3.1  Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta

Ennen aluksen ottamista käyttöön suomalaisena aluksena, on sille pääsääntöisesti vahvistettava miehitys. Asiasta säädetään laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetussa laissa (1687/2009). Lain 6 §:n mukaan Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaa aluksen miehityksen ja antaa miehitystodistuksen, josta ilmenee aluksen vähimmäismiehitys sekä laivaväen kokoonpano ja tehtävien mukaiset pätevyysvaatimukset eri liikennealueilla tai pyyntialueilla. 

Lain 13 § sisältää säännökset, joiden nojalla miehitystodistuksessa määrätystä pätevyydestä voidaan poiketa. Liikenne- ja viestintävirasto voi pakottavista syistä myöntää kansi- tai konepäällystön pätevyyskirjojen osalta laivanisännän kirjallisesta hakemuksesta erivapauden, jonka mukaan aluksella voi olla toimessa henkilö, jolla ei ole toimeen oikeuttavaa pätevyyttä. Edellytyksenä on, että henkilöllä on riittävä pätevyys toimen turvalliseksi hoitamiseksi. Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää erivapauden, jos menettely ei aiheuta vaaraa ihmishengelle, omaisuudelle eikä ympäristölle. Ennen erivapauden myöntämistä Liikenne- ja viestintäviraston on kuultava asianomaista valtakunnallista merenkulkualan työmarkkinajärjestöä. Erivapaus ei saa olla voimassa yli kuutta kuukautta kerrallaan. 

Covid-19-epidemian aikana alusten katkeamaton liikennöinti voi vaarantua, jos laivaväen pätevyyksiä ei päästä uusimaan. Covid-19-epidemiasta johtuvien poikkeuksellisten tilanteiden vuoksi voi olla tarpeen myöntää erivapauksia kansi- tai konepäällystön pätevyyskirjojen lisäksi myös aluksella vaadittavista lisäpätevyyksistä niin, että alusliikenteen jatkuvuus voitaisiin varmentaa. Lisäpätevyystodistukset liittyvät esimerkiksi alustyyppikohtaisiin lisäpätevyysvaatimuksiin, kuten matalan leimahduspisteen polttoaineita käyttävien IGF-alusten lisäpätevyystodistuksiin. IGF-aluksia ja näihin vaadittavien lisäpätevyystodistuksen haltijoita on toistaiseksi vähän ja on mahdollista, että poikkeustilanteesta johtuen näistä henkilöistä voi tulla pulaa. Toistaiseksi lisäpätevyystodistuksia koskevia erivapauksia ei ole jouduttu myöntämään aiempien poikkeusten (ks. lait 406/2020 ja 228/2021) nojalla. 

Keväällä 2020 säädettiin väliaikaisesti lailla 406/2020 mahdollisuudesta myöntää erivapaus lisäpätevyyksien osalta (ks. HE 62/2020). Kyseisellä lailla lisätty 4 momentti on väliaikaisesti voimassa 1.6.2020–30.4.2021. Kyseisen muutoksen nojalla erivapauksia oli mahdollista hakea 31.10.2020 asti.  

Covid-19-epidemian pitkittyessä laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettuun lakiin oli tarpeen tehdä tätä väliaikaista säännöstä osittain vastaava uusi väliaikainen poikkeamismahdollisuus, jolla varauduttiin tautitilanteen jatkumiseen ja mahdolliseen huononemiseen kevään 2021 aikana. Uusi väliaikainen poikkeus on voimassa 29.3.2021–30.6.2021 (ks. laki 228/2021, HE 10/2021 vp). Kyseistä lakia koskevassa mietinnössään liikenne- ja viestintävaliokunta nosti esiin, että asiantuntijakuulemisen mukaan on syytä varautua myös siihen tilanteeseen, että merikuljetusten jatkuvuuden varmistavia toimenpiteitä on tarpeen jatkaa kuluvan vuoden kesäkuun 30. päivän jälkeenkin. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että on pikaisesti selvitettävä tarve mahdolliselle määräajan pidentämiselle ja ryhdyttävä ajoissa toimiin väliaikaisen lainsäädännön jatkamiseksi (LiVM 5/2021 vp). Huhtikuussa 2021 tautitilanne jatkuu edelleen vakavana, eikä tilanteen arvioida merkittävästi paranevan ennen väestön laajamittaista rokottamista. 

Merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/106/EY 16 artikla koskee erivapauksien myöntämistä. Laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annettuun lakiin aiemmin tehtyjä ja nyt esitettävää muutosta erivapauksien myöntämisestä ei sisälly direktiiviin. Ehdotetussa erivapauden myöntämisessä ei kuitenkaan olisi kyse automaattisesti myönnettävästä erivapaudesta, vaan erivapaus myönnettäisiin hakemuksesta. Erivapauden myöntämiselle on asetettu tiukkoja ehtoja. Ehdotuksen ei siten arvioida olevan ristiriidassa unionilainsäädännön kanssa. 

3.2  Laki liikenteen palveluista

3.3  Luotsauslaki

Alusten velvollisuudesta käyttää luotsia, samoin kuin luotsin ohjauskirjasta, linjaluotsinkirjasta ja luotsinkäyttövelvollisuudesta annettavan erivapauden myöntämisen, uudistamisen sekä peruuttamisen perusteista säädetään luotsauslaissa (940/2003). 

Luotsin ohjauskirja: Luotsilla on oikeus luotsata niillä väylillä, joihin hän on Liikenne- ja viestintäviraston myöntämällä ohjauskirjalla saanut luotsausoikeuden. Luotsin ohjauskirjan myöntämisen yksi edellytys on todistus koeluotsauksesta sillä väylällä, jolle luotsin ohjauskirjaa haetaan. Ohjauskirja myönnetään enintään viideksi vuodeksi, ja se voidaan hakemuksesta uudistaa. Luotsin ohjauskirjan uudistamisen edellytyksenä on, että luotsi osoittaa ylläpitäneensä ammattitaitoaan ja säilyttäneensä väylätuntemuksensa ja että hänellä on sellainen terveys ja kunto, joka vaaditaan kauppa-aluksessa kansipalveluksessa olevalta. 

Luotsin ohjauskirjoja myönnetään valtionyhtiö Finnpilot Pilotage Oy:n (jäljempänä Finnpilot) luotseille. Arvioiden mukaan noin 35 prosenttia Suomen laivaliikenteestä tulee Suomen satamiin Finnpilotin luotsien avustamana. 

Linjaluotsinkirja: Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta myöntää väylä- ja aluskohtaisen linjaluotsinkirjan aluksen päällikölle tai perämiehelle, joka osoittaa tuntevansa aluksen käyttämän väylän. Myös linjaluotsinkirjan myöntämisen yhtenä edellytyksenä on se, että hakijalla on todistus koeluotsauksesta sillä väylällä, jolle linjaluotsinkirjaa haetaan. Linjaluotsinkirja myönnetään enintään viideksi vuodeksi, ja se voidaan hakemuksesta uudistaa. Linjaluotsinkirjan uudistamisen edellytyksenä on, että kirjan haltija osoittaa ylläpitäneensä ammattitaitoaan ja säilyttäneensä väylätuntemuksensa. 

Linjaluotsinkirja on pääasiassa Suomeen säännöllisesti liikennöivien isoimpien alusten päälliköillä ja perämiehillä, jotka ovat Suomen Itämeren liikenteessä toimivien varustamoiden, kuten Finnlines Oy:n, Tallink Silja Oy:n, Viking Line Oy:n, Eckerö Line Oy:n, Wallenius Sol Ab:n ja ESL Oy:n, palveluksessa. 

Erivapaus: Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta myöntää kokonsa puolesta luotsin-käyttövelvollisen aluksen, alusyhdistelmän tai hinausyhdistelmän päällikölle tai perämiehelle aluskohtaisen erivapauden velvollisuudesta käyttää luotsia, jos aluksen bruttovetoisuus on alle 3 700. Erivapaus voidaan myöntää joko yksittäiselle tai useammalle luotsattavaksi määritetylle väylälle tai kaikille väylille jollakin rajatulla vesialueella. Erivapauden myöntämisen edellytyksenä on, että hakija täyttää tietyt kokemusta, pätevyyttä ja terveyttä koskevat vaatimukset. Lisäksi erivapauden myöntämisen edellytyksenä on, ettei alusturvallisuus tai ympäristö vaarannu. Erivapauteen voidaan myös liittää ehtoja, jotka koskevat aluksen vahtijärjestelyjä tai päällystön kokemusta aluksen navigoinnissa. 

