Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain muuttamisesta (HE 189/2016 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Valiokunta on kuullut:
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annettua lakia.
Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annettuun lakiin lisättäisiin kaksi maksuluokkaa Euroopan talousalueella toimiluvan saaneen luottolaitoksen Suomessa toimivalle merkittävälle sivuliikkeelle. Lisäksi Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annettua lakia ehdotetaan tarkistettavaksi korottamalla luottolaitosten suhteellista maksua sekä kaikkien maksuvelvollisten perusmaksua.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Talousvaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annettua lakia. Uudistustarpeen taustalla ovat Suomen rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat rakennemuutokset, jotka ilman esitettyjä lainsäädäntömuutoksia johtaisivat Rahoitusvakausviraston hallintomaksukertymän merkittävään pienentymiseen samalla, kun viraston tehtävät ja toiminnan kustannukset säilyisivät pääosin nykytasolla. Erityisesti ETA-alueella sijaitsevien luottolaitosten sivuliikkeiden merkitys Rahoitusvakausviraston toiminnassa tulee kasvamaan, ja nykyisen sääntelyn mukaan merkittäviltä sivuliikkeiltä ei peritä lainkaan hallintomaksuja. Talousvaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina, jotteivät viraston toimintaedellytykset vaarannu.
Rahoitusvakausviraston toiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan sen toimivaltaan kuuluvilta luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä perittävillä hallintomaksuilla. Talousvaliokunta on arvioinut maksujen kohdentumista alan toimijoihin. Muutosten lähtökohtana on maksujen kohdistaminen niin, että ne vastaisivat virastolle aiheutuvaa tosiasiallista työmäärää. Talousvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden arviot ehdotetusta maksujen kohdistamisesta eroavat. Tässä yhteydessä kysymyksiä on herättänyt erityisesti toiminnan riskien ja luottolaitosten yhteenliittymien rakenteen vaikutus maksujen tasoon ja kohdistumiseen.
Hallituksen esityksen mukaan hallintomaksujen määräytymisen perustana on jatkossakin maksuvelvollisten toiminnan laajuus ja Rahoitusvakausviraston työmäärä. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tarkasteltu mahdollisuutta ottaa huomioon luottolaitosten riskiprofiili hallintomaksun määrittämisessä. Rahoitusvakausviraston työ tähtää kriisien ennaltaehkäisyyn. Tässä työssä tietyt ennakolliset valvontatoimenpiteet on toteutettava joka tapauksessa kaikkien luottolaitosten osalta. Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella toiminnan riskillisyys ei vaikuta viraston työmäärään yksiselitteisesti. Maksuvelvollisten toiminnan riskit otetaan toisaalta jo huomioon niiltä kerättäviä vakausmaksuja määrättäessä. Hallintomaksujen muuttaminen riskiperusteisiksi monimutkaistaisi hallintomaksujen kohdistamista ja vaikuttaisi maksujen jakautumisen tasapainoon suurten ja pienten luottolaitosten välillä. Mikäli riskiperusteisuuteen perustuvaa maksujen kohdistamista pidettäisiin perusteltuna harkita, mallin toteuttaminen edellyttäisi joka tapauksessa riittävää vaikutusten arviointia.
Talousvaliokunta on arvioinut kysymystä maksujen kohdistumisesta talletuspankkien yhteenliittymiin. Kysymys liittyy osaltaan toiminnan riskiperusteisuuteen, koska yhteenliittymissä jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja yhteenliittymää valvotaan yhtenä kokonaisuutena. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan Rahoitusvakausviraston toimien kohdentuminen perustuu aineelliseen kriisinratkaisulainsäädäntöön, eikä tätä lähtökohtaa ole mahdollista muuttaa hallintomaksuja koskevien säännösten kautta. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, tehdäänkö kriisinratkaisun suunnittelua jatkossa yhteenliittymien vai yksittäisten luottolaitosten tasolla. Talousvaliokunta pitää tärkeänä arvioida jatkossa hallintomaksujen kohdistumisen oikeudenmukaisuutta suhteessa valvonnan tosiasiallisen työmäärän kehitykseen. Tässä kokonaisuudessa tulee huomioida myös erilaisten kotimaisen ja EU-tason hallintomaksujen aiheuttama kokonaisrasite ja maksujen kohdistumisen johdonmukaisuus EU-tasolla.
Talousvaliokunnan päätösehdotus:
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut