Yleistä
Voimassa olevan työaikalain (872/2019) 34 §:n 5 momentin mukaan valtakunnallisella työ- ja virkaehtosopimuksella saadaan poiketa 5 §:ssä säädetyistä vuorokautisen työajan rajoituksista ja 25 §:n vuorokausilepoa koskevasta säännöksestä työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön. Aiemmassa työaikalaissa (605/1996) poikkeuksia ei ollut rajoitettu koskemaan vain vuorokautisen työajan rajoituksia ja sen voimassa ollessa valtakunnallisella työehtosopimuksella olikin sovittu mahdollisuudesta poiketa sekä vuorokautisesta että viikoittaisesta säännöllisestä työajasta kuntien pelastuslaitoksen henkilöstön työssä.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on palauttaa aiemman työaikalain aikainen oikeustila mahdollistamalla poikkeaminen lain 5 §:n mukaisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan rajoituksista. Muutoksen myötä työ- ja virkaehtosopimusosapuolilla on oikeus sopia myös viikoittaisesta säännöllisestä työajasta poikkeamisesta. Tällä hetkellä viikoittaisesta säännöllisestä työajasta poikkeaminen on mahdollista vain Lounais-Suomen aluehallintoviraston myöntämällä poikkeusluvalla. Lisäksi palautetaan hätätyösäännöksen rikkomisen kriminalisointi säätämällä lain 19 §:n vastaisesti teetetty hätätyö rangaistavaksi 44 §:ssä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana jäljempänä esitettävin huomioin.
Sopimismahdollisuuden laajentaminen ja tasoittumisjakso
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää myönteisenä, että osapuolten sopimismahdollisuutta laajennetaan nykyisestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutosesitys on lähtenyt liikkeelle työntekijäpuolen ehdotuksesta. Kun työtä tehdään vain osa työajasta, voi henkilöiden työstä palautumisen ja työssä jaksamisen kannalta olla tarkoituksenmukaista järjestää työvuorot niin, että viikoittainen työaika voi olla yli 40 tuntia. Valiokunta toteaa, että alalla hyväksi havaittuja järjestelyjä on tarkoituksenmukaista edistää, huomauttaen kuitenkin samalla, että lain muutos ei automaattisesti muuta mitään osapuolten välillä, vaan antaa ainoastaan osapuolille mahdollisuuden sopia asiasta.
Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88/EY (työaikadirektiivi) 16 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat määrätä 6 artiklan mukaisen viikoittaisen enimmäistyöajan soveltamiseksi vertailujakson, joka on enintään neljä kuukautta. Direktiivin 19 artiklassa sallitaan kansallisessa lainsäädännössä säätää teknisistä syistä tai työn järjestämistä koskevista syistä työehtosopimuksin sovitut pidemmät vertailujaksot, kuitenkin enintään 12 kuukautta. Työaikalain 34 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaisesti enimmäistyöajan tasoittumisjakso voidaan työehtosopimuksella sopia enintään 12 kuukauteen, jos se on teknisistä tai työn järjestämistä koskevista syistä tarpeellista. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että ehdotettu lainsäädäntömuutos ei ole ristiriidassa työaikadirektiivin kanssa. Esityksellä ei myöskään muuteta edellä mainittua työaikalain 34 §:n 2 momentin 6 kohtaa.
Hätätyön rangaistavuus
Esityksessä lisätään rangaistussäännökseen hätätyösäännöksen rikkominen. Tarkoituksena on, että työaikalain 19 §:n vastaisesti teetetystä hätätyöstä tai hätätyöilmoituksen tekemättä jättämisestä voidaan rangaista työnantajaa tai tämän edustajaa työaikarikkomuksesta tuomittavalla sakkorangaistuksella. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää lisäystä perusteltuna ja toteaa, että lisäyksellä turvataan työsuojelullisia näkökulmia ja estetään hätätyön väärinkäytöksiä.
Lopuksi
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa lopuksi, että lainsäädännön muutoksista on tärkeää tiedottaa ja ohjeistaa riittävästi, jotta mahdolliset virheelliset käsitykset sen soveltamisen osalta voidaan välttää.