Erivapaus voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi ja se voidaan hakemuksesta uudistaa, jos hakija osoittaa ylläpitäneensä ammattitaitoaan, säilyttäneensä väylätuntemuksensa ja erivapauden saamisen muut edellytykset ovat edelleen olemassa. 

Erivapautta hyödyntävät lähtökohtaisesti sellaiset pienemmät alukset, jotka liikennöivät Suomeen säännöllisesti. Tällaisia aluksia on liikenteessä noin 26. 

Kaikki Suomen kauppamerenkulun pääväylät on määritelty luotsattaviksi ja lähtökohtaisesti kaikki Suomeen liikennöivät kauppa-alukset ovat luotsinkäyttövelvollisia. Covid-19-epidemian aikana alusten katkeamaton liikennöinti voi vaarantua, jos luotsin ohjauskirjoja, linjaluotsinkirjoja ja erivapauksia (jäljempänä luotsauksen henkilöluvat) ei päästä uusimaan eikä esimerkiksi koulutusta tai koeluotsausta voida järjestää siten kuin laki edellyttää. Mahdollisista liikkumisrajoituksista johtuen luotsauskirjojen uusimisen edellytyksiä ei välttämättä pystytä täyttämään, sillä esimerkiksi simulaattoriajo ja kirjallinen koe on suoritettava suomalaisessa oppilaitoksessa. 

Hyväksytysti suoritettu koeluotsaus on yksi luotsin ohjauskirjan ja linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksistä. Koeluotsauksessa luotsin ohjauskirjan tai linjaluotsinkirjan hakijan on osoitettava käytännössä kykenevänsä turvallisesti luotsaamaan, navigoimaan ja käsittelemään alusta hakemuksen kohteena olevalla väylällä sekä pystyvänsä toimimaan vuorovaikutuksessa aluksen komentosiltahenkilöstön, muun liikenteen ja alusliikennepalvelun kanssa sekä omaavansa riittävän paikallistuntemuksen. Koeluotsauksen ottaa vastaan Liikenne- ja viestintäviraston palveluksessa oleva, viraston tehtävään nimeämä virkamies, jolla on merikapteeninkirja ja joka on perehtynyt luotsausasioihin. Koeluotsauksessa on oltava läsnä myös aluksen päällikkö ja, jos aluksen päälliköllä ei ole linjaluotsinkirjaa, myös kokenut luotsi, jolla on ohjauskirja kyseiselle väylälle. Luotsin ohjauskirjan saamiseen liittyvässä koeluotsauksessa on aina oltava läsnä kokenut luotsi, jolla on ohjauskirja kyseiselle väylälle. 

Koeluotsaukset on covid-19-epidemian aikana pääsääntöisesti pystytty suorittamaan. Koeluotsauksen suorittaminen voi kuitenkin covid-19-epidemian aikana tulla mahdottomaksi, jos infektioriskin minimoimiseksi alukset kieltäytyvät ottamasta ylimääräisiä henkilöitä alukselle. Tällöin koeluotsauksen suorittamisen kannalta tarvittavat henkilöt, kuten esimerkiksi koeluotsauksen vastaanottaja, eivät välttämättä pääse alukselle, eikä koeluotsausta voida toteuttaa. Vaikka alukset ovat tietyin edellytyksin luotsinkäyttövelvollisia, niillä ei ole velvollisuutta ottaa alukselle koeluotsauksen vastaanottajia. 

Vaikeudet koeluotsauksen suorittamisessa tai luotsauksen henkilölupien uudistamisessa voivat johtaa tilanteeseen, jossa pätevistä luotseista tai linjaluotsinkirjan haltijoista on pulaa. Puutteet pätevien luotsien saatavuudessa vaarantavat tavara- ja rahtikuljetusten jatkuvuutta ja huoltovarmuutta. Suomen huoltovarmuus edellyttää erityisesti meriteitse kulkevan tavaraliikenteen toimivuutta, sillä Suomen tuonnista ja viennistä arviolta noin 80–90 prosenttia kulkee laivoilla. 

Keväällä 2020 säädettiin väliaikaisesti lailla 408/2020 luotsauksen henkilölupien voimassaoloaikojen pidennyksestä sekä koeluotsausvaatimuksesta poikkeamisesta (ks. HE 62/2020). Covid-19-epidemian pitkittyessä luotsauslakiin oli tarpeen tehdä näitä väliaikaisia säännöksiä osittain vastaavia uusia väliaikaisia poikkeamismahdollisuuksia, joilla varauduttiin tautitilanteen jatkumiseen ja mahdolliseen huononemiseen kevään 2021 aikana (ks. laki 199/2021, HE 263/2020 vp). Lakimuutos 199/2021 on voimassa 12.03.2021–30.06.2021. Huhtikuussa 2021 tautitilanne vaikuttaa edellyttävän jälleen poikkeusten voimassaoloajan pidentämistä, jotta luotsaustoiminnan jatkuminen ja Suomelle kriittisen rahtiliikenteen katkeamattomuus voidaan varmistaa. 

Luotsauslaki on täysin kansallista lainsäädäntöä, eikä siitä ole unionilainsäädäntöä. 

4.1  Epidemian jatkumiseen varautuminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilannearvioraportin mukaan valtakunnallinen epidemiatilanne on heikentynyt merkittävästi helmikuun 2021 puolestavälistä alkaen. Huhtikuun 2021 puolivälissä on kuitenkin havaittavissa, että uusien covid-19-tapausten määrä on kääntynyt edeltävien neljän viikon aikana selvästi laskuun. Tätä pidetään hyvänä merkkinä siitä, että Suomessa epidemia on toistaiseksi rauhoittumaan päin. Tartuntoja todetaan kuitenkin edelleen niin paljon, että tilanne voi jälleen heiketä nopeastikin. Epidemiatilannetta luonnehtivat suuret alueelliset erot tilanteen ollessa edelleen vaikein maan etelä- ja lounaisosissa. Covid-19-epidemian hybridistrategian seuranta -tilannearvioraportti 14.4.2021. Luettavissa: https://thl.fi/documents/533963/5860112/COVID-19-epidemian+hybridistrategian+seuranta+%E2%80%93+tilannearvioraportti+14.4.2021.pdf/dbafac67-5dea-3ce6-bfd6-8e9e650cc164?t=1618469898721. 

Vaikka epidemiatilanne vaikuttaa Suomessa parantuneen, vielä ei ole takeita siitä onko myönteinen suuntaus pysyvä. Tilanteen kehittymistä kesän 2021 aikana ei vielä osata arvioida tarkasti. Lisäksi globaalin pandemiatilanteen kehittyminen vaikuttaa myös Suomeen, erityisesti merenkulun osalta. Varautuminen epidemian jatkumiseen on edelleen tärkeää, jotta yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen jatkuvuus voidaan turvata. 

Esitys liittyy covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten tilanteiden jatkumiseen kesän 2021 aikana. Erityisesti tavoitteena on turvata merenkulun jatkuvuus ja toimivuus sekä mahdollistaa joustavat julkisen liikenteen järjestelyt. 

4.2  Laivaväen pätevyydet ja luotsauksen henkilöluvat

Esityksen tavoitteena on varmistaa merikuljetusten katkeamattomuus covid-19-epidemian aikana. Laivaväen pätevyyskirjojen, lisäpätevyystodistusten ja kelpoisuustodistusten voimassaoloajan pidentäminen sekä mahdollisuus saada erivapaus aluksella vaadittavasta lisäpätevyydestä mahdollistaisivat laivaväen työskentelyn jatkumisen covid-19-epidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Myös luotsauksen henkilölupia koskevilla muutoksilla edistettäisiin alan työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa epidemian aikana. Muutokset myös turvaavat laivaliikenteen katkeamattomuutta. Lisäksi tavoitteena on turvata alan toimijoiden terveysturvallisuutta sekä vähentää ihmisten tarvetta liikkua covid-19-epidemian aikana ja siten hidastaa epidemian leviämistä. 

Ehdotettavat väliaikaiset poikkeukset ovat tarpeen ottaen erityisesti huomioon merenkulkualan kansainvälisyys. Meriliikenteen toimivuus on vahvasti sidoksissa sekä Suomen että muiden valtioiden asettamiin liikkumisrajoituksiin. Vaikka epidemiatilanne paranisi Suomessa, heijastuu muun maailman vakava epidemiatilanne myös Suomen merenkulkualaan. Suomalaisia merenkulkijoita palvelee myös ulkomaalaisilla aluksilla