Viimeksi julkaistu 9.5.2021 20.00

Valiokunnan lausunto HaVL 22/2018 vp K 11/2018 vp Hallintovaliokunta Hallituksen vuosikertomus 2017

Tarkastusvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen vuosikertomus 2017 (K 11/2018 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan lausunnon antamista varten tarkastusvaliokunnalle. Määräaika: 27.9.2018. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • poliisijohtaja Stefan Gerkman 
    sisäministeriö
  • johtava asiantuntija Tiina Pelkonen 
    sisäministeriö
  • strategiapäällikkö Ari Evwaraye 
    sisäministeriö

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • valtiovarainministeriö
  • opetus- ja kulttuuriministeriö
  • sosiaali- ja terveysministeriö
  • Poliisihallitus

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

1 Johdanto

Hallintovaliokunta on arvioinut jokaisen sen myötävaikutuksella syntyneen lausuman osalta tarvetta lausuman säilyttämiseen kertomuksessa. Säilytettävien lausumien osalta on kysymys muun muassa siitä, että lausumaan liittyen on valmisteltavana lakiehdotus, lausumassa edellytettyjen toimenpiteiden suorittaminen on kesken tai kokonaan tekemättä, lausuman johdosta suoritettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta on vielä seurattava ja tarvittaessa erikseen arvioitava tai lausuma on muutoin ajankohtaisuutensa vuoksi perusteltua säilyttää.  

2 Poistettavat lausumat

Biometriset tunnisteet

HE 25/2005 vpEV 92/2006 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellytti 19.6.2006, että hallitus käynnistää biometrisiä tunnisteita ja niiden käyttöä koskevan yleisen henkilötietojen suojaa koskevan lainsäädännön valmistelutyön. 

Hallituksen kertomuksesta ilmenee, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus, jota on alettu soveltaa 25.5.2018, sisältää perussäännökset erityisistä henkilötietoryhmistä ja tällaisten henkilötietojen käsittelystä. Biometriset tunnisteet kuuluvat tällaisiin henkilötietoihin. Erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva tietosuoja-asetuksen 9 artikla koskee biometrisiä tunnisteita niissä tilanteissa, joissa on kyse henkilön yksiselitteisestä tunnistamisesta. Lisäksi asetus määrittelee artiklassa 4, mitä biometrisellä tiedolla tarkoitetaan.  

Kansallisella lainsäädännöllä on tarkoitus täydentää asetuksen sääntelyä erityisistä henkilötietoryhmistä ja tällaisten henkilötietojen käsittelystä. Hallituksen esitys yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi yleiseksi lainsäädännöksi (HE 9/2018 vp) on hallintovaliokunnassa käsiteltävänä mietinnön laatimiseksi. Hallintovaliokunta on pyytänyt asiassa uuden lausunnon perustuslakivaliokunnalta.  

Hallintovaliokunta katsoo, ettei lausuman säilyttämiselle ole enää tarvetta ja että lausuma voidaan poistaa. 

3 Lausumat, joita ei voida poistaa

Selviämisasematoiminnan ja muun akuutin päihdehuollon kehittäminen

HE 90/2005 vpEV 94/2006 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellytti 5.9.2006 hallituksen selvittävän mahdollisuudet edistää selviämisasematoiminnan ja muun akuutin päihdehuollon kehittämistä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja poliisin kanssa.  

Päihteisiin ja päihdetyöhön liittyvät kysymykset, kuten lainsäädäntö ja ohjaus, kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan. Lausuman tavoitteena on vähentää poliisin osuutta päihtyneiden kiinniotoissa, kuljettamisissa ja säilöönotoissa ja vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden roolia.  

Valiokunta huomauttaa, että asiassa on edetty kovin hitaasti, vaikka eduskunnan toimeksianto on yli kymmenen vuotta vanha. Koska lausuman tavoitteita ei ole saavutettu, lausuma on edelleen tarpeellinen eikä sitä voida poistaa.  

Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset

HE 101/2010 vpEV 261/2010 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellytti 13.12.2010 hallituksen 1. seuraavan tarkkaan uudistuksen vaikutuksia muun muassa kuntien välisiin kustannuksiin sekä 2. selvittävän itsenäisesti asuvien ja avohuollon piirissä olevien henkilöiden kotikunnan määräytymiseen liittyvät eri kysymykset ja ryhtyvän tarvittaessa valmistelemaan lainsäädännöllisiä muutoksia.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2013 selvityksen mukaan vuoden 1982 sosiaalihuoltolain 16 a §:n mukaista oikeutta hakeutua toisen kunnan palvelujen piiriin oli käyttänyt 207 henkilöä ja kotikuntalain 3 a §:n mukaista oikeutta vaihtaa kotikunnaksi todellinen sijoituksen mukaan määräytynyt asuinkunta 84 henkilöä, yhteensä 291 henkilöä. Henkilön vaihtaessa kotikuntaa edellä mainittujen lainkohtien perusteella vastuu hänen saamansa perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen kustannuksista säilyy entisellä kotikunnalla. Kuntien terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyyn antamat vastaukset osoittivat, että muuttoja ei ole tapahtunut kovin huomattavassa määrin eikä 1.1.2011 voimaan tulleilla lakimuutoksilla ole eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta ollut merkittäviä taloudellisia tai muita vaikutuksia kunnille. 

Hallitus on antanut eduskunnalle maakunta- ja sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp) maaliskuussa 2017. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Lakiehdotuksen 55 §:n perusteluissa todetaan, että kotikunnan vaihtumisia ja siitä seuranneita palvelujen järjestämisvastuun siirtymisiä ei ole tapahtunut kovin suuressa määrin eikä muuttojen kunnallistaloudellinen vaikutus ole ollut merkittävä. Lisäksi lakiehdotuksen perusteluissa todetaan, että kustannusvastuun siirtymisen merkitys tulee pienenemään järjestämisvastuun ja kustannusvastuun siirtyessä uudistuksen myötä nykyistä laajemmalle väestöpohjalle. Kustannusvastuun jääminen entiselle kotikunnalle on myös osoittautunut hallinnollisesti raskaaksi.  

Hallintovaliokunta katsoo, että lausuma on edelleen tarpeellinen, koska hallituksen esitykseen HE 15/2017 vp sisältyvien lakiehdotusten käsittely on edelleen kesken eduskunnassa. 

Poliisin pitkän aikavälin tehtävä-, resurssi- ja rahoitussuunnitelma sekä poliisimiehen hätävarjelua koskevat säännökset

HE 224/2010 vpEV 371/2010 vp Hallintovaliokunta 

1. Eduskunta edellytti hallituksen laativan ajantasaisen poliisin pitkän aikavälin tehtävä-, resurssi- ja rahoitussuunnitelman, johon myös sitoudutaan. 2. Eduskunta edellytti hallituksen tarkkaan seuraavan poliisimiehen hätävarjelua koskevien säännösten toimivuutta ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin lainsäädännön tarkistamiseksi.  

Erinäisistä valmistelutoimenpiteistä ja pyrkimyksistä huolimatta hallituksen toimesta ei ole valiokunnan käytettävissä olevan tiedon perusteella laadittu lausumassa edellytettyä suunnitelmaa, ja lausuma on tältä osin jäänyt hallituksen toimesta toteuttamatta. Hallintovaliokunta on sisäisen turvallisuuden selonteosta antamaansa selontekomietintöön sisällyttänyt vaatimuksen vuoteen 2025 mennessä poliisin resurssien nostamisesta aiemmalle tasolle 7 850 henkilötyövuotta. Selontekomietintöön sisältyvästä lausumasta (HaVM 5/2017 vp — EK 8/2017 vp — VNS 5/2016 vp) huolimatta valiokunta pitää eduskunnan vastaukseen EV 371/2010 vp sisältyvää lausumaa edelleen tarpeellisena. 

Poliisin henkilötietolain kokonaisuudistus

HE 66/2012 vpEV 216/2013 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellytti 16.12.2013, että hallitus käynnistää mahdollisimman pian poliisin henkilötietolain kokonaisuudistuksen ja että sen yhteydessä huomioidaan muiden seikkojen ohella EU:ssa valmisteilla olevan uuden tietosuojalainsäädännön lopullinen sisältö ja vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle sekä hallintovaliokunnan mietinnöstä HaVM 26/2013 vp ilmenevät lain rakennetta ja sisältöä koskevat huomautukset, mukaan lukien poliisin henkilötietolaissa tarkoitettujen rekisterien valvonnan kehittäminen. Samassa yhteydessä tulee tarkistaa myös Rajavartiolaitoksen henkilötietolain säännökset.  

Sisäministeriö on asettanut 28.1.2016 hankkeen valmistelemaan ehdotukset poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistamiseksi. Sisäministeriö on lisäksi 28.10.2016 asettanut hankkeen henkilötietojen käsittelyä Rajavartiolaitoksessa koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi. EU:n tietosuoja-asetus, joka on tullut sovellettavaksi 25.5.2018, ja tietosuojadirektiivi on annettu 27.4.2016. Hankkeissa toteutetaan EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamisen edellyttämät muutokset lakiin sekä arvioidaan lain muut muutostarpeet.  

