koko koulutukseen. Mikäli opiskelijan osaaminen olisi arvioitu, tallennettaisiin tieto siitä. Arvioinnin suorittamisesta sovittaisiin tapauskohtaisesti hankinnan yhteydessä. 

Koulutuksen järjestäjällä on tieto koulutuksen nimestä ja sisällöstä sekä kestosta, jolloin tarkoituksenmukaisinta olisi, että kyseinen toimija tallentaisi tiedot suoraan rekisteriin sen sijaan, että palvelukeskus tallentaisi tiedot järjestäjän toimittamien tietojen perusteella. Tietojen tallentamisessa hyödynnettäisiin Koski-järjestelmää. Mikäli koulutusta järjestäisi toimija, jolla on jo tarvittavat tekniset toteutukset tietojen tallentamiseen Koski-tietovarantoon, voisivat he hyödyntää näitä olemassa olevia toteutuksia tietojen tallentamiseen. Näin ollen esimerkiksi ammatillisen koulutuksen järjestäjät tai vapaan sivistystyön oppilaitokset voisivat hyödyntää olemassa olevaa teknistä toteutusta. Mikäli järjestäjällä ei olisi jo olemassa olevia teknisiä toteutuksia tallentaa tietoa rajapinnalla siirtämällä tai sen toteutus ei onnistuisi, tiedot olisi mahdollista tallentaa tallentamiseen tarkoitetussa käyttöliittymässä. Käyttöliittymää käyttäisivät ainakin korkeakoulut ja ne järjestäjät, jotka eivät ole lakisääteisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjiä ja jotka eivät halua avata rajapintaa Koski-palveluun. 

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että rekisteriin tallennettaisiin yksilöintitietoina opiskelijan nimi ja 3 a §:ssä tarkoitettu oppijanumero. Opetushallitus antaisi henkilölle oppijanumeron siten kuin 3 a §:ssä säädetään ja koulutuksen järjestäjä tallentaisi yksilöintitiedot rekisteriin sen jälkeen, kun palvelukeskus on päättänyt opiskelijavalinnasta. 

Pykälän 3 momentin mukaisesti Opetushallitus määräisi tarkemmin, miten tiedon tallentajien on pidettävä tallennettavat tiedot ajantasaisina. Opetushallitus antaisi tarkempia määräyksiä edellä tarkoitettujen tietojen tietorakenteista. 

27 d §. Tietojen luovuttaminen muunkuin säännellyn rekisteristä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tietojen luovuttamisesta vastaisi Opetushallitus, joka vastaisi myös tietojen luovutuksen lainmukaisuudesta. Pykälän 2 momentin mukaisesti Opetushallitus voisi tuottaa rekisteristä opetuksen ja koulutuksen arvioinnin, tutkimuksen, kehittämisen, tilastoinnin ja muun seurannan sekä ohjauksen ja rahoituksen edellyttämiä tietoaineistoja. 

27 e §.Muun kuin säännellyn rekisterin tietojen säilytysaika. Pykälässä ehdotetaan, että rekisteriin tallennettavaksi ehdotetut tiedot säilytettäisiin 50 vuotta koulutuksen päättymisen jälkeen. Päättymisajankohdalla tarkoitettaisiin rekisteriin merkittyä koulutuksen päättymispäivää. 

28 §.Opinto- ja tutkintotietojen luovutuspalvelun tarkoitus ja luovutettavat tiedot. Pykälässä säädetään opinto- ja luovutuspalvelussa luovutettavista tiedoista. Pykälän 2 momentin 1 kohtaan ehdotetaan lisättävän luovutuspalvelusta luovutettaviksi tiedoiksi ehdotettavan 9 e §:n mukaiset tiedot, joita voitaisiin luovuttaa suostumukseen perustuen siten kuin 29 §:n 5 momentissa säädetään. Lisäksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 1 b kohta, jossa säädettäisiin, että palvelun avulla luovutettaisiin Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen hankkiman koulutuksen rekisterissä olevia tietoja. 

29 §. Tietojen luovuttaminen palvelun avulla. Pykälän 6 momenttiin lisättäisiin, että kyseisen pykälän 2 ja 4 momenttia ei sovelleta myöskään uuden 9 e §:n mukaisiin tietoihin. Samoin kuin 9 d §:n osalta, myös uuden 9 e §:n mukaisten tietojen luovuttamista luovutuspalvelussa hallinnoisi rekisteröity itse voimassa olevan 29 §:n 5 momentin nojalla. 

7.2  Laki taiteen perusopetuksesta

7 a §.Opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavan koulutuksen laajuus. Taiteen perusopetuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 a §, joka koskisi opetuksen- ja koulutuksen tietovarantoon tallennettavia taiteen perusopetuksen koulutusten tietoja. Jotta näitä tietoja voitaisiin tallentaa tietovarantoon, koulutuksen laajuus olisi määriteltävä opintopisteinä siten, että keskimäärin 27 tunnin työpanos vastaisi yhtä opintopistettä. Oppimiseen käytettävän ajan muuntaminen opintopisteiksi perustuu eurooppalaiseen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmään (European Credit Transfer and Accumulation System), jonka mukaan opintopisteet vastaavat määriteltyihin oppimistuloksiin perustuvaa oppimista ja siihen liittyvää työmäärää. 

Oppilaan arvioinnin perusteista päättää Opetushallitus. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2017) opintojen sisältö ja tavoitteet on kuvattu osaamisperusteisesti. Osaamisperusteisuudella viitataan osaamisen sanallistamiseen ja kuvailemiseen osaamiseen perustuvin tavoin. Opiskeltavan sisällön sijaan kuvataan oppilaan osaamista. 

Koulutuksen järjestäjän on hyväksyttävä kullekin taiteenalalle opetussuunnitelma. Oppilaan arviointi tehdään suhteessa koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan. Vähimmäisvaatimuksena on, että koulutuksessa saavutettu osaaminen on hyväksytty eli oppilaan osaaminen vastaa vähintään koulutuksen osaamisperusteisessa kuvauksessa olevaa tasoa. Oppilas voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia uusimaan arvioinnin. Jos oppilas on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilas voi pyytää arviointiin oikaisua rehtorilta. Arvioinnin oikaisua koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.