1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan hoidettaessa
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle muualla laissa säädettyjä tehtäviä,
jotka koskevat:
1) maatalouden tukijärjestelmiä;
2) maatalouden luopumistuki- ja eläkejärjestelmiä;
3) eräiden vahinkojen korvaamista valtion
varoista;
4) eläintenpitäjän rekisteröintiä;
5) maataloustuotteen tuotantoa koskevia sopimuksia;
6) kasvintuotantoa.
Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisella tarkoitetaan kunnan tai
kuntayhtymän toimielintä tai viranhaltijaa, joka
hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä yhden tai useamman
kunnan alueella.
Kunnalle kolttalaissa (253/1995) säädettyjä tehtäviä hoidettaessa
sovelletaan ainoastaan tämän lain 2, 11 ja 12 §:ää.
2 §
Kunnan vastuu maaseutuhallinnon järjestämisestä
Kunta vastaa alueellaan maaseutuhallinnon järjestämisestä siten,
että maaseutuhallinnon tehtävät tulevat
hoidetuiksi Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön
kannalta asianmukaisella tavalla.
3 §
Maksajavirastosopimus
Kunnan tai kuntayhtymän on tehtävä Maaseutuviraston
kanssa Euroopan unionin kokonaan tai osaksi rahoittamaan maataloustukeen
liittyvien maksajavirastotehtävien hoitoa koskeva
sopimus. Sopimuksen on oltava sisällöltään
sellainen, että edellä mainittujen tehtävien
hoitoa koskevat, Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut
vaatimukset voidaan täyttää.
4 §
Maaseutuhallinnon järjestäminen
Kunnan on muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien
hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään
800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai
yhteisöä (maatalousyrittäjä).
Kunnan alueella maaseutuhallinto on järjestettävä siten,
että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon
alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa
tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti
hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa tehtäviä hoitavaa
yksikköä.
Jos 1 ja 2 momentissa säädetyt vaatimukset eivät
kunnassa täyty, kunnan on liityttävä vaatimukset
täyttävään maaseutuhallinnon
yhteistoiminta-alueeseen (yhteistoiminta-alue).
Jollei kunnalla, joka ei täytä vaatimuksia,
ole mahdollisuutta liittyä olemassa olevaan yhteistoiminta-alueeseen,
vaatimukset täyttävän, tarkoituksenmukaisen
välimatkan päässä sijaitsevan
kunnan on perustettava sen kanssa yhteistoiminta-alue. Edellytyksenä on,
että tällä tavoin saavutetaan muutoin
vaatimukset täyttämättömän
kunnan kannalta toiminnallinen kokonaisuus.
5 §
Toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi tehtävät
poikkeukset
Kunta voi poiketa 4 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista,
jos:
1) toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole
mahdollista alueen saaristoisuuden tai Lapin ja Kainuun alueella
pitkien etäisyyksien vuoksi; tai
2) poikkeaminen on tarpeen kunnan asukkaiden kielellisten
oikeuksien turvaamiseksi.
Kunnalle tai yhteistoiminta-alueen muodostaville kunnille yhteisesti
voidaan myöntää poikkeus 4 §:n
1 momentissa säädetystä vaatimuksesta,
jos alueen vakiintuneet asiointisuunnat tai palvelukokonaisuudet,
vakiintunut yhteistyö maaseutuhallinnon järjestämisessä taikka
erityiset maantieteelliset syyt huomioon ottaen toiminnallinen kokonaisuus
muodostuu sellaiselle alueelle, jolla toimii vähemmän
kuin 800 maatalousyrittäjää.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa kunnan
on järjestettävä tehtävien hoitaminen
siten, että sen alueella tehtäviä hoitaa
yhteisen johdon alaisuudessa vähintään
kolme viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista
yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja
johtaa tehtäviä hoitavaa yksikköä,
ja tehtävien hoitamiseen osallistuu vähintään
viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä.
6 §
Yhteistoiminta-alueen hallinto
Yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi siihen liittyvien kuntien
on sovittava kuntalain (365/1995) 76 §:n 2 momentin
mukaisesti, että yksi kunta tai kuntien perustama kuntayhtymä vastaa
maaseutuhallinnon järjestämisestä yhteistoiminta-alueella
tämän lain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Jos järjestämisvastuu siirtyy yhdelle kunnalle,
kunnat voivat sopia, että tehtävien hoitamista
varten perustetaan kuntalain 77 §:ssä tarkoitettu
kuntien yhteinen toimielin.
7 §
Ennakkotieto
Kunnalle voidaan hakemuksesta antaa ennakkotieto siitä,
voidaanko kunnan alueella tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa
soveltaa 5 §:ssä säädettyä poikkeusmahdollisuutta.
Hakemus on toimitettava Maaseutuvirastolle viimeistään
kuusi kuukautta ennen kuin 8 §:ssä tarkoitettu
ilmoitus on annettava. Maaseutuviraston on viipymättä toimitettava
hakemus ja asiaa koskeva lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriölle.
Ennakkotiedon antaa maa- ja metsätalousministeriö kuultuaan
asianomaista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta
sekä Maaseutuvirastoa.
Kunnalle myönteinen ennakkotieto on valtiota
sitova, jos:
1) kunta on esittänyt ennakkotiedon antamista
varten oikeat ja riittävät tiedot;
2) ennakkotiedon sisältöön
vaikuttavat olosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet;
ja
3) jäljempänä 8 §:ssä tarkoitettu
ilmoitus on tehty säädetyssä määräajassa
ja ennakkotiedon mukaisena.
8 §
Kunnan ilmoitusvelvollisuus
Kunnan tai yhteistoimintaan osallistuvien kuntien on ilmoitettava
Maaseutuvirastolle päätöksestään
muodostaa yhteistoiminta-alue. Jos kunta tai yhteistoiminta-alue
haluaa, että siihen sovelletaan 5 §:ssä säädettyä poikkeusmahdollisuutta,
myös tästä on ilmoitettava Maaseutuvirastolle.
Yhteistoimintaan osallistuvien kuntien puolesta ilmoituksen
voi antaa kunta tai kuntayhtymä, jolle maaseutuhallinnon
järjestämisvastuu sopimuksella siirtyy.
Ilmoitukseen on liitettävä selvitys 4 ja 6 §:ssä säädettyjen
vaatimusten täyttämisestä tai perusteista,
joilla 5 §:ssä säädettyä poikkeusta
voidaan soveltaa. Maaseutuviraston on viipymättä toimitettava
ilmoitus ja asiaa koskeva lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriölle.
9 §
Yhteistoiminnan päättyminen
Jos yhteistoimintaa koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy,
kunta eroaa yhteistoiminta-alueesta tai yhteistoiminta muutoin lakkaa, kunnan
on tehtävä 8 §:ssä tarkoitettu
ilmoitus viimeistään kolme kuukautta ennen yhteistoiminnan
lakkaamista.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa maatalousyrittäjien
lukumäärää koskevaa vaatimusta
sovellettaessa ratkaisevaa on niiden maatalousyrittäjien
lukumäärä, jotka ovat tehneet tukihakemuksen
yhteistoiminnan lakkaamista edeltävänä kalenterivuonna.
10 §
Valtioneuvoston päätöksenteko-oikeus
Jos kunta ei tee päätöstä liittymisestä 4
ja 6 §:ssä säädetyt
vaatimukset täyttävään yhteistoiminta-alueeseen
eikä esitä perustetta, jolla 5 §:ssä säädettyä poikkeusta
voidaan soveltaa sen alueella, valtioneuvosto päättää kunnan kuulumisesta
yhteistoiminta-alueeseen, yhteistoiminta-alueen hallinnosta, virkojen
ja tehtävien järjestämisen
perusteista sekä muista yhteistoiminnan järjestämiseksi
välttämättömistä asioista,
joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös
yhteistoiminnan ehdoista on voimassa, kunnes asianomaiset kunnat
toisin sopivat.
