13 a §
Ylikansallinen asia
Ylikansallisella asialla tarkoitetaan asiaa, joka koskee
koko yhteisönlaajuista yritysryhmää tai
yritystä taikka vähintään kahta
yritysryhmän yritystä tai yhteisönlaajuisen
yrityksen toimintayksikköä, jotka sijaitsevat
Euroopan talousalueen eri jäsenvaltioissa, sekä asiaa,
jolla jäsenvaltioiden määrästä riippumatta
on merkittävä vaikutus työntekijöiden
asemaan tai johon liittyy toimintojen siirtoja jäsenvaltioiden
välillä.
13 b §
Työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluiksi
Yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä ja
yrityksessä työntekijöille on tiedotettava
ylikansallisesta asiasta ja heitä on kuultava ylikansallisessa
asiassa asianmukaisella johdon ja edustuksen tasolla.
13 c §
Tiedottaminen ja kuuleminen
Tiedottaminen on toteutettava ajankohdaltaan, tavaltaan ja sisällöltään
siten, että työntekijöiden edustajille
annetaan asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot
ja että työntekijöiden edustajat voivat
riittävästi perehtyä asiaan ja valmistautua
kuulemiseen yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän
toimivaltaisen elimen kanssa.
Kuuleminen on toteutettava siten, että työntekijöiden
edustajien ja keskushallinnon tai muun asianmukaisen yritysjohdon
tason kesken käydään vuoropuhelu. Kuulemisen
ajankohdan, tavan ja sisällön on oltava sellaiset,
että työntekijöiden edustajat
voivat, johdon vastuuta rajoittamatta, antaa saamiensa tietojen
perusteella kuulemisen kohteena olevista ehdotetuista toimenpiteistä lausunnon,
joka voidaan ottaa huomioon asiaa yhteisönlaajuisessa yrityksessä tai yritysryhmässä
ratkaistaessa.
18 §
Valmistelevat toimenpiteet
Yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen 17 §:ssä tarkoitetun
keskushallinnon tulee yhdessä työntekijöiden
edustajien kanssa toimia aloitteellisesti eurooppalaisen yritysneuvoston perustamiseksi
tai vastaavan tiedottamis- ja kuulemismenettelyn ottamiseksi käyttöön.
Yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen 17 §:ssä tarkoitettu
keskushallinto sekä Suomessa sijaitsevan yhteisönlaajuisen
yritysryhmän yrityksen ja yhteisönlaajuisen yrityksen
toimintayksikön johto ovat velvollisia huolehtimaan siitä,
että tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottoa
valmistelevat osapuolet saavat käyttöönsä tiedot,
jotka ovat välttämättömiä 22 §:ssä tarkoitettujen
neuvotteluiden aloittamiseksi. Näitä ovat
erityisesti tiedot, jotka liittyvät yhteisönlaajuisen
yritysryhmän tai yrityksen rakenteeseen ja työvoimaan
sekä 13 §:ssä tarkoitettuihin
työntekijöiden lukumääriin.
20 §
Neuvotteluryhmän kokoonpano ja asiantuntijat
Työntekijöiden neuvotteluryhmän jäsenet
valitaan suhteessa kussakin jäsenvaltiossa yhteisönlaajuisessa
yrityksessä tai yritysryhmässä työskentelevien
työntekijöiden määrään
siten, että kutakin jäsenvaltiota kohden on yksi
edustaja sellaista jäsenvaltiossa työskentelevää työntekijämäärää kohden,
joka vastaa alkavaa kymmentä prosenttia kaikissa jäsenvaltioissa
työskentelevien työntekijöiden lukumäärästä.
Neuvotteluryhmän on ilmoitettava kokoonpanonsa
yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen keskushallinnolle,
yhteisönlaajuisen yritysryhmän määräysvallassa
olevien yritysten tai yhteisönlaajuisen yrityksen toimintayksiköiden johdoille
ja toimivaltaisille Euroopan tasoisille työntekijä-
ja työnantajajärjestöille.
Neuvotteluryhmä voi neuvotteluja varten pyytää apua
valitsemiltaan asiantuntijoilta, joihin voi kuulua toimivaltaisten
Euroopan tasoisten työntekijäjärjestöjen
edustajia. Tällaiset asiantuntijat ja työntekijäjärjestöjen
edustajat voivat neuvotteluryhmän pyynnöstä osallistua neuvonantajina
neuvottelukokouksiin.
