Johdanto
(1) Ulkoministeriön pääluokan 24 määrärahat laskevat kehyskauden 2026-2029 aikana 1,16 mrd. eurosta 1,13 mrd. euroon. Määrärahojen lasku aiheutuu hallitusohjelman säästöistä sekä vuoden 2025 kehysriihessä tehdyistä lisäsopeutustoimista. Kehyskauden lopulla pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuuden arvioidaan olevan 26 %, kriisinhallinnan 7 %, kehitysyhteistyön 58 % ja muiden menojen 9 %.
(2) Osana julkisen talouden tasapainottamista kevään 2025 kehysriihessä ulkoasiainhallinnolle osoitettiin seuraavat lisäsopeuttamistoimet:
- Varsinainen kehitysyhteistyö, vähennys 50 milj. euroa vuodessa siten, että säästö ei kohdennu kotimaisille kansalaisjärjestöille. - Jäsenmaksuista ja rahoitusosuuksista vähennetään kertaluonteisesti 10 milj. euroa vuonna 2026. - Tuki Ukrainalle -momentille lisätään 10 milj. euroa vuosittain. - Humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan lisäyksenä 10 milj. euroa vuosittain. (3) Saadun selvityksen mukaan valtionhallinnolle osoitetusta 130 milj. euron vuotuisesta säästötarpeesta odotetaan kohdennettavan osuus myös ulkoasiainhallinnolle. Tämä vähennys ei vielä sisälly ulkoasiainhallinnon toimintamenomäärärahoihin vaan tarkentuu myöhemmin.
Toimintamenot
(4) Julkisen talouden suunnitelman mukaan ulkoasiainhallinnon toimintamenot laskevat kehyskaudella 2026—2029 ennen valtionhallinnon säästöjen osoittamista määrärahoihin 252 milj. euron milj. euron vuositasolta 249 milj. euron tasolle. Tuottavuusohjelman säästöjen kohdentuminen ulkoministeriössä yksilöityy vuoden 2026 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.
(5) Edustustoverkon osalta ulkoasiainvaliokunta korostaa kattavan ja toimivan verkon tärkeyttä Suomen ja suomalaisten etujen ajamiseksi laajalti valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri sektoreilla. Edustustokiinteistöjen korjaukset ovat hidastuneet ja korjausvelka on kasvanut. Valiokunta korostaa, että valtion kiinteistöomaisuudesta on huolehdittava. Valiokunta pitää myönteisenä asiantuntijakuulemisessa saamaansa selvitystä, jonka mukaan valtionhallinnon säästöpäätökset pyritään ulkoministeriössä ensisijaisesti kohdentamaan muualle kuin edustustoverkkoon. Tästä tavoitteesta on tärkeää pitää kiinni.
(6) Samalla valiokunta korostaa, että muuttuva ympäristö vaatii ulkoasiainhallinnolta ennakointia, seurantaa, analyysiä ja joustavaa resurssien käyttöä. Edustustoverkon osalta tulee miettiä kustannustehokkaita sekä kansantaloutta tukevia edustautumistapoja hakien mallia myös muun muassa muista Pohjoismaista. Lisäksi edustustoverkostoa päivitettäessä on arvioitava, miten verkosto parhaalla mahdollisella tavalla vastaa geopoliittiseen muutokseen ja kasvaneisiin tarpeisiin ulkopolitiikassa ja kaupallistaloudellisten suhteiden luomisessa.
(7) Suomi toimii vuosina 2027—2028 EU:n Itämeristrategian puheenjohtajana. Lisäksi Suomi on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2029-2030. Valiokunta pitää tärkeänä näiden kausien hyvää valmistelua ja hoitamista sekä riittävää resursointia niiden tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien maksimoimiseksi.
(8) Valiokunta sai päivityksen Suomen julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan tehostamiseen. Saadun selvityksen mukaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoasiainhallintoon 1.1.2026 mennessä. Integraation myötä yritykset saavat ulkomailla tarjottavat nykyiset ulkoasiainhallinnon ja Business Finlandin palvelut jatkossa keskitetysti. Business Finlandin ulkomaanverkon budjettirahoitus on siirretty ulkoministeriön hallinnonalalle vuoden 2025 alusta. Momentin määrärahat laskevat vuoden 2026 20,98 milj. eurosta 20,39 milj. euroon vuonna 2027. Ulkoasiainvaliokunta pitää Team Finland -verkoston uudistamista tärkeänä. On huolehdittava siitä, että viivästyneen uudistuksen tulokset saadaan ripeästi hyödyntämään Suomen kaupallistaloudellisten suhteiden edistämistä.
Kehitysyhteistyö
(9) Ulkoasiainvaliokunta korostaa kehityspolitiikan merkitystä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Valiokunta on käsitellyt kehityspolitiikkaa laajemmin ja yksityiskohtaisemmin joulukuussa 2024 antamassaan kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekomietinnössä. Mietinnössään valiokunta totesi, että Suomen kehityspolitiikan päämäärinä on edelleen pidettävä Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti köyhyyden poistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä sekä kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien vahvistamista. Valiokunta myös painotti olevan tärkeää jatkaa Suomen pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaa muun muassa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi (UaVM 15/2024 vp).
(10) Valiokunta pitää edellä sanottua entistäkin ajankohtaisempana tilanteessa, jossa saadun selvityksen mukaan Yhdysvaltojen linjaukset ovat alkaneet ohjata kestävää kehitystä edistävien kansalaisjärjestöjen viestintää.
(11) Kehitysrahoituksen osalta julkisen talouden suunnitelmassa Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan vuonna 2026 olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,034 mrd. euroa, mikä vastaa 0,34:ää prosenttia bruttokansantulosta. Osuuden arvioidaan laskevan 0,32 prosenttiin kehyskaudella.
