Viimeksi julkaistu 10.5.2021 19.26

Eduskunnan vastaus EV 79/2017 vp HE 40/2017 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain ja rajavartiolain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta

HE 40/2017 vp
HaVM 13/2017 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain ja rajavartiolain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 40/2017 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Hallintovaliokunta (HaVM 13/2017 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 e, 25 f, 26 a ja 27 §, 28 §:n 1 momentin 10 kohta sekä 35 ja 35 a §, 
sellaisina kuin ne ovat, 25 e, 25 f, 26 a ja 27 § sekä 28 §:n 1 momentin 10 kohta laissa 1229/2013, 35 § osaksi laissa 477/2010 ja 35 a § laeissa 477/2010 ja 1229/2013, sekä 
lisätään 25 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1229/2013, uusi 4 momentti ja 28 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 1229/2013, uusi 11 kohta seuraavasti: 
25 §  
Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus ja opetus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Raja- ja merivartiokoulun opetus on julkista, jollei viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista (621/1999) muuta johdu. Lisäksi Raja- ja merivartiokoulu voi rajoittaa pääsyä opetusta seuraamaan palvelusturvallisuuden varmistamiseksi, opetustilojen rajallisuuden vuoksi tai muusta vastaavasta perustellusta syystä.  
25 e §  
Opiskelijan virkapuvun käyttö 
Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan koulutettavan on käytettävä koulutukseen osallistuessaan 23 §:n mukaista rajavartiolaitoksen virkapukua. 
25 f § 
Opiskelijan käyttäytymisvelvoite 
Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan koulutettavan käyttäytymisvelvoitteeseen sovelletaan, mitä 20 §:ssä säädetään ja asevelvollisuuslain 57 §:n perusteella sotilaskäskynä annettavalla ohjesäännöllä määrätään. 
26 a § 
Muuhun koulutukseen osallistuminen 
Rajavartiolaitoksen virkamies voidaan määrätä osallistumaan Raja- ja merivartiokoulussa järjestettävään opetukseen. Rajavartiolaitoksen virkamiehen opiskelu Raja- ja merivartiokoulussa toteutetaan virkatehtävänä. Osallistumisoikeudesta päättää Raja- ja merivartiokoulu. 
27 § 
Palvelussitoumus 
Raja- ja merivartiokouluun pääsykokeen perusteella valittavaan, vähintään kaksi kuukautta kestävään opiskeluun osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelija antaa opiskelun alussa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän palvelee rajavartiolaitoksessa opiskelun päättymispäivästä lukien enintään kahden vuoden vähimmäisajan (palvelussitoumus). 
Rajavartiolaitoksen ilma-aluksen lentävään henkilöstöön koulutettavan tai siihen kuuluvan henkilön on vaadittaessa annettava enintään 14 vuoden pituinen palvelussitoumus. Upseerin koulutusohjelmaan liittyvästä palvelussitoumuksesta säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 29 §:ssä. 
Jos rajavartijan peruskurssin opiskelija tai lentävään henkilöstöön koulutettava keskeyttää opiskelunsa, kieltäytyy vastaanottamasta rajavartiolaitoksen virkaa tai hänen opiskelunsa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden tai lentotaipumuksen puuttumisen vuoksi, hänen on korvattava valtiolle se määrä, joka määräytyy tutkinnon lajin tai koulutuksen sisällön mukaan ja on enintään puolet hänen opiskelustaan valtiolle aiheutuneista koulutuskustannuksistaan. Päätöksen korvauksen perimisestä tekee Raja- ja merivartiokoulu. 
Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös tilannetta, jossa rajavartiolaitoksen virkamies palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu, ottaa vastaan valtion virkamieslain 65 §:ssä tarkoitetun viran, hänet irtisanotaan hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden vuoksi tai hänen virkasuhteensa puretaan. Päätöksen korvauksen perimisestä tekee hallintoyksikkö.  
Korvaus on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). 
Tarkempia säännöksiä 3 ja 4 momentissa tarkoitetun korvauksen määräytymisestä annetaan sisäministeriön asetuksella. 
