1
Nykytila ja sen arviointi
Laki ammatillisesta koulutuksesta
Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään, mitkä ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot kuuluvat ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteeseen. Lain 15 §:n 1 momentin mukaan Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle. Lain 15 §:n 2 momentin mukaan tutkinnon perusteissa määrätään esimerkiksi tutkinnon osaamisalat. Lain 6 §:n mukaan kuitenkin poiketen siitä, mitä 15 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetään, opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voidaan lisäksi säätää tiettyyn tutkintoon sisältyvästä osaamisalasta, jos kyseisen osaamisalan järjestämiskustannukset poikkeavat merkittävästi tutkinnon yleisistä järjestämiskustannuksista.
Opetushallitus päättää siis lähtökohtaisesti osaamisaloista ja opetus- ja kulttuuriministeriö ainoastaan siltä osin, kuin siihen on 6 §:n 1 momentin mukainen valtuutus.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 23 § koskee tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa. Pykälän 1 momentin mukaan järjestämisluvassa määrätään tutkinnot, joita koulutuksen järjestäjällä on oikeus myöntää ja joihin se voi järjestää tutkintokoulutusta.
Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistettiin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisiksi ja uudet luvat tulivat voimaan 1.1.2018. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien uudistamisen jälkeen on ilmennyt tarve rajoittaa tiettyihin tutkintoihin sisältyvien tiettyjen osaamisalojen järjestämisoikeutta tutkinnon ja tutkintokoulutuksen laadun varmistamiseksi silloin, kun tutkinnon tiettyyn osaamisalaan liittyy kansallista lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia tai EU-säädöksiä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain siirtymäsäännösten mukaisesti päätettyjen järjestämislupien nojalla muun muassa energia-alan ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja saavat tällä hetkellä myöntää ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta saavat järjestää kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla oli aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa ja näyttötutkintojen järjestämissopimus johonkin energia-alan ammattitutkintoon yhdistetyistä tutkinnoista. Energia-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimuksiin on sisällytetty painelaitelainsäädännössä säännelty painelaitteen käyttö-, kunnossapito- ja valvontatehtävissä toimivalta henkilöltä vaadittava osaaminen. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta annetun asetuksen (680/2017) mukaisessa, 1.8.2018 voimaan tulevassa energia-alan ammattitutkinnossa yhdistyvät kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, sähköverkkoasentajan ammattitutkinto sekä voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto.
Energia-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoon sisältyvää voimalaitostekniikan osaamisalaa koskevat painelaitelainsäädännön vaatimukset. Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä, joilla on uuden energia-alan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon järjestämislupa, ei kuitenkaan voida katsoa olevan tosiasiallisia edellytyksiä painelaitelainsäädännön edellyttämän osaamisen tuottamiseen tai varmistamiseen. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriölle olisi tarpeen antaa valtuutus voida asetuksella säätää osaamisaloista myös silloin, kun kyseiseen osaamisalaan liittyvää osaamista säännellään lailla tai asetuksella taikka sitä koskee Suomea velvoittava kansainvälinen sopimus. Vuoden 2018 alusta alkaen voimassa olleissa järjestämisluvissa on jo käytännössä toimittu siten, että järjestämisluvasta on perustellusta syystä poissuljettu koulutuksen järjestäjän oikeus myöntää tutkintoja ja järjestää tutkintokoulutusta tietyllä osaamisalalla tai tietyillä osaamisaloilla.