Perussuomalaiset pitää perusteltuna, että koronavirusepidemia pyritään tukahduttamaan tehokkain täsmätoimin. Perussuomalaiset huomauttaa kuitenkin, että toisessa vaakakupissa painaa elinkeinonharjoittamisen vapaus: erityyppisten ravintoloiden avaamiseen liittyy erilaisia riskejä, eikä alkoholinkäyttöön ja päihtymykseen liittyvillä riskeillä voida perustella rajoituksia sellaisille ravintoloille, jotka eivät tarjoile alkoholia. Samoin on huomioitava se, että nimenomaan ruokaa tarjoilevien ravintolapalveluiden saatavuus on tärkeää sellaisille työntekijöille, jotka joutuvat liikkumaan työnsä takia öisin. 

Perussuomalaiset korostaa, että erityisesti kuljetusalalla monet kuljettajat joutuvat työskentelemään öisin myös koronaepidemian jatkuessa. On tärkeää, että kuljettajille taataan mahdollisuus pitää tarvitsemansa tauot, ja tästä syystä hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan se, että huoltovarmuuden kannalta elintärkeän kuljetusalan työntekijöiden tarvitsemat taukopaikat voivat pitää ovensa avoinna. Varhain auki olevat ravintolat ovat tärkeitä myös aikaisin aamulla työmaille töihin menevien työntekijöiden kannalta, ja tästä syystä perussuomalaiset kannattaa ravintoloiden esitettyä laajempaa aukioloa klo 5—24. 

Kokoomuksen tavoitteena on saada yhteiskunta mahdollisimman nopeasti, mutta turvallisesti auki. Taudin leviäminen väestössä tulee estää, ja tavoitteena on taudin tukahduttaminen. Kokoomuksen näkemyksenä on ollut, että koronaviruksen tukahduttaminen tai aggressiivinen rajaaminen on nopein ja paras tie yhteiskunnan normalisoitumiseen. 

Taudin tukahduttamisella tai aggressiivisella rajaamisella tarkoitetaan sitä, että tartuntamäärät pyritään ajamaan mahdollisimman alas. Sen jälkeen tauti pyritään pitämään hyvin rajattuna siihen saakka, kunnes rokote valmistuu. Taudin rajaamiseksi ja epidemiatilanteen hallitsemiseksi on olennaista, että suojavarusteresurssia on riittävästi, testauskapasiteettia on jokaisen infektioepäilyn ja muiden tarpeellisten, oireettomienkin henkilöiden testaamiseen ja tartuntaketjujen sekä kontaktien jäljittäminen sujuu viiveettä. 

Koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on viimeaikaisten lukujen valossa kääntynyt parempaan suuntaan. Tautitilanteen ollessa hyvä on rajoitusten vaiheittainen purkaminen järkevää, jotta yhteiskunnan ja talouden uudelleenkäynnistyminen ja elpyminen voi alkaa. 

On kuitenkin selvää, että koronavirukselta on suojauduttava vielä pitkään. Vasta rokotteen myötä väestö voi saada pysyvämpää suojaa. Ennalta tuntematon tartuntatauti ja sitä seuranneet poikkeusolot ovat aiheuttaneet ihmisissä pelkoa ja epävarmuutta. Siksi oleellista yhteiskunnan turvallisen ja järkevän avaamisen kannalta on turvallisuuden tunteen palauttaminen ja se, miten ihmiset uskaltavat palata kuluttamaan hyödykkeitä ja käyttämään palveluita.  

Raskaita rajoittavia toimia on hallituksen tarpeen purkaa ja samalla hakea uusia, vähemmän haitallisia toimenpiteitä, joilla voidaan edelleen ehkäistä tartuntojen leviämistä mutta vähentää rajoituksista koituvia inhimillisiä ja taloudellisia haittoja. Monissa kansainvälisissä esimerkeissä rajoitusten purkamistoimiin on yhdistetty suositus kasvomaskien käytöstä. Tauti leviää pisaratartuntana, ja laajamittainen maskien käyttö vähentäisi mahdollisuuksia pisaratartuntoihin ja ehkäisisi siten tautitartuntoja. Maskien käytön yleistyminen voisi siten myös palauttaa ihmisten turvallisuuden tunnetta ja lisätä uskallusta lähteä asioimaan ja kuluttamaan palveluita.  