22 §
Neuvottelut yhteistoiminnan järjestämisestä
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Keskushallinnon on ilmoitettava neuvottelukutsusta myös
toimivaltaisille Euroopan tasoisille työntekijä-
ja työnantajajärjestöille.
Neuvotteluryhmällä on oikeus kokoontua kaikkia
viestintään tarvittavia keinoja käyttäen ennen
keskushallinnon kanssa järjestettäviä kokouksia
ja niiden jälkeen ilman keskushallinnon edustajien läsnäoloa.
26 §
Sopimus eurooppalaisesta yritysneuvostosta tai muusta tiedottamis-
ja kuulemismenettelystä
Eurooppalaisesta yritysneuvostosta tehtävässä kirjallisessa
sopimuksessa tulee, jollei muusta sovita, määrätä:
1) sopimuksen soveltamispiiriin kuuluvat yritykset
tai toimintayksiköt;
2) yritysneuvoston kokoonpano, jäsenten lukumäärä ja
paikkojen jakautuminen, jossa mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon
työntekijöiden edustuksen tasapuolinen
jakautuminen eri toimintojen, työntekijäryhmien
ja sukupuolten välillä, sekä yritysneuvoston
toimikauden pituus;
3) yritysneuvoston tehtävät ja tiedottamis-
ja kuulemismenettely sekä tämän suhde
vastaavaan kansallisen tason menettelyyn;
4) yritysneuvoston kokoontumispaikka tai paikat, kokoontumistiheys
ja kokousten kestoaika;
5) yritysneuvoston työvaliokunnan kokoonpano,
nimittäminen, tehtävät ja menettelysäännöt;
6) yritysneuvostolle osoitettavat taloudelliset ja
muut aineelliset voimavarat; sekä
7) sopimuksen voimaantuloaika ja kesto sekä menettely
sopimuksen muuttamiseksi, irtisanomiseksi ja uudelleen neuvottelemiseksi
sekä menettely yhteisönlaajuisen yrityksen tai
yritysryhmän rakenteen muuttuessa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sopimus eurooppalaisesta yritysneuvostosta tai muusta tiedottamis-
ja kuulemismenettelystä syrjäyttää 27—38 §:ssä tarkoitetut
toissijaiset säännökset yhteistoiminnasta
yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä ja
yrityksessä, jollei sopimuksesta johdu muuta.
26 a §
Tiedottamis- ja kuulemismenettelyn suhde muuhun yhteistoimintalainsäädäntöön
Jollei 26 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja,
sopimuksella määriteltyjä toimintatapoja
ole, tiedottaminen ja kuuleminen on toteutettava sekä eurooppalaisessa
yritysneuvostossa että yhteistoiminnasta yrityksissä annetun
lain mukaisessa menettelyssä, kun suunnitellaan päätöksiä,
jotka voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia työjärjestelyihin
tai sopimussuhteisiin.
26 b §
Tiedottamis- ja kuulemismenettelyn mukauttaminen
Jos yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän
rakenne muuttuu merkittävästi eikä tällaisesta
muutoksesta ole sopimusmääräyksiä tai sitä koskevat
sopimusten määräykset ovat keskenään
ristiriitaisia, keskushallinnon on aloitettava 22 §:ssä tarkoitetut
neuvottelut omasta aloitteestaan tai vähintään
kahden, eri jäsenvaltioissa sijaitsevan yrityksen tai toimintayksikön vähintään
sadan työntekijän tai heidän edustajiensa
kirjallisesta pyynnöstä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa neuvotteluissa vähintään
kolme kunkin eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenistä on
työntekijöiden neuvotteluryhmän jäseniä niiden
jäsenten lisäksi, jotka on valittu 20 §:n
mukaisesti.
Eurooppalaiset yritysneuvostot jatkavat toimintaansa 1 momentissa
tarkoitettujen neuvottelujen ajan niiden järjestelyjen
mukaisesti, joita on mahdollisesti mukautettu eurooppalaisen yritysneuvoston
tai yritysneuvostojen jäsenten ja keskushallinnon välisin
sopimuksin.