Valtioneuvoston on ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen
tekemistä kuultava asianomaisia kuntia ja elinkeino-, liikenne-
ja ympäristökeskuksia sekä Maaseutuvirastoa.
11 §
Tehtävien hoidon ohjaus ja valvonta
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa maaseutuhallinnon
tehtävien hoidon yleisestä kehittämisestä sekä kuntiin
kohdistuvan ohjauksen yhteensovittamisesta.
Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat
toimialansa osalta tehtävien hoitoa kunnissa ja kuntayhtymissä.
Maaseutuvirasto sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
voivat tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä laissa
tarkoitetun toiminnan sekä tehtäviä hoitavan
yksikön. Kunnan ja kuntayhtymän on salassapitosäännösten
estämättä esitettävä kaikki
tarkastuksen toimittamiseksi välttämättömät
tiedot ja asiakirjat.
12 §
Virka-apu ja tiedonantovelvollisuus
Kunta ja kuntayhtymä on velvollinen antamaan maa- ja
metsätalousministeriölle, Maaseutuvirastolle,
Elintarviketurvallisuusvirastolle, maa- ja metsätalousministeriön
tietopalvelukeskukselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle
sekä muille valtion viranomaisille virka-apua 1 §:ssä tarkoitettuihin
tehtäviin liittyvissä asioissa.
Kunta ja kuntayhtymä on velvollinen antamaan salassapitosäännösten
estämättä 1 momentissa mainituille
viranomaisille sellaisia tietoja ja selvityksiä, jotka
ovat tarpeen viranomaisille tässä laissa säädettyjen
tehtävien hoitamiseksi.
13 §
Muutoksenhaku
Maa- ja metsätalousministeriön 7 §:ssä tarkoitettuun
päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Valtioneuvoston 10 §:ssä tarkoitettuun päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa
(586/1996) säädetään.
Valtioneuvoston päätöstä on
noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen
toisin määrää.
14 §
Henkilöstön asema
Tämän lain mukaiset yhteistoiminta-aluetta koskevat
järjestelyt toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön
edustajien kanssa siten kuin työnantajan ja henkilöstön
välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa
laissa (449/2007) säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut järjestelyt ovat
työsopimuslaissa (55/2001) ja kunnallisesta viranhaltijasta
annetussa laissa (304/2003) tarkoitettuja liikkeenluovutuksia.
15 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan
päivänä
kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan maaseutuelinkeinojen hallinnosta
kunnissa annettu laki (1558/1991) siihen myöhemmin
tehtyine muutoksineen.
16 §
Siirtymäsäännökset
Vuosina 2010—2013 sovelletaan 4 §:n 1 momentissa
tarkoitettua vaatimusta siten, että perusteena käytetään
vuonna 2009 tukihakemuksen tehneiden maatalousyrittäjien
lukumäärää.
Kunnan on tehtävä päätös
yhteistoiminta-alueeseen liittymisestä viimeistään
1 päivänä toukokuuta 2011. Edellä 8 §:ssä tarkoitettu
ilmoitus on toimitettava Maaseutuvirastolle viimeistään
1 päivänä kesäkuuta 2011. Jos
kunta ei ole toimittanut edellä mainittua selvitystä,
sovelletaan 10 §:ssä säädettyä menettelyä.
Kunnan tai kuntayhtymän, jolle maaseutuhallinnon järjestämisvastuu
sopimuksella siirtyy, on toimitettava selvitys sopimuksen tekemisestä Maaseutuvirastolle
viimeistään 1 päivänä tammikuuta
2012.
Yhteistoiminta-alueen on aloitettava toimintansa viimeistään
1 päivänä tammikuuta 2013.