Arvoisa puhemies! Toivottavasti tämän lukee enempi ihmisiä kuin täällä salissa tällä hetkellä on, koska täällä on todella hyvää arviointia ja johtopäätöksiä ja kriittisiä kohtia. Kyllä suosittelen tätä luettavaksi.
Itse esimerkiksi tuolta sivulta 89 löysin tietoa kehitysyhteistyörahoista, ja kun perussuomalaiset ovat usein puhuneet, että autettaisiin siellä, missä on ongelma, jotta maahanmuuttoa ja liikkeellelähtöä lähtömaissa ei olisi niin paljon — nimenomaan tätä turhaa lähtemistä siinä mielessä, että ei ole mitään konfliktia siellä maassa — ja kerrottaisiin meille, miten tehokkaasti kehitysapu on toiminut, niin on vähän puhuttu, että älkää viitsikö siinä höpötellä, että kyllä se siellä hyvinkin toimii. Muutama päivä sitten kerroin niistä artikkeleista, joita olen nähnyt Finnfundin sijoituksista, että siellä oli epämääräisyyksiä, ja siitäkin kuulin, että no, äläpäs sinä nyt siitä tuommoisia puhele, että perehdy asioihin. Mutta kuitenkin täällä todetaan sivulla 89, että "ulkoasiainministeriöllä ei ole käytettävissään sellaista tietojärjestelmää, jonka avulla olisi mahdollista koostaa ja jäsennellä systemaattisesti kehitysyhteistyön tuloksia vaikuttamistyön tueksi sekä raportoida työn tuloksista". Elikkä tässä tuodaan esille, että pitäisi olla jonkinlaisia mittareita, jotta voidaan tehokkaasti valvoa kehitysyhteistyörahoja.
Kyllä minä nyt sanoisin, että viimeistään tässä vaiheessa meidän täytyy ymmärtää, että jos meillä ei ole työkaluja, millä me seuraamme rahankäyttöä, niin kyllä se voi olla silloin niin, että me heitämme rahat Kankkulan kaivoon. — Ja tulenpas sinne pönttöön, kun huomaan, että aika loppuu kesken. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:Juuri näin.
Kiitos, puhemies! Tulin tosiaan jatkamaan tästä, ettei tarvitse puhua niin nopeasti, ettei enää itsekään saa selvää, mitä puhuu.
Sitten sivuilla 103 ja 104 on tuotu lyhyesti esille yritystuet, ja meillähän nyt se parlamentaarinen ryhmä perustetaan, jossa näitä pohditaan. Perussuomalaisethan ovat usein tuoneet tuulivoiman ongelmallisena esille tuulisähkön huonon kustannustehokkuuden vuoksi, ja olemme tuoneet esille myös näitä terveysvaikutuksia. En oikein ole huomannut, että muut puolueet kovasti lähtisivät siihen mukaan, ja toivoisin, että lukisitte tämänkin tarkastuskertomuksen sivut 103—104, kun siellä todetaan, että "tuulisähkön syöttötariffi on valtiolle kallis ja ohjattavuudeltaan jäykkä järjestelmä". Siellä todetaan sivulla 103: "Nykyisellä hintakehityksellä tukimenot ovat nousemassa arviolta yhteensä 2—3 miljardiin euroon vuodesta 2017 vuoteen 2030 mennessä. Tuulivoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta jää tukitoimien ja tuotannon lisäyksen jälkeenkin vain noin 3,5 prosenttiin kokonaistuotannosta."
Meidän tulisi kyllä tarkastella sitä, kuinka paljon me laitamme tiettyyn toimintaan rahaa ja kuinka moneksi vuodeksi me lupaamme niin sanotusti tukea, koska eipä semmoinen ala ja yritys kovin ahkera ole, joka aina vain vuosikymmenet saa rahaa. Eihän siinä tarvitse tehostaa toimintaansa eikä olla niin tuottavakaan, kun on varma keino saada rahaa.
Tosiaan, lukekaa näitä. Tässä oli kaksi semmoista asiaa — kehitysyhteistyörahojen valvonta ja tehokkuus sekä tuulivoima — mistä täällä usein meille perussuomalaisille naureskellaan. Jos minä nyt täältä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksestakin ne löydän, niin jospa lopetettaisiin niille naureskelu ja otettaisiin tämä asia ihan vakavasti.