27 §
Toissijaiset säännökset yhteistoiminnasta
yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä ja
yrityksessä
Yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä tai
yrityksessä on sovellettava 28—38 §:n
säännöksiä eurooppalaisesta
yritysneuvostosta:
1) kun keskushallinto ja työntekijöiden
neuvotteluryhmä ovat sopineet siitä;
2) jollei keskushallinto ole aloittanut neuvotteluja
työntekijöiden neuvotteluryhmän kanssa kuuden
kuukauden kuluessa 19 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta työntekijöiden
tai heidän edustajiensa neuvottelupyynnöstä;
tai
3) jolleivät keskushallinto ja työntekijöiden neuvotteluryhmä ole
neuvotteluissaan saavuttaneet sopimusta tässä luvussa
tarkoitetusta yhteistoiminnasta kolmen vuoden kuluessa 19 §:ssä tarkoitetuista
ajankohdista paitsi, jos tämä on johtunut työntekijöiden
neuvotteluryhmän 24 §:ssä tarkoitetusta
päätöksestä pidättäytyä sopimusneuvotteluista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
28 §
Eurooppalaisen yritysneuvoston kokoonpano
Eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenet valitaan suhteessa
kussakin jäsenvaltiossa yhteisönlaajuisessa yrityksessä tai
yritysryhmässä työskentelevien työntekijöiden
määrään siten, että kutakin
jäsenvaltiota kohden on yksi edustaja sellaista jäsenvaltiossa
työskentelevää työntekijämäärää kohden,
joka vastaa alkavaa kymmentä prosenttia kaikissa jäsenvaltioissa
työskentelevien työntekijöiden
lukumäärästä.
31 §
Eurooppalaisen yritysneuvoston työjärjestys
ja työvaliokunta
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yritysneuvosto valitsee keskuudestaan enintään
viisijäsenisen työvaliokunnan, joka vahvistaa
työjärjestyksensä ja jolla on oltava
mahdollisuudet toimia säännöllisesti.
33 §
Säännölliset kokoukset ja niissä käsiteltävät asiat
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Eurooppalaiselle yritysneuvostolle on tiedotettava erityisesti
yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän rakenteesta,
talous- ja rahoitustilanteesta sekä toiminnan, tuotannon
ja myynnin kehitysnäkymistä.
Eurooppalaiselle yritysneuvostolle tiedottaminen ja sen kuuleminen
koskevat erityisesti työvoimatilannetta ja sen kehitysnäkymiä,
investointeja, merkittäviä organisaatiomuutoksia, uusien
työ- ja tuotantomenetelmien käyttöönottoa,
tuotannon siirtoja, sulautumisia, yritysten, toimintayksiköiden
tai niiden merkittävien osien tuotannon supistamista
tai lakkauttamista sekä, sen mukaisesti kuin kunkin yhteisönlaajuiseen yritysryhmään
kuuluvan yrityksen tai kunkin yrityksen toimintayksikön
sijaintivaltion kansallisessa laissa säädetään,
työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan
jäsenvaltioiden lainsäädännön
lähentämisestä annetussa neuvoston direktiivissä 98/59/EY
tarkoitettuja työntekijöiden vähentämisiä.
Kuuleminen on toteutettava siten, että työntekijöiden
edustajat voivat kokoontua keskushallinnon kanssa ja saada perustellun
vastauksen kaikkiin esittämiinsä lausuntoihin.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
34 §
Ylimääräiset kokoukset poikkeuksellisissa
tilanteissa
Keskushallinnon on esitettävä työvaliokunnalle
näkemysten vaihdon kannalta oikea-aikaisesti selvitys sellaisista
poikkeuksellisista seikoista tai päätöksistä,
jotka vaikuttavat huomattavasti työntekijöiden
asemaan. Tällaisia seikkoja ovat erityisesti toiminnan
uudelleensijoittaminen, yrityksen tai toimintayksikön lopettaminen
ja 33 §:n 4 momentissa tarkoitetut irtisanomiset.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Työntekijöiden salassapitovelvollisuuteen 1 momentissa
tarkoitetuissa tilanteissa sovelletaan 43 §:ää.
36 §
Yritysneuvoston ja sen työvaliokunnan jäsenten tiedottamisvelvollisuus
Yritysneuvoston ja sen työvaliokunnan jäsenten
tiedottamisvelvollisuuteen sovelletaan 40 a §:ää.