(12) Osana julkisen talouden tasapainottamistoimia suunnitelmassa esitetään ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan tehtäväksi 50 miljoonan euron uusi vuotuinen vähennys vuosille 2026—2029. Kyseessä on kolmas kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuva leikkaus kuluvalla hallituskaudella. Uusilla vähennyksillä varsinaisen kehitysyhteistyön määräraha on 474 milj. euroa vuonna 2026, 500 milj. euroa vuonna 2027 ja 501 milj. euroa/vuosi vuosina 2028—2029.
(13) Laajemminkin kehitysrahoituksen tilanne on hyvin vakava useiden länsimaiden kohdistaessa kehitysyhteistyövaroihin huomattavia leikkauksia. Yhdysvaltojen erittäin merkittävät kansainvälisen avun leikkaukset kohdentuvat erityisesti hauraimpiin valtioihin ja humanitaariseen apuun. Myös Euroopassa useat valtiot sekä Euroopan unioni ovat päättäneet isoista säästöistä kehitysyhteistyöbudjetteihin.
(14) Vähenevien määrärahojen tilanteessa ulkoasiainvaliokunta korostaa olevan entistäkin tärkeämpää, että Suomi tehostaa ja ajaa kehityspolitiikan tavoitteitaan niin EU:n kehityspolitiikassa, kansainvälisissä kehitysrahoituslaitoksissa kuin YK-järjestöissäkin. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa kansainvälistä yhteistyötä sekä kehitysrahoituksen rahoituspohjan vahvistamista myös uusien kumppanien kanssa. On tärkeää, että rahoitussektoria uudistetaan hallitusti ja strategisesti ja myös uudentyyppistä rahoitusta lisätään, mukaan lukien yksityinen rahoitus. Valiokunta on painottanut tiivistyvän yhteistyön tarvetta myös kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta antamassaan mietinnössä (UaVM 15/2024 vp) sekä lausunnossaan kestävän kehityksen selonteosta (UaVL 1/2025 vp).
(15) Kehitysrahoitukseen liittyen valiokunta kiinnittää huomiota myös pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Suomi on historiallisesti ollut sitoutunut YK-suosituksen mukaiseen kehitysrahoituksen 0,7 prosentin bruttokansantulotasoon, vaikka tavoitteeseen ei valitettavasti ole päästy.
(16) On tärkeää toteuttaa aiemmin tehdyt päätökset Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen säästöistä tavalla, joka huomioi Suomen kansainväliset sopimukset ja velvoitteet. On myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että leikkaukset eivät vaaranna Suomen kehitysyhteistyön painopistesektoreilla, kuten muun muassa koulutussektorilla, hyvin käyntiin lähteneitä hankkeita. Toisaalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että leikkausten kohdentamista vaikeuttaa se, että määrärahojen sitomaton osuus, johon säästöt voidaan kohdentaa, on suhteellisen pieni. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi määrärahamuutosten vaikutuksista valiokunta pitää perusteltuna, että ulkoministeriö valmistelee raportin kehitysrahoituksen vähennysten konkreettisista vaikutuksista Suomen kehitysyhteistyöhön.
(17) Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota suomalaisten kansalaisjärjestöjen tärkeään rooliin Suomen kehitysyhteistyön tavoitteiden toteuttamisessa. On hyvä, että kansalaisjärjestöjen rooli tunnistetaan ja tuki niille on jätetty lisäsäästötoimien ulkopuolelle. Suomalaisten järjestöjen tuki kohdentuu tutkitusti erittäin hyvin kaikkein haavoittuvimpiin yhteisöihin usein vähiten kehittyneissä maissa. Myös järjestöjen tekemä kasvatus- ja tiedottamistyö on tärkeää.
(18) Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Ukrainan tuen momentille esitetään vuotuista määrärahaa noin 57 milj. euroa vuosille 2026—2027 ja noin 58 milj. euroa vuodessa vuosille 2028—2029. Vuoden 2025 kehyspäätöksessä momentille on kohdennettu 10 milj. euron vuotuinen lisäys. Edellisessä kehyspäätöksessä momentille kohdennettiin 10,1 milj. euron vuotuinen vähennys, joka aiheutuu rahoituksen siirrosta Euroopan jälleenrakennus ja kehityspankin (EBRD) pääoman korottamiseen. Pääomankorotus on EBRD:n puolelta sidottu Ukrainan tukemisen jatkamiseen sodan aikana sekä Ukrainan jälleenrakennuksen rahoittamiseen.
(19) Valiokunta kiinnittää huomiota globaalin humanitaarisen kriisin syvenemiseen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todettiin maailmanlaajuisen humanitaarisen kriisin olevan äärimmäisen vakava ja avun tarpeen suhteessa rahoitukseen olevan kestämättömällä tasolla. YK:n arvion mukaan 305 miljoona ihmistä eri puolilla maailmaa tarvitsee kiireellistä humanitaarista apua ja suojelua. Julkisen talouden suunnitelmassa varsinaisen kehitysyhteistyön momentille on budjetoitu humanitaariseen apuun 55 milj. euroa ja tuki Ukrainalle momentille vähintään 20 milj. euroa vuodelle 2026. Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti perustetaan uusi momentti 24.90.67 Humanitaarinen katastrofiapu, johon budjetoidaan 10 milj. euroa lisäistä määrärahaa vuosittain.
(20) Valiokunta korostaa humanitaarisen avun tärkeyttä osana kehitysyhteistyötä ja pitää tärkeänä, että avussa painottuu kaikkein haavoittuvimpien auttaminen. Tarvittaessa Suomella tulee olla valmius lisätä humanitaarisen avun rahoitustasoa.