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40, 41 ja 81 § koskevat esteettömyyttä opiskelijaksi ottamisessa, opiskelijaksi ottamisen liittyvää tiedonsaantia sekä opiskeluoikeuden peruuttamista. Lain 40 §:n mukaan hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Kun kysymys on 81 §:ssä tarkoitetuista tutkinnoista, opiskelijaksi ottamisen esteenä on myös mainitun 81 §:n, ammattikorkeakoululain (932/2014) 33 §:n tai yliopistolain (558/2009) 43 a §:n mukainen opiskeluoikeuden peruuttamista koskeva päätös, jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Opetushallitus määrää 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n 1 momentin mukaan kun koulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa oikeuden suorittaa tutkinto sekä oikeuden osallistua tutkintokoulutukseen tietyillä 1 momentissa säädetyillä perusteilla. Pykälän 4 momentin mukaan tutkinnoista, joihin 81 §:ää sovelletaan, säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Opiskeluoikeuden peruuttamista opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvistä syistä koskeviin säädöksiin (ratkaisuja opiskeluun soveltamattomuuteen, nk. SORA-säädökset) liittyen on käynyt ilmi, että joissakin laaja-alaisissa tutkinnoissa mahdollisuus peruuttaa opiskeluoikeus pitäisi voida kohdentaa koskemaan vain tiettyä tutkinnon osaamisalaa. Tällaisia osaamisaloja ovat esimerkiksi logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala ja lentoasemapalvelujen osaamisala sekä ympäristöhuollon ammattitutkinnon jätteiden ja vaarallisten aineiden kuljettamisen osaamisala. Mahdollisuus opiskeluoikeuden peruuttamiseen tulisi voida kohdentua ainoastaan niihin tutkintoon sisältyviin osaamisaloihin, jotka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n edellyttämällä tavalla liittyvät alaikäisten turvallisuuteen, potilas- tai asiakasturvallisuuteen taikka liikenneturvallisuuteen.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
Lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) muutettiin lailla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (532/2017). Mainittu muutoslaki tuli voimaan 1.1.2018. Lain 10 §:n 1 momentin mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjälle myönnetään perusrahoitusta, suoritusrahoitusta ja vaikuttavuusrahoitusta 32 a §:n mukaisesta kunkin rahoitusosuuden euromäärästä se osuus, joka vastaa koulutuksen järjestäjän suoritteiden suhteellista osuutta kaikkien koulutuksen järjestäjien suoritteista. Perusrahoitusosuuden 32 a §:n mukaisesta euromäärästä vähennetään kuitenkin ensin 32 e §:ssä tarkoitettujen harkinnanvaraisten korotusten yhteenlaskettu euromäärä.
Hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 39/2017 vp) perustelujen (s. 316) mukaan 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu rahoitus myönnettäisiin pääsääntöisesti vuoden lopussa tehtävällä rahoituspäätöksellä. Perusrahoitusosuuden euromäärästä olisi kuitenkin tarkoitus jättää jakamatta pieni osuus, jolla mahdollistettaisiin rahoituksen myöntäminen varainhoitovuoden aikana päätettäviin opiskelijavuosiin sekä mahdollisiin oikaisuihin. Varainhoitovuoden aikana päätettävien opiskelijavuosien euromääräinen arvo määräytyisi siten, että koulutuksen järjestäjän rahoituspäätöksellä päätetty perusrahoitusosuuden euromäärä jaettaisiin koulutuksen järjestäjän tavoitteellisten opiskelijavuosien määrällä, jolloin saataisiin järjestäjäkohtainen hinta yksittäiselle opiskelijavuodelle. Varainhoitovuoden lopussa vielä jakamatta oleva perusrahoitusosuuden euromäärä jaettaisiin koulutuksen järjestäjille varainhoitovuodelle päätettyjen järjestäjäkohtaisella painokertoimella painotettujen tavoitteellisten opiskelijavuosien mukaisessa.
Lain 32 a §:n mukaan perusrahoituksen osuus on 50 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 35 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 15 prosenttia siitä euromäärästä, joka saadaan, kun ammatillisen koulutuksen määrärahasta vähennetään 32 h §:ssä tarkoitettu strategiarahoituksen euromäärä.
Lain 32 e §:n mukaan koulutuksen järjestäjälle myönnettävää perusrahoitusta voidaan korottaa harkinnanvaraisesti koulutuksen järjestäjän toimintaan liittyvästä erityisestä syystä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää hakemuksesta harkinnanvaraisesta korotuksesta.
Lain 32 h §:n mukaan strategiarahoituksen osuus on enintään neljä prosenttia ammatillisen koulutuksen määrärahasta. Strategiarahoituksena myönnetään 44 §:n 1 momentissa tarkoitetut ammatillisen koulutuksen avustukset.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki ei ota kantaa siihen, voiko harkinnanvaraista korotusta myöntää varainhoitovuoden aikana. Tälle on kuitenkin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain voimaantulon myötä ilmennyt tarvetta koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyvistä erityisistä syistä, minkä vuoksi lakia on tarpeen täsmentää. Laissa ei myöskään säädetä mahdollisen lisätalousarvion mukaisen rahoituksen jakamisesta.