40 §
Työntekijöiden edustajien oikeudet
Eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenillä on oltava
tarvittavat keinot käyttää tästä laista
johtuvia oikeuksiaan, jotta he voivat edustaa yhdessä yhteisönlaajuisen
yrityksen tai yritysryhmän työntekijöiden
etuja. Työntekijöiden neuvotteluryhmän
ja eurooppalaisen yritysneuvoston jäsenille on annettava
koulutusta siinä määrin kuin se on tarpeen
heidän edustustehtävänsä hoitamiseksi
kansainvälisessä ympäristössä.
Tässä laissa tarkoitetuilla työntekijöiden edustajilla
on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi ja koulutusta
varten riittävästi vapautusta työstään.
Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva
ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja
ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava
asianomaisen työntekijöiden edustajan
ja työnantajan välillä.
Jos työntekijöiden edustaja osallistuu työaikansa
ulkopuolella tämän lain mukaiseen yhteistoimintamenettelyyn
tai suorittaa muun työnantajan kanssa sovitun tehtävän,
työnantajan on suoritettava hänelle tehtävään
käytetyltä ajalta korvaus, joka vastaa edustajan
säännöllisen työajan palkkaa.
40 a §
Työntekijöiden edustajien tiedottamisvelvollisuus
Työntekijöiden edustajien tulee tiedottaa
yhteisönlaajuisen yritysryhmän tai yrityksen työntekijöiden
muille edustajille tai, jollei edustajia ole valittu, suoraan työntekijöille
3 luvussa tarkoitetun tiedottamisen ja kuulemisen sisällöstä ja
tuloksista, jollei 43 §:ssä tarkoitetusta
salassapitovelvollisuudesta muuta johdu.
46 §
Rangaistussäännökset
Keskushallinnon, määräysvallassa
olevan yrityksen taikka 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun yrityksen
tai tällaisen yrityksen toimintayksikön edustaja,
joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta
tai rikkoo, mitä 11, 12 tai 13 c §:ssä,
18 §:n 2 momentissa, 22 §:n
2 momentissa taikka 32—35, 39, 40 tai 47 §:ssä säädetään,
lukuun ottamatta, mitä 40 §:ssä säädetään
työnantajan maksuvelvollisuudesta, taikka olennaisesti
laiminlyö noudattaa, mitä 8 tai 26 §:ssä tarkoitetussa
sopimuksessa on sovittu, on tuomittava yritysryhmän
yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20
.
Tätä lakia ei 26 b §:ää lukuun
ottamatta sovelleta yhteisönlaajuisiin yrityksiin ja yritysryhmiin,
joissa on eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden
tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta
yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä annetun
neuvoston direktiivin 94/45/EY 13 artiklan 1 kohdan
tai eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden
tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöön
ottamisesta yhteisön laajuisissa yrityksissä tai
yritysryhmissä annetun direktiivin 94/45/EY
ulottamisesta koskemaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa
annetun neuvoston direktiivin 97/74/EY 3 artiklan
1 kohdan mukaisesti tehty yksi tai useampi koko henkilöstöä koskeva
sopimus työntekijöille tiedottamisesta ja heidän
kuulemisestaan ylikansallisesti tai joissa tällaisia sopimuksia
tarkistetaan yrityksen tai yritysryhmän rakenteen muuttumisen vuoksi.
Yhteisönlaajuisiin yrityksiin ja yritysryhmiin, joissa
on 5 päivän kesäkuuta 2009 ja 5 päivän
kesäkuuta 2011 välisenä aikana eurooppalaisen
yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden
tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta
yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä annetun
neuvoston direktiivin 94/45/EY 6 artiklan mukaisesti
allekirjoitettu sopimus tai tarkistettu aiempaa sopimusta, sovelletaan
tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sekä tämän
lain 26 b §:ää.
Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen voimassaolon
päättyessä osapuolet voivat sopia sopimuksen
jatkamisesta sellaisenaan tai tarkistettuna. Tällöin
sopimukseen sovelletaan edelleen 2 tai 3 momentissa mainittuja säännöksiä.
Jollei muusta ole sovittu, 2 momentissa tarkoitettu sopimus voidaan
irtisanoa päättymään kuuden
kuukauden kuluttua irtisanomisesta.