Hallintovaliokunnan saaman tiedon mukaan hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2018. Lausuma on tarpeen säilyttää siihen saakka, että annettavaksi suunnitellut lakiehdotukset on käsitelty loppuun eduskunnassa. 

Poliisin henkilötietojen käsittely

HE 57/2013 vpEV 79/2014 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että hallintovaliokunnalle annetaan viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä kattava selvitys 1) niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty erityisesti epäiltyjen tietojärjestelmän, mutta myös muiden poliisin henkilörekisterien osalta, sen varmistamiseksi, että tietojärjestelmät ovat virheettömiä ja että henkilötietojen käsitteleminen tapahtuu kaikilta osin lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja muutoinkin asianmukaisesti sekä 2) niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty henkilörekisterien ja henkilötietojen käsittelyn sekä niihin liittyvän koulutuksen, ohjeistuksen ja valvonnan kehittämiseksi.  

Sisäministeriö on toimittanut selvityksen hallintovaliokunnalle 26.10.2016. Poliisihallitus on antanut 30.3.2016 päivätyn ohjeen "Tietojen käsittely epäiltyjen tietojärjestelmässä". Ohjeen tarkoituksena on ohjata valtakunnallisesti epäiltyjen tietojärjestelmän käyttöä, yhdenmukaistaa menettelytavat sekä antaa käyttäjille tulkintaohjeet tietosisältöä koskeviin menettelytapoihin ja syöttöjen perusteisiin. Tavoitteena on lisäksi selkeyttää tietojärjestelmän tietosisällön valvonta. Ohje on päivitetty 22.3.2017.  

Hallintovaliokunta pitää lausumaa edelleen tarpeellisena ainakin siihen saakka, että poliisin henkilötietojen sääntelyä koskeva edellisessä kohdassa tarkoitettu lainsäädäntö on hyväksytty eduskunnassa. 

Rahankeräyslain muuttaminen

HE 6/2014 vpEV 69/2014 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellyttää, että rahankeräyslainsäädännön muutostarpeita koskevaa selvitystyötä kiirehditään ja että selvitystyössä arvioidaan eri vaihtoehtoja rahankeräystoiminnan järjestämiseksi, mukaan lukien mahdollisuudet ilmoitusperusteisen järjestelmän käyttöönottoon, ja tarkastellaan lain uudistamista myös joukkorahoituksen kehittämis- ja sääntelytarpeiden näkökulmasta. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös rahankeräysten tehokkaaseen valvontaan ja siihen, miten rahankeräysten luotettavuus ja kohdentuminen lailliseen toimintaan varmistetaan.  

Sisäministeriö on asettanut elokuussa 2016 hankkeen rahankeräyslain uudistamiseksi. Tehtävänä oli kartoittaa rahankeräystoiminnan nykytila ja kehittämiskohteet sekä selvittää vaihtoehtoiset toteuttamisvaihtoehdot rahankeräystoiminnan sujuvoittamiseksi pitäen kiinni voimassa olevan rahankeräyslain tavoitteesta estää epärehellinen toiminta rahankeräysten yhteydessä. Hankkeessa arvioitiin myös nykyistä sääntelyä laajemmin julkisyhteisöjen asemaa rahankeräysten toimeenpanijoina. Hallituksen esitys rahankeräyslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2018 syys-istuntokauden alussa. Sisäministeriön näkemyksen mukaan edellä mainittu eduskunnan lausuma ei enää anna aihetta toimenpiteisiin.  

Hallintovaliokunta pitää lausumaa edelleen tarpeellisena, koska hallituksen esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle. Lausuman johdosta tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä ei voida näin ollen tässä yhteydessä arvioida. 

Todistajansuojeluohjelmaa koskeva lainsäädäntö

HE 65/2014 vpEV 248/2014 vp Hallintovaliokunta 

Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän pikaisesti lainvalmistelutoimenpiteisiin todistajansuojeluohjelmaa koskevan lainsäädännön tarkistamiseksi siten, että suojeltavan asunnon ja sen lähiympäristön valvonnassa teknisen laitteen, menetelmän tai ohjelmiston avulla saatavaa tietoa voidaan käyttää mahdollisimman laajasti myös muihin kuin suojeltavaan kohdistuvien rikosten estämisessä, esitutkinnassa ja koko rikosprosessissa.  

