Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti kahden viime vuosikymmenen aikana. Määrän kasvu on eittämättä lisännyt maahanmuuttoviranomaisten palveluiden tarvetta. 

Suomen on edelleen ja jatkossa tarjottava toimiva ja inhimillinen turvapaikkamenettely kansainvälistä suojelua hakeville. Lisäksi Suomen on huolehdittava siitä, että työelämään kiinnittyminen on kaikille maahanmuuttajille sujuvaa ja yhdenvertaista ja esteitä puretaan aktiivisesti. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan, että työperäistä maahanmuuttoa vahvistetaan entisestään. Suomi myös tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita, jotka mahdollisen tulevan työpanoksensa lisäksi tuovat mukanaan asiantuntemuksensa, kansainväliset verkostonsa sekä korvaamattomalla tavalla mahdollistavat paikallisille kansainvälisyystaitojen ja kulttuurintuntemuksen parantamisen kotimaassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön eilen julkaiseman koulutuspoliittisen selonteon tavoitteena onkin kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomessa vuoteen 2030 mennessä, ja tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosentin tulisi työllistyä Suomeen. 

Maahanmuuttoviraston resurssien sekä maahanmuuttotilanteen ja hallitusohjelman tavoitteiden välillä on kuitenkin todella räikeä ristiriita. Kuukausien odotusajoista ja puutteellisesta tiedottamisesta on uutisoitu jo vuosia, oli kyse sitten oleskeluluvista vaikkapa työn, opiskelun tai turvapaikan hakemisen perusteella. 

Uusimmat asiakaskokemukset kertovat, ettei tilanne ole koronan myötä ainakaan parantunut. Koronaturvallisuuden vuoksi Maahanmuuttoviraston asiakkaat Helsingissä ovat joutuneet odottamaan palvelua tuntikausia ulkona vain kuullakseen, etteivät tule sitä sinä päivänä saamaan. Ulkona jonottamassa on ollut myös pieniä lapsia. Ulkojonotuksesta ei ollut saatavilla tietoa Migrin verkkosivuilla. Paikan päällä jonottamisellekaan ei ole oikein ollut vaihtoehtoa, sillä nykytilanteessa Migrin ennalta varattavat vastaanottoajat saattavat loppua heti, kun niitä ilmaantuu varattaviksi. 

Tilanne on äärimmäisen valitettava ja herättää kysymyksen, miksi Maahanmuuttoviraston resurssit eivät edelleenkään ole sillä tasolla, että lupia hakevat ja niitä uusivat voisivat oleskella maassamme turvallisin mielin ja luottaa palvelun sujuvuuteen ja oikea-aikaisuuteen. Kyse on yhdenvertaisuudesta, ihmisarvoisesta kohtelusta ja Suomen kansainvälisestä maineesta. 

Migri on ilmoittanut lisäävänsä vastaanottoaikoja, mutta kuten sanottua, ongelma on pitkäaikainen ja vaatii laastaria pitkäaikaisemman ratkaisun. Ei saa olla niin, että ongelmiin puututaan vasta sitten, kun kansainväliset osaajat älähtävät, kun kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevat ovat kärsineet aliresursoiduista palveluista jo pitkään. 

Maahanmuuttovirasto tarvitsee lisää resursseja vastaanottoaikoihin, asiakirjojen käsittelyyn sekä oikea-aikaiseen ja riittävän yksityiskohtaiseen viestintään, ja lisäksi palvelupisteitä on syytä lisätä nykyisestä kymmenestä.