28 § 
Opiskeluoikeuden menettäminen 
Raja- ja merivartiokoulu voi peruuttaa opiskelijalta oikeuden osallistua koulutukseen ja opetukseen, jos tämä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
10) ei ole suorittanut opintojaan 25 a §:n 3 momentissa tai opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa eikä Raja- ja merivartiokoulu erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen;  
11) ilmoittaa kirjallisesti lopettavansa opinnot.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
35 § 
Eroamisikä 
Eroamisikä rajavartiolaitoksen sotilasvirassa on syntymävuoden mukaan: 
1) rajavartiolaitoksen päälliköllä: 
a) vuonna 1954 tai sitä ennen syntyneellä 63 vuotta; 
b) vuonna 1955 syntyneellä 63 vuotta ja 3 kuukautta; 
c) vuonna 1956 syntyneellä 63 vuotta ja 6 kuukautta; 
d) vuonna 1957 syntyneellä 63 vuotta ja 9 kuukautta; 
e) vuonna 1958 syntyneellä 64 vuotta; 
f) vuonna 1959 syntyneellä 64 vuotta ja 3 kuukautta; 
g) vuonna 1960 syntyneellä 64 vuotta ja 6 kuukautta; 
h) vuonna 1961 syntyneellä 64 vuotta ja 9 kuukautta; 
i) vuosina 1962—1964 syntyneellä 65 vuotta; 
2) rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalilla, amiraalilla, everstillä ja kommodorilla: 
a) vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneellä 60 vuotta; 
b) vuonna 1958 syntyneellä 60 vuotta ja 3 kuukautta; 
c) vuonna 1959 syntyneellä 60 vuotta ja 6 kuukautta; 
d) vuonna 1960 syntyneellä 60 vuotta ja 9 kuukautta; 
e) vuonna 1961 syntyneellä 61 vuotta; 
f) vuonna 1962 syntyneellä 61 vuotta ja 3 kuukautta; 
g) vuonna 1963 syntyneellä 61 vuotta ja 6 kuukautta; 
h) vuonna 1964 syntyneellä 61 vuotta ja 9 kuukautta; 
i) vuosina 1965—1967 syntyneellä 62 vuotta; 
3) muulla kuin 1 tai 2 kohdassa mainitulla upseerilla sekä erikoisupseerilla, opistoupseerilla, rajavartijalla ja merivartijalla:
a) vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneellä 55 vuotta;
b) vuonna 1963 syntyneellä 55 vuotta ja 3 kuukautta;
c) vuonna 1964 syntyneellä 55 vuotta ja 6 kuukautta;
d) vuonna 1965 syntyneellä 55 vuotta ja 9 kuukautta;
e) vuonna 1966 syntyneellä 56 vuotta;
f) vuonna 1967 syntyneellä 56 vuotta ja 3 kuukautta;
g) vuonna 1968 syntyneellä 56 vuotta ja 6 kuukautta;
h) vuonna 1969 syntyneellä 56 vuotta ja 9 kuukautta;
i) vuosina 1970—1972 syntyneellä 57 vuotta.
 
Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla erikoisupseerilla, nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on 1 momentissa säädetystä poiketen: 
a) vuonna 1967 tai sitä ennen syntyneellä 50 vuotta, kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta;
b) vuonna 1968 syntyneellä 50 vuotta ja 3 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta ja 3 kuukautta;
c) vuonna 1969 syntyneellä 50 vuotta ja 6 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta ja 6 kuukautta;
d) vuonna 1970 syntyneellä 50 vuotta ja 9 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 55 vuotta ja 9 kuukautta;
e) vuonna 1971 syntyneellä 51 vuotta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 56 vuotta;
f) vuonna 1972 syntyneellä 51 vuotta ja 3 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 56 vuotta ja 3 kuukautta;
g) vuonna 1973 syntyneellä 51 vuotta ja 6 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 56 vuotta ja 6 kuukautta;
h) vuonna 1974 syntyneellä 51 vuotta ja 9 kuukautta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 56 vuotta ja 9 kuukautta;
i) vuonna 1975—1977 syntyneellä 52 vuotta; kuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa 57 vuotta.
Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneen rajavartiolaitoksen päällikön, vuonna 1968 tai sen jälkeen syntyneen rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneen muussa sotilasvirassa palvelevan virkamiehen, vuonna 1973 tai sen jälkeen syntyneen lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen ja vuonna 1978 tai sen jälkeen syntyneen lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen eroamisikä vahvistetaan sisäministeriön asetuksella. Eroamisikä vahvistetaan sisäministeriön asetuksella vuodelle, jona rajavartiolaitoksen päällikön virassa palveleva virkamies täyttää 62 vuotta, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virassa palveleva virkamies täyttää 59 vuotta, muussa sotilasvirassa palveleva virkamies ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palveleva virkamies täyttää 54 vuotta ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palveleva muu virkamies täyttää 49 vuotta. Eroamisikää tarkistetaan sotilasvirassa palvelevan virkamiehen 57—65 vuoden eroamisiästä, lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin tai everstin virassa palvelevan virkamiehen 57 vuoden eroamisiästä ja lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevan muun virkamiehen 52 vuoden eroamisiästä alkaen yhtä monella kuukaudella kuin alinta vanhuuseläkeikää tarkistetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 102 §:n 4 momentin mukaan.
 
Muun kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisiästä säädetään valtion virkamieslaissa. 
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, jollei 6 momentista johdu muuta:  
1) merivartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 4 kuukautta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 8 kuukautta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta 4 kuukautta;
 
2) rajavartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 51 vuotta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 52 vuotta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta;
 
3) muussa kuin sotilasvirassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 60 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 61 vuotta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 62 vuotta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 63 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 64 vuotta.
 
Edellä 5 momentissa säädetty eroamisikä nousee vuosittain vuoden 2018 alusta lukien niin, että jos se täyttyy vuonna: 
1) 2018, eroamisikää korotetaan kolmella kuukaudella; 
2) 2019, eroamisikää korotetaan kuudella kuukaudella; 
3) 2020, eroamisikää korotetaan yhdeksällä kuukaudella; 
4) 2021, eroamisikää korotetaan vuodella; 
5) 2022, eroamisikää korotetaan vuodella ja kolmella kuukaudella; 
6) 2023, eroamisikää korotetaan vuodella ja kuudella kuukaudella; 
7) 2024, eroamisikää korotetaan vuodella ja yhdeksällä kuukaudella; 
8) 2025 tai sen jälkeen, eroamisikää korotetaan kahdella vuodella. 
Edellä 2 momentissa tarkoitettuja lentäjän koulutusta vaativia tehtäviä ovat lentotoiminnan johtaja, vartiolentolaivueen koulutuspäällikkö, päälennonopettaja, pääteoriakouluttaja, lennonopettaja, lentotoimintayksikön päällikkö, lentotoimintayksikön varapäällikkö, lentoturvallisuuspäällikkö, lentotoimintaupseeri, koelentäjä, lentokoneryhmän johtaja, helikopteriryhmän johtaja, lentoupseeri, ohjaajaupseeri, ilma-aluksen päällikkö, ilma-aluksen perämies ja ilma-aluksen ohjaaja. 
35 a §  
Oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen 
Rajavartiolaitoksen päällikkö voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että muu kuin tasavallan presidentin nimittämä virkamies voi jatkaa samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana vuonna 1957 ja sitä ennen syntynyt virkamies täyttää 68 vuotta, vuosina 1958—1961 syntynyt virkamies täyttää 69 vuotta ja sen jälkeen syntynyt virkamies täyttää 70 vuotta. Sotilasvirassa oleva virkamies voi jatkaa edellä mainituin edellytyksin enintään sen kuukauden päättymiseen saakka, jonka aikana hän saavuttaa 35 §:n mukaan määräytyvän eroamisiän. 
Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa tai määräaikaisessa virkasuhteessa on tehtävä ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamisiän. Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun 1 momentissa tarkoitettu määräaika on kulunut loppuun. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä        kuuta 20 .  
 Lakiehdotus päättyy 

Laki rajavartiolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan rajavartiolain (578/2005) 3 §:n 1 momentti, 15 a ja 15 b §, 15 c §:n otsikko ja 1 momentti, 15 d § sekä 35 a §, 
sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 1 momentti sekä 15 a ja 15 b § laissa 749/2014, 15 c §:n otsikko ja 1 momentti ja 15 d § laissa     /     sekä 35 a § laissa 478/2010, seuraavasti: 
3 § 
Rajavartiolaitoksen tehtävät 
Rajavartiolaitoksen tehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Rajavartiolaitos toimii rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Rajavartiolaitos vastaa yhteistyöstä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
15 a §  
Tuki Euroopan raja- ja merivartiovirastolta 
Valtioneuvoston yleisistunto päättää Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (raja- ja merivartiostoasetus) 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun nopean rajaintervention käynnistämistä koskevan pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle. Jos yleiseen järjestykseen, sisäiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen kohdistuva uhka kuitenkin välttämättä edellyttää pyynnön kiireellistä esittämistä, sisäministeri voi esittää pyynnön, kunnes valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee asian. 