Sisäministeriössä on käynnissä lainsäädäntöhanke poliisin henkilötietolainsäädännön kokonais-uudistamiseksi. Samassa yhteydessä on saadun selvityksen mukaan tarkoituksenmukaista arvioida todistajansuojeluohjelmia koskevaan rekisteriin talletettujen tietojen käyttöä myös muihin kuin suojeltavaan kohdistuvien rikosten estämisessä, esitutkinnassa ja koko rikosprosessissa.  

Hallintovaliokunta katsoo, että lausuma on yhä tarpeellinen. Asiantuntijakuulemisessa on korostettu lausumassa esitetyn lainsäädännön tärkeyttä. 

Kuntiin kohdistuvien uudistushankkeiden valmistelu

HE 268/2014 vpEV 348/2014 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellyttää, että jatkossa suuria ja kauaskantoisia kuntiin kohdistuvia uudistushankkeita valmistellaan aidossa yhteistyössä parlamentaarisesti.  

Maakunta-sote-uudistuksen ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen (muut valtiolta ja kunnilta siirrettävät tehtävät) on asetettu omat parlamentaariset seurantaryhmät. Lisäksi Tulevaisuuden kunta -hankkeen valmisteluun on asetettu parlamentaarinen ryhmä, jonka tehtävänä on valmistella linjaukset kuntien rooleista ja asemasta tulevaisuudessa ja luoda näin pohjaa valtion pitkäaikaiselle kuntapolitiikalle. 

Valiokunta pitää lausumaa edelleen tarpeellisena. 

Viranomaisyhteistyö uhkan arvioinnissa ja uhkaavan teon estämisessä

HE 333/2014 vpEV 268/2014 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellyttää hallituksen antavan hallintovaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä perustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen selvityksen siitä, 1. kuinka viranomaiset ja muut toimijat ovat uuden lainsäädännön nojalla ilmoittaneet oma-aloitteisesti poliisille henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia tai uhkaavan teon estämistä varten välttämättömät tiedot salassapitovelvollisuuden estämättä 2. kuinka luovutettuja tietoja on hyödynnetty ja niiden avulla toiminnan vaikuttavuutta on parannettu sekä 3. millä tavoin erimuotoinen viranomaisyhteistyö ja sen vaikuttavuus on kehittynyt uudistuksen myötä.  

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa hallituksen kertomuksessa, että tiedot tehdyistä ilmoituksista poliisille ovat kootusti vain poliisilla. Sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pyrkimyksenä on kehittää yhteistyössä poliisille uhka-arvion työkalua henkilön vaarallisuuden arvioimiseksi. Kehittämistyö on kesken. Kun selvitys on laadittu yhteistyössä sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, se toimitetaan eduskunnalle. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on valiokunnalle osoittamassaan lausunnossa ilmoittanut, ettei ministeriöllä ole tietoa tehtyjen ilmoitusten määristä tai ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta. 

Lausuman tavoitteena on parantaa viranomaisyhteistyötä käytännön tasolla tehostamalla tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta poliisille samoin kuin tiedonkulkua opetus- ja kulttuuritoimelta poliisille. Lähtökohta on, että merkityksellinen tieto välitetään poliisille aina, kun se on mahdollista. Tämä edellyttää tietoa omaavien tahojen vastuullisuutta tiedonkulun varmistamiseksi. Hallintovaliokunnalle ei ole toimitettu lausumassa edellytettyä selvitystä eikä myöskään riittävää selvitystä laiminlyönnin syystä. Lausuma on tarpeen säilyttää kertomuksessa. 

Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain uudistamistarpeet

HE 348/2014 vpEV 334/2014 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kiireellisesti poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain kokonaisuudistuksen.  

Sisäministeriö asetti 30.3.2015 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia esiselvitys poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) uudistamistarpeista. Saadun selvityksen mukaan työryhmän mietintö on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle syksyllä 2018. 

Lausuma on edelleen tarpeellinen. 

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

VNS 5/2016 vpEK 8/2017 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellyttää, että hallitus 1. turvaa sisäisen turvallisuuden keskeisten viranomaisten poliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastustoimen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin ja Maahanmuuttoviraston suorituskyvyn sekä näiden viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamisen asianmukaiset edellytykset nykyistä paremmin muun muassa vahvistamalla olennaisesti näiden viranomaisten rahoituspohjaa, 2. turvaa myös syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytykset rikosvastuun toteuttamisessa olennaisesti nykyistä paremmin, 3. korjaa hallintovaliokunnan mietinnöstä HaVM 5/2017 vp ilmenevät sisäisen turvallisuuden puutteet ja epäkohdat sekä varautuu mietinnössä mainittuihin uhkatekijöihin, panostaa kehittämiskohteisiin ja ryhtyy muihin mietinnössä mainittuihin toimenpiteisiin, 4. ottaa hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 5/2017 vp sisäisen turvallisuuden linjausten ja toimenpiteiden perustaksi sekä noudattaa mietinnön linjauksia myös sisäisen turvallisuuden strategiatyössä, 5. antaa hallintovaliokunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä kirjallisen selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin valiokunnan mietinnön HaVM 5/2017 vp johdosta on ryhdytty, sekä 6. antaa eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä uuden kokonaisvaltaisen sisäisen turvallisuuden selonteon sisäisen turvallisuuden tilannekuvasta, uhkista ja tilasta, kansalaisten turvallisuuden tunteesta, sisäisen turvallisuuden viranomaisten suorituskyvystä ja toiminnan tuloksellisuudesta, toimintojen kehittämistarpeista ja haasteista sekä eri tehtävien asianmukaisen hoitamisen edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä ja tehtäväperusteisesti pidemmän tähtäimen taloudellisista ja muista resurssitarpeista. 

Hallintovaliokunta toteaa kertomuksessa lausuttuun viitaten, että asiassa selostetaan sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelua ja etenkin sisäisen turvallisuuden strategian valmistelua. Kuten selontekomietintöön sisältyvän hallintovaliokunnan lausuman laajuudestakin voi päätellä, kaikkien aikojen ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko ei ole vastannut sille asetettuja odotuksia. Selonteossa ei ole edes mainittu sen taustalla olevaa eduskunnan lausumaa, jossa on edellytetty eritellysti selonteon antamista. Selonteon olennainen sisältö on ollut eduskunnan lausumasta poiketen siinä, että selonteon antamisen jälkeen laaditaan erillinen sisäisen turvallisuuden strategia. Hallituksen kertomuksessa ei painoteta sisäisen turvallisuuden selonteon (VNS 5/2016 vp) johdosta annettua hallintovaliokunnan mietintöä, vaan edellä mainittua strategiaa, vaikka selontekomietintöön sisältyvässä lausumassa toisin on edellytetty. Hallituksen kertomukseen sisältyvä lausuma on edelleen tarpeellinen ja edellyttää sen mukaisia toimenpiteitä. Lausumat ovat voimassa vaalikausista riippumatta, kunnes niissä edellytetyt toimenpiteet on saatettu täysimääräisesti loppuun. 

Rahanpesudirektiivin muutos ja tosiallisia edunsaajia koskevien tietojen rekisteröintikynnyksen riittävyys

HE 228/2016 vpEV 57/2017 vp Hallintovaliokunta  

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi neljännen rahanpesudirektiivin muutosten täytäntöönpanon yhteydessä, onko tosiasiallisia edunsaajia koskevien tietojen rekisteröintikynnys riittävällä tasolla sen varmistamiseksi, että säännökset eivät ole helposti kierrettävissä, huomioiden myös näiden tietojen käyttötarkoituksen.  

Eduskunnan lausuma liittyy rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 1 luvun 5 §:ään, jossa säädetään yhteisön tosiasiallisen edunsaajan määritelmästä. Yhteisön on rekisteröitävä tosiasiallisten edunsaajiensa omistusosuuksien laajuudet kaupparekisteriin kyseisen määritelmän sisältämän kynnysarvon mukaisesti. Asian käsittelyssä on katsottu, että rekisteröintikynnys on tarkoituksenmukaista säätää neljännen rahanpesudirektiivin edellyttämän minimitason mukaiseksi. Nyttemmin on 30.5.2018 annettu viides rahanpesudirektiivi, jonka johdosta on tarkoitus antaa eduskunnalle hallituksen esitys syksyllä 2018 joko viikolla 40 tai 41. 

Hallintovaliokunta pitää lausumaa edelleen tarpeellisena. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Hallintovaliokunta esittää,

että tarkastusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 14.9.2018 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Juho Eerola ps 
 
varapuheenjohtaja 
Timo V. Korhonen kesk 
 
jäsen 
Anders Adlercreutz 
 
jäsen 
Pertti Hakanen kesk 
 
jäsen 
Sirpa Paatero sd 
 
jäsen 
Olli-Poika Parviainen vihr 
 
jäsen 
Juha Pylväs kesk 
 
jäsen 
Veera Ruoho kok 
 
jäsen 
Joona Räsänen sd 
 
jäsen 
Matti Semi vas 
 
jäsen 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
varajäsen 
Ulla Parviainen kesk 
 
varajäsen 
Antti Rantakangas kesk 
 
varajäsen 
Kari Tolvanen kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Ossi Lantto