2
Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ää ehdotetaan muutettavan siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voitaisiin säätää tutkintoon sisältyvistä osaamisaloista myös silloin, kun kyseiseen osaamisalaan liittyvää osaamista säännellään lailla tai asetuksella taikka sitä koskee Suomea velvoittava kansainvälinen sopimus ja kyseisen lain, asetuksen tai sopimuksen soveltaminen rajoittuu tutkinnon sisällä kyseiseen osaamisalaan. Lain 23 §:ää ehdotetaan samalla muutettavan siten, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa voitaisiin määrätä, että oikeus myöntää tutkintoja ja järjestää tutkintokoulutusta ei koskisi 6 §:n 1 momentin 1-2 kohtien perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädettyä tiettyyn tutkintoon sisältyvää osaamisalaa tai osaamisaloja. Ehdotetut muutokset ovat tarpeen, jotta koulutuksen järjestäjän järjestämisluvasta voidaan poissulkea oikeus myöntää tutkintoja ja järjestää tutkintokoulutusta tietyllä tutkinnon sisällä olevalla osaamisalalla tai tietyillä tutkinnon sisällä olevilla osaamisaloilla. Muutoksella varmistettaisiin, että tällaisia erityisiä vaatimuksia sisältävillä osaamisaloilla tutkintoja voisivat myöntää ja tutkintokoulutuksia voisivat järjestää vain ne koulutuksen järjestäjät, joilla on tosiasialliset edellytykset tutkintoon sisältyvän osaamisalan edellyttämän laadun asianmukaiseen varmistamiseen sekä tutkintokoulutuksen asianmukaiseen ja turvalliseen järjestämiseen. Ehdotettu muutos vastaa voimassa olevan lain tarkoitusta ja menettelyä on tarpeellisin osin jo sovellettu ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa.
Lisäksi lain 6 §:ää ehdotetaan muutettavan siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella voitaisiin säätää tutkintoon sisältyvistä osaamisaloista myös silloin kun kyseiseen osaamisalaan sisältyy 81 §:n 1 momentin mukaisia vaatimuksia, jotka poikkeavat tutkinnon yleisistä vaatimuksista. Samalla opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyviä pykäliä (40, 41 ja 81 §) muutettaisiin siten, että niissä huomioidaan oikeus peruuttaa opiskeluoikeus tietyn osaamisalan kohdalla. Muutoksella tavoitellaan sitä, että mahdollisuus opiskeluoikeuden peruuttamiseen kohdentuisi ainoastaan niihin tutkinnon sisällä oleviin osaamisaloihin, jotka ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 81 §:n edellyttämällä tavalla liittyvät alaikäisten turvallisuuteen, potilas- tai asiakasturvallisuuteen taikka liikenneturvallisuuteen.
Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 ja 32 e §:iä ehdotetaan muutettavan siten, että niissä täsmennettäisiin, että harkinnanvaraisen rahoituksen myöntäminen on mahdollista myös kuluvan varainhoitovuoden aikana. Muutoksen tavoitteena on turvata koulutuksen järjestäjän rahoituksellinen asema varainhoitovuoden aikana ilmenevissä erityisissä tilanteissa. Lisäksi tehtäisiin tarpeelliset täsmennykset koskien mahdollisen lisätalousarvion mukaisen rahoituksen jakamista. Lain 32 a §:ään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan varainhoitovuoden aikana lisätalousarvion perusteella myönnettävässä rahoituksessa ei tarvitse huomioida 1 momentin mukaisia rahoitusosuuksia. Lain 32 h §:ään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan varainhoitovuoden aikana lisätalousarvion perusteella myönnettävä strategiarahoitus voisi ylittää 1 momentin mukaisen neljän prosentin osuuden. Kyseisten muutosten tavoitteena on voida myöntää mahdollisen lisätalousarvion mukaista rahoitusta ammatillisen koulutuksen järjestäjille joustavasti ilman, että menettely on sidottu 32 a ja 32 h §:ien mukaisiin prosenttiosuuksiin.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1 päivänä elokuuta 2018.