Rajoituksia purettaessa tarvitaan ratkaisuja erityisesti siihen, miten ikääntyneitä ja riskiryhmään kuuluvia voidaan edelleen suojata koronatartunnoilta, mutta samalla varmistaa, että he voivat turvallisesti jatkaa elämää, tavata läheisiään ja liikkua myös kodin ulkopuolella. Suositus maskien käytöstä joukkoliikenteessä, kaupoissa ja lähikontakteissa olisi yksi keino tautitartuntojen ehkäisemiseksi ja riskiryhmien suojaamiseksi. 

Rajoitusten terveysperusteisuus ja välttämättömyys sekä niiden kesto

Kokoomus vaatii, että kaikki rajoitustoimet, joita tehdään tartuntatautilain perusteella, ovat terveysperusteisia. Rajoitusten välttämättömyyttä on arvioitava tarkasti.  

Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan (PeVL 14/2020 vp) ongelmallisena sitä, että hallituksen esityksen perusteluissa ei ole yksityiskohtaisesti tarkasteltu kunkin ehdotetun toimenpiteen välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta.  

Nyt ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2020 ja olemaan voimassa 31.10.2020 saakka, eli yhteensä viiden kuukauden ajan. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 14/2020 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että ehdotetun lain voimassaoloaika on huomattavan pitkä verrattuna siihen, että valmiuslain toimivaltuuksien käyttämisestä on päätetty kuukaudeksi tai puoleksitoista kuukaudeksi kerrallaan.  

Koska määräaikainen laki on esitetty olemaan voimassa suhteellisen pitkään, on kokoomuksen mielestä välttämätöntä arvioida epidemiologista tilannetta säännöllisin ja tihein väliajoin sekä tuoda tiedot avoimesti kaikkien saataville. 

Rajoitusten alueellisuus

Hallituksen esityksellä majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ehdotettiin säädettäväksi ravitsemisliikkeiden ja niihin kuuluvien sisä- ja ulkotilojen pitämisestä suljettuina asiakkailta 4.4.2020 alkaen ja 31.5.2020 saakka. Lain käsittelyn yhteydessä eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt lausuman (EV 14/2020 vp), jossa edellytetään, että hallitus selvittää mahdollisuudet toteuttaa vastainen poikkeustilan ja tämän lainsäädännön purku tavalla, joka mahdollistaa alueellisen porrastamisen siinä tapauksessa, että infektiotilanne sen sallii. 

Epidemian alkuvaiheessa ravitsemisliikkeiden toiminnan rajoittaminen lainsäädännöllä yhtä aikaa koko maassa oli perusteltua. Tilanteessa, jossa epidemia eteni nopeasti ja arvaamattomasti, oli riski, että tartuntaketjuja huomataan vasta, kun ne ovat levinneet laajalle. Kansalaisten tietous tartuntataudin vaarallisuudesta ja tartuntariskistä sekä yhteiskunnallinen varautuminen epidemian leviämisen estämiseksi on kuitenkin nyt aivan toista kuin epidemian alkuvaiheessa. Esimerkiksi testauskapasiteettia ja tartuntojen jäljittämiseen varattua resurssia on pystytty kasvattamaan. Mahdollisuudet saada tartuntaketjuja kiinni ovatkin aikaisempaa selvästi paremmat. Myös infektiotilanne on Suomessa parhaillaan varsin hyvä. 

Kokoomus haluaa, että ravitsemisliikkeet voidaan avata hallitusti. Ravitsemisalaan kohdennettujen rajoitusten taustalla on huoli ihmisten terveydestä. Tartuntatautitilanne onkin huomioitava kaikissa tilanteissa ja rajoituksia on voitava kiristää tai helpottaa epidemiatilanteen mukaisesti ja alueellinen tarkastelu huomioiden. Kokoomus pitää tärkeänä, että hallitus määrittelee selkeät valtakunnalliset kriteerit ja mittarit, joiden perusteella rajoitustoimien tiukentamisesta tai väljentämisestä päätetään. Säännöllinen, ajantasainen ja julkisesti käytettävissä oleva päätöksenteon perusteena käytettävä tieto on olennaisen tärkeää. 