Valtioneuvoston yleisistunto päättää toimenpiteistä Suomen vastaanottaessa raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan mukaista apua kiireellisiä toimia edellyttävässä tilanteessa ulkorajalla. 
Mitä päätöksenteosta 1 momentissa säädetään, sovelletaan, jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetusta laista (   /   ) muuta johdu. 
15 b §  
Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen ja teknisen tai operatiivisen avun antaminen ja pyytäminen  
Raja- ja merivartiostoasetuksen 17 artiklan 9 kohdassa tarkoitetusta rajavartijoiden antamisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston nopeaan rajainterventioon käytettäväksi päättää raja- ja merivartiostoasetuksessa vahvistetun Suomen kiintiön rajoissa rajavartiolaitoksen päällikkö.  
Rajavartiolaitos päättää osallistumisestaan Euroopan raja- ja merivartioviraston muihin operaatioihin ja muuhun toimintaan sekä raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitetun teknisen tai operatiivisen avun antamisesta ja pyytämisestä toimialallaan.  
Rajavartiolaitoksen esikunta on raja- ja merivartiostoasetuksen 23 artiklassa tarkoitettu kansallinen yhteyspiste. 
Mitä päätöksenteosta 2 momentissa säädetään, sovelletaan, jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetusta laista muuta johdu. 
15 c §  
Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainväliseen tehtävään  
Rajavartiolaitos päättää osallistumisestaan muuhun kuin 15 b §:ssä tarkoitettuun kansainväliseen tehtävään.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
15 d § 
Rajaturvallisuusavun pyytäminen ja antaminen 
Rajavartiolaitos on vastuuviranomainen Suomen vastaanottaessa apua rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi (rajaturvallisuusapu) osana Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklan täytäntöönpanoa tilanteessa, jossa eivät tulisi sovellettaviksi raja- ja merivartiostoasetuksen mukaiset toimet. 
Rajavartiolaitos voi antaa rajaturvallisuusapua Euroopan unionin jäsenvaltiolle osana Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklan täytäntöönpanoa tilanteessa, jossa eivät tulisi sovellettaviksi raja- ja merivartiostoasetuksen mukaiset toimet. 
Päätöksenteosta rajaturvallisuusavun pyytämisessä tai antamisessa säädetään kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetussa laissa.  
35 a §  
Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoimiin operaatioihin ja pilottihankkeisiin Suomessa osallistuvan virkamiehen toimivaltuudet ja oikeus voimakeinojen käyttämiseen 
Suomen esittämän pyynnön johdosta tai raja- ja merivartiostoasetuksen 19 artiklan perusteella Suomeen lähetetyn nopean rajainterventioryhmän jäsenellä ja Suomessa toteutettavaan yhteiseen operaatioon ja pilottihankkeeseen osallistuvalla vierailevalla virkamiehellä on tässä laissa rajavartiomiehelle säädetty toimivalta suorittaa toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen ohjeiden mukaisesti Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä lukuun ottamatta 14 artiklan mukaista päätöstä evätä maahanpääsy. Lisäksi mainitulla virkamiehellä on 35 §:n 1 momentissa säädetty oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa, jos hänen kotijäsenvaltionsa on antanut siihen suostumuksen eikä oikeutta ole rajoitettu raja- ja merivartiostoasetuksen 16 artiklassa tarkoitetussa toimintasuunnitelmassa tai 21 artiklassa tarkoitetuissa Suomen antamissa ohjeissa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä        kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 39 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005) 39 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1182/2013, seuraavasti: 
39 §  
Tietojen muu luovuttaminen ulkomaille 
Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilörekisterinsä tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) Euroopan raja- ja merivartiovirastolle siten kuin Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 säädetään, asetuksessa tarkoitettuun viraston koordinoimaan operaatioon ja pilottihankkeeseen Suomessa osallistuvalle jäsenvaltion virkamiehelle sekä asetuksen 12 artiklassa tarkoitetulle yhteyshenkilölle;  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä        kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki poliisilain 9 luvun muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
lisätään poliisilain (872/2011) 9 lukuun uusi 9 i ja 9 j § seuraavasti: 
9 luku  
Erinäiset säännökset 
9 i §  
Euroopan raja- ja merivartioviraston toimintaan osallistuminen  
Poliisihallitus päättää: 
1) Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624 (raja- ja merivartiostoasetus) 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta poliisimiesten antamisesta Euroopan raja- ja merivartiovirastolle käytettäväksi pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajiksi;  
2) raja- ja merivartiostoasetuksen 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle saada Suomessa käyttöön pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajia; 
3) poliisimiesten lähettämisestä Euroopan raja- ja merivartioviraston operaatioihin ja muuhun toimintaan.  
