Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Seuraava kysymys, edustaja Eloranta.
Arvoisa puhemies! Olemme olleet Suomessa ylpeitä siitä, että perhetaustalla — vanhempien tuloilla tai koulutuksella — ei ole ollut merkitystä siihen, miten hyvin koululaiset pärjäävät. Tilanne on nyt muuttunut, sillä Pisa-tulokset ovat tuoneet ensi kertaa esiin sosioekonomiset eli perhetaustan vaikutukset oppimistuloksiin.
Eroja oppimisessa on nyt myös alueellisesti. Kaupunkien koululaiset pärjäävät paremmin kuin maaseudun, Uudellamaalla pärjätään paremmin kuin Länsi-Suomessa. Alkaa näyttää siltä, että vain vahvemmilla kunnilla on mahdollisuus tiukentuvan talouden oloissa panostaa riittävästi opetukseen.
Eriarvoisuus lasten ja kuntien välillä on tullut kouriintuntuvasti esiin myös varhaiskasvatuksessa sen jälkeen, kun rajasitte subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvatitte ryhmäkokoja. Osa kunnista on toteuttanut nämä heikennykset ja osa taas ei.
Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä, jotta tämä koulutuksellinen eriarvoistumiskehitys pysäytetään? Ja vastaukseksi ei nyt kelpaa se, että olette panostaneet koulujen tasa-arvorahaan, sillä olette niitä viime kaudesta tuntuvasti leikanneet.
Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisen ytimessä on mahdollisuuksien tasa-arvon turvaaminen. Ja se on itse asiassa koko sen Suomen 100-vuotisen tarinan ytimessä — se, että riippumatta taustasta ja asuinpaikasta lapset saavat laadukkaan koulutuksen ja tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin.
Ja näitä kivijalkoja koulutuksessa haluamme vahvistaa. Oppimistulosvertailut ovat osoittaneet sen, että Suomessa edelleen koulutusjärjestelmä on yksi tasa-arvoisimmista maailmassa, mutta suhtaudumme erittäin vakavasti niihin heikkenemiin, mitä näemme esimerkiksi vaikkapa sen tasa-arvon osalta, sosioekonomisen taustan vaikutuksen vahvistumisessa oppimiserojen kautta. Ja siihen liittyen meillä on lukuisia uusia toimenpiteitä: Uudet opetussuunnitelmat tärkeimpänä, tasa-arvorahoitus ensi vuodelle on valtion budjetissa kaksinkertaistettu edelliseen nähden — ja se on historiallisen korkealla tasolla, ei ole ollut aikaisemmin [Välihuutoja vasemmalta] heikompien alueiden koulujen tuki näin korkealla tasolla. Samoin luodaan uusi elementti alueellisen tasa-arvon vahvistamiseen [Puhemies koputtaa] nimenomaan niihin kuntiin, joissa on heikot kehittämisresurssit. [Puhemies koputtaa] — Ja jatkan mielelläni tästä, jos vielä saan lisää vastausaikaa myöhemmin.
Ja myös tällä kyselytunnilla sekä kysymykset että vastaukset ovat enintään minuutin pituisia. Pyydän kunnioittamaan sitä aikaa, koska ne minuutit ovat meille kaikille yhtä arvokkaita.
Kysymyksen käsittely päättyi.