Suomessa on monia sellaisia alueita, joissa uusia tautitapauksia ei ole havaittu lainkaan. Kokoomuksen mielestä nykyisessä tilanteessa on perusteltua katsoa eri alueiden epidemiatilanteita joustavammin ja mahdollistaa alueellinen vaihtelu rajoituksissa, kuten myös eduskunta on edellyttänyt.  

Kokoomuksen mielestä eri maakuntien hyvin erilaiset infektiotilanteet tulee huomioida ravitsemisliikkeitä koskevissa rajoituksissa heti 1.6. alkaen ja rajoituksia tulisi purkaa viipymättä, kun rajoitukset eivät jollain alueella tai säädetyssä laajuudessa ole enää välttämättömiä. 

Perustuslakivaliokunta korostaa lausunnossaan (PeVL 14/2020 vp), että välttämättömyysedellytyksen tulee säädösperusteisesti ohjata päätöksentekoa alueellisesta soveltamisesta ja ettei rajoituksia voida säätää tai pitää voimassa sellaisilla alueilla, joissa se ei ole tartuntatautitilanteen vuoksi välttämätöntä. Myös talousvaliokunta on lausunnossaan (TaVL 9/2020 vp) nostanut esiin, että hallituksen on syytä ryhtyä viipymättä toteuttamaan lakiehdotuksen mahdollistamalla tavalla sääntelyn alueellista porrastamista ja perusteltava valitut sääntelyparametrit infektiotilanteen nojalla. 

Kokoomuksen mielestä on oltava selkeät valtakunnalliset kriteerit koskien sitä, milloin rajoituksia voidaan alueellisesti kiristää tai purkaa. Tällaisilla yhtenäisillä kriteereillä varmistettaisiin, ettei tilannetta tulkita eri tavoin eri puolilla Suomea, jolloin ravitsemisliikkeiden tasapuolinen kohtelu ei toteutuisi. 

Suosituspohjaisuus

Kokoomuksen mielestä ravintolan tai kahvilan avaamisen on oltava turvallista, mutta myös kannattavaa. Ravitsemisalan toimintaedellytysten turvaamiseen on kiinnitettävä huomiota erityisesti tilanteessa, jossa toimiala on jo kärsinyt mittavia taloudellisia menetyksiä ravintolatoimintaan kohdistuneiden rajoitusten myötä. Koronatilanteeseen sopeutuminen on tyhjentänyt monen ravitsemisliikkeen kassan, mikä lisää taloudellista riskiä ravintolaa avatessa. 

Kokoomuksen mielestä ravitsemisalan toimijoille tulisi jättää enemmän harkintaa sen varmistamiseksi, että ravintolan toiminta on järjestetty turvallisuus huomioiden. Infektiotilanne on Suomessa saatu varsin hyväksi pitkälti suosituspohjalta. Suositusten vaikuttavuus todetaan myös Hetemäen työryhmän julkaisemassa raportissa: "Suositusluonteisten rajoitustoimien tosiasiallinen vaikuttavuus on ilmeisesti hyvin merkittävä." Raportissa ehdotetaankin, että ravitsemisliikkeitä koskevien rajoitusten purkua tai niiden kumoamista voitaisiin lieventää hallituksen antamien suositusten ja alan itsesääntelyn yhteen sovitetuilla keinoilla. 

Ravintoloitsijoille ja yrittäjille tulisikin antaa enemmän mahdollisuuksia järjestää toimintansa siten, että riittävistä turvaväleistä ja asianmukaisesta hygieniasta huolehditaan. Näin varmistettaisiin paremmin joustavuus erilaisten ja eri kokoisten ravitsemisliikkeiden osalta ja ehkäistäisiin sitä, että toiminnasta ei tule kannattamatonta jyrkkien ja kaavamaisten rajoitusten seurauksena. 

Asiakaspaikkojen ja aukioloaikojen rajaaminen

Erityisesti pienemmillä ravintoloilla tulee olemaan vaikeuksia selviytyä hallituksen esityksessä ehdotettujen rajoittamistoimien johdosta. Asiakaspaikkojen rajaaminen puoleen tarkoittaa tulojen merkittävää putoamista samalla, kun liiketoiminnan kiinteät kulut juoksevat täysimääräisinä. Tulonmuodostusta ei tällöin pääse syntymään. Eduskunta on vastauksessaan (EV 14/2020 vp) edellyttänyt, että hallitus huolehtii ravintolaelinkeinon sisäisen kilpailutilanteen reiluudesta ja kilpailullisuudesta poikkeussäätelyn aikana ja sitä purettaessa. Hallituksen esitykseen kuitenkin sisältyy riski siitä, että sääntelyn vaikutukset eri kokoisille yrityksille olisivat erilaiset. 

Asiakaspaikkamäärien tiukan rajaamisen sijaan voitaisiin esimerkiksi antaa ravitsemisalalle ohjeistukset riittävien turvavälien noudattamisesta eri pöytäseurueiden välillä sekä asianmukaisesta hygieniasta huolehtimiseksi. Valvonnassa painotetaan ravitsemisliikkeiden ja kansalaisten omavalvontaa sekä AVI:n tekemää  valvontaa. Myös talousvaliokunta nostaa esiin lausunnossaan (TaVL 9/2020 vp), että yhtenä sääntelyvaihtoehtona voisi olla minimietäisyyksien sääntely pöytien välissä. 

Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esityksen perusteluista eivät käy täysin selville ne perusteet ja arviot, joiden perusteella asiakaspaikkamäärän rajoitus esitetään asetettavaksi juuri nyt ehdotettuun puoleen suurimmasta sallitusta asiakaspaikkamäärästä. Talousvaliokunnan mukaan hallituksen esityksessä olisi tullut kuvata ne keskeiset seikat, jotka ovat johtaneet rajan määrittämiseen nyt ehdotetulla tavalla.  

Kokoomuksen mielestä asiakaspaikkamäärien prosenttiosuuden nostamisella esitetystä 50 prosentista 75 prosenttiin olisi toiminnan kannattavuuden näkökulmasta huomattava vaikutus tulonmuodostukseen ja toiminnan kannattavuuteen, erityisesti pienten ravintoloiden ja kahviloiden osalta. Ravitsemistoimintaa harjoittavan tulisi kuitenkin huolehtia siitä, että asiakkaiden oleskelu järjestetään riittävän väljästi ja asiakaspaikat sijoittuvat riittävän etäälle toisistaan ja asianmukaisesta hygieniasta huolehditaan. 

Kokoomuksen mielestä ravintoloiden aukioloaikaa tulisi väljentää siten, että ravitsemisliikkeen voisi avata jo klo 5 ja aukioloaika päättyisi klo 24. Näin voitaisiin paremmin palvella esimerkiksi liikennöitsijöitä aikaisin aamulla ja ravintoloiden iltaruokailijoita. Takeaway olisi sallittua myös yöaikaan.  

Yökerhojen aukiolo sisältää huomattavasti enemmän koronariskejä. Nyt säädettävien aukioloaikojen puitteissa yökerhot pysyisivätkin edelleen suljettuina. Näin ollen rajoitusten aiheuttamien haittojen kohtuullisesta kompensoinnista ravintolayrittäjille on huolehdittava. Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 14/2020 vp) kiinnittänyt huomiota siihen, että nyt esitettävien rajoitusten vaikutukset tulisi ottaa asianmukaisesti huomioon, kun valtioneuvosto parhaillaan arvioi yrityksille poikkeusolojen vuoksi maksettavaa yleistä, ei toimialasidonnaista tukea (HE 67/2020 vp). 

Aukioloaikoja ja anniskelua koskevien rajoitusten välttämättömyyttä ja terveysperusteisuutta on syytä tarkastella säännöllisesti. 

Muut huomiot ravintoloita koskevaan sääntelyyn

Kokoomus pitää valitettavana sitä, että esitys tartuntatautilain väliaikaisesta muutoksesta tuotiin eduskunnan käsiteltäväksi vasta aivan viime hetkellä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan (PeVL 14/2020 vp) valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että valiokunnan perustuslain 74 §:ssä säädetyn tehtävän asianmukainen toteuttaminen vaarantuu, jos hallitusten esitysten eduskuntakäsittelylle ei varata riittävää ja kohtuullista aikaa. Kokoomuksen mielestä eduskunnan lisäksi hankalaan asemaan ovat valtioneuvoston viivyttelystä johtuen joutuneet ravintola-alan yrittäjät. He joutuvat odottamaan aivan kalkkiviivoille saakka sitä, millaisina tulevat rajoitukset lopulta toteutuvat, ja panemaan ne toimeen päivän varoitusajalla.