Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kysymys siitä niin sanotusta windfall-verosta, eli tässä ovat taustalla korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä annettu EU-asetus sekä hallituksen viime syksynä budjettineuvottelussa tekemät linjaukset. Tässä EU-asetuksessa säädetään muun muassa tuottokatosta ja eräisiin öljy- ja kaasualan yhtiöihin sovellettavasta solidaarisuusmaksusta, ja tarkoituksena on kerätä valtiolle tuloa, joka voitaisiin käyttää korkeaa energian hintaa kompensoivien tukitoimien rahoittamiseksi.
Tässä esityksessä siis esitetään sähköalan yritysten verovuoden 23 voittoihin kohdistettavaksi 30 prosentin suuruinen väliaikainen vero, ja veron kohteena olisi sähköalan yritysten sähköliiketoiminnan tulos, joka ylittää 10 prosentin suuruisen tuoton laskettuna sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle. Esityksessä on myös fossiilisten polttoaineiden alan yritysten voittoihin kohdistettava väliaikainen 33 prosentin suuruinen vero. Tähän mainittuun veroon valiokunnalla ei ole huomauttamista. Siihen ei ollut huomauttamista myöskään asiantuntijoilla, ja saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole tunnistettu sellaisia yrityksiä, jotka olisivat varmuudella ehdotetun veron piirissä. Eli lähinnä sitten nämä tulevat kommentit koskevat nimenomaisesti tuota ensimmäistä ehdotusta väliaikaisesta voittoverosta.
Asiantuntijakuulemisissa moni piti esitystä perusteltuna, kuitenkin erityisesti elinkeinoelämä ja sähköalan toimijat eivät kannattaneet ehdotettua veroa. Perusteluna oli se, että ehdotettu malli poikkeaa useilta osin EU-asetuksen mallista ja on tiukempi ja ylimitoitettu, sekä se, että vero ei kohdistu pelkästään ylisuuriin tuottoihin. Omalle pääomalle laskettavaa 10 prosentin verovapaata tuottoa pidettiin myös liian matalana, ja kritisoitiin myös sitä, että huomioon ei oteta vierasta pääomaa. Useat kuultavista korostivat, että ehdotetun sähköalan voittoveron tulee olla kertaluonteinen. Kuulemisessa tuotiin esiin myös toisensuuntaisena näkemyksenä se, että hallituksen esitysluonnoksessa ollut omalle pääomalle laskettava viiden prosentin vuotuinen tuotto olisi ollut riittävä eikä sitä olisi tarvinnut nostaa kymmeneen, ja samoin kritisoitiin sitten tämän verokannan laskemista 30 prosenttiin lausuntokierroksen mukaisesta 33 prosentista.
Tässä mietinnössä käsitellään aika lailla suhdetta EU-asetukseen. Asiantuntijakuulemisissa on kyseenalaistettu ehdotetun mallin yhteensopivuus EU-asetuksen kanssa, ja perustuslakivaliokunta ja talousvaliokunta ovat lausunnoissaan kehottaneet meitä vielä tätä arvioimaan ja selvittämään. Mietinnössä kerromme, että hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on kerätä riittävällä varmuudella vähintään sama tuotto jokaiselta sähköntuottajalta, jonka EU-asetuksen tuottokatto keräisi. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että vero kansalliselle toimenpiteelle täyttää asetetut vaatimukset ja on vaikutuksiltaan asetusta vastaava. On myös arvioitu, että EU-asetuksen tuottoraja ei ole ehdoton yläraja, vaan siinä enemmänkin on kyse jäsenvaltioiden vähimmäisvelvollisuudesta.
Puhemies! Perustuslakivaliokunta lausunnossaan toteaa, että hallituksen esitys ei ainakaan välittömästi sellaisenaan vaikuta toteuttavan asetuksen mukaista tavoitetta, ja on viitannut saamaansa selvitykseen, jonka mukaan EU-oikeudellisesti merkityksellistä saattaa olla, että siinä missä asetuksen ensisijainen tarkoitus on alentaa sähkön hintaa, hallituksen esitys vaikuttaa lähinnä ylisuuriksi arvioituihin voittoihin. Tältä osin valiokunnalle on tuotu esille se, että tuottokaton tavoitteena ei ole vaikuttaa sähkön hintaan vaan kerätä sähköyhtiöiden markkinatuloja tukitoimien rahoittamiseen. Näin ollen voittoveron voidaan arvioida toteuttavan samaa tavoitetta kuin EU-asetuksen tuottokatto.
Lisäksi valiokunta tuo esille, että EU-asetuksen tuottokatto ei vaikuttaisi olevan kovinkaan yhdenmukainen toimi sähköalan markkinatulojen leikkaamiseksi. Tuottokaton määrä vaihtelee eri jäsenvaltioissa 70—240 euroon per megawattitunti, ja voimassaoloaikakin vaihtelee 4—24 kuukauden välillä.
Valiokunnan yleisnäkemys esityksestä on se, että valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta korostaa, että kyse on kertaluonteisesta verosta vallitsevassa poikkeustilanteessa.
No, mitä muuta? Mietinnössä käsitellään lisäksi muutamia perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan lausuntojen huomioita liittyen muun muassa erillistilinpäätöksen luonteeseen ja kirjanpitokäytäntöjen eroihin.
Valiokunta esittää myös muutamia muutoksia tähän hallituksen esitykseen. Yksi niistä koskee niin sanottuja Mankala-rakenteita. Kuulemisessa on tuotu esille se, että ehdotettu voittovero ei kohtele tasapuolisesti niin sanottuja Mankala-rakenteita, ja myös talousvaliokunta on kehottanut valiokuntaamme arvioimaan asiaa. Valiokunta ehdottaakin Mankala-rakenteiden huomioon ottamista lisäämällä tätä koskevan säännöksen lakiin. Tämän ehdotetun säännöksen mukaan Mankala-yhtiön osakkaan oman pääoman tuoton pohjaan lisättäisiin Mankala-yhtiön osakkeen hankintameno, minkä kautta osakas saisi hyväkseen Mankala-yhtiön oman pääoman. Lisäksi pyrittäisiin eliminoimaan se, ettei osakkeiden hankintameno tule otetuksi huomioon kahteen kertaan.
Toinen valiokunnan muutos koskee sisäisen sähköliiketoiminnan määritelmää. Kuulemisessa useat toivat esille, että sisäistä sähköliiketoimintaa koskeva määritelmä 90 prosentin omistusosuudesta on liian tiukka ja sen sijaan omistusosuusrajan pitäisi olla 50 prosenttia, ja valiokunta pitää tätä muutosta perusteltuna ja esittää vastaava muutosta.
Kolmas tehtävä muutos koskee pieniä sähköntuottajia. Kuulemisessa tuotiin esille, että pienikin sähköliiketoiminta voi tulla tällä esityksellä voittoveron piiriin, ja valiokunta ehdottaa siksi muutettavaksi kriteeriä siten, että ratkaiseva tekijä olisi pelkästään se, onko sähköliiketoimintojen liikevaihto vähintään 500 000 euroa.
Eli valiokunnan päätösehdotus on, että hyväksytään esitys edellä mainitusti muutettuna, ja tämä mietintö oli niin ikään yksimielinen.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin, kiitoksia. — Edustaja Lohikoski.