Sisäministeriö päättää pyynnön esittämisestä Euroopan raja- ja merivartiovirastolle raja- ja merivartiostoasetuksen 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun palautusintervention käynnistämisestä Suomessa sekä 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta nopean palautusintervention käynnistämisestä Suomessa. 
Poliisihallituksen on viipymättä ilmoitettava sisäministeriölle 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta pyynnöstä ja poliisimiesten lähettämisestä operaatioihin. Poikkeuksellisessa tilanteessa sisäministeriö voi päättää jo esitetyn pyynnön peruuttamisesta tai lopettaa Poliisihallituksen käynnistämän yhteistyön. 
Poliisimiehen suorittaessa raja- ja merivartiostoasetuksessa tarkoitettua tehtävää hänen toimivaltuuksiinsa sovelletaan Suomessa toteutettavassa virkatehtävässä sovellettavia säännöksiä, jollei raja- ja merivartiostoasetuksesta muuta johdu. Raja- ja merivartiostoasetuksen mukaisiin tehtäviin osallistuvaan poliisimieheen sovelletaan tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annettua lakia. 
Mitä päätöksenteosta 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan, jollei kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetusta laista muuta johdu.  
9 j §  
Vieraan valtion virkamiehen toimivaltuudet Euroopan raja- ja merivartioviraston palauttamistehtävissä 
Osallistuessaan Suomessa raja- ja merivartiostoasetuksen 30 artiklan 1 ja 3 kohdassa sekä 33 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjeiden mukaisesti käyttää sellaisia poliisimiehelle kuuluvia toimivaltuuksia, joita suomalainen poliisimies hänelle toimivaltansa nojalla osoittaa. Vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus suomalaisen poliisimiehen ohjauksessa käyttää sellaisia voimakeinoja, joita poliisimies toimivaltansa nojalla hänelle osoittaa. 
Vieraan valtion 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan osallistuvalla toimivaltaisella virkamiehellä on lähettävän valtion suostumuksella oikeus kantaa asetta, ammuksia ja muita varusteita.  
Vieraan valtion toimivaltaisella virkamiehellä on oikeus käyttää voimankäyttövälinettä vain jos suomalainen poliisimies toimivaltansa rajoissa yksittäistapauksessa hänet siihen valtuuttaa, jollei raja- ja merivartiostoasetuksen 40 artiklasta muuta johdu. 
Vieraan valtion toimivaltaiseen virkamieheen, joka käyttää suomalaisen virkamiehen valtuuttamana voimakeinoja tai turvautuu hätävarjeluun, sovelletaan 2 luvun 17 §:n 1 ja 2 momenttia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä sekä hätävarjelun liioittelusta 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä. 
Mitä 1 ja 3 momentissa säädetään suomalaisesta poliisimiehestä, sovelletaan myös suomalaiseen rajavartiomieheen. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä        kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ampuma-aselain (1/1998) 17 §:n 1 momentin 13 kohta, sellaisena kuin se on laissa 689/2013, seuraavasti:  
17 §  
Soveltamisalaa koskevat poikkeukset 
Tämä laki ei koske: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
13) Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1624 tarkoitetuille Suomen alueella toimiville Euroopan unionin jäsenvaltioiden virkamiehille kuuluvien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirtoa Suomeen tai Suomesta ja niiden hallussapitoa;  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä        kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 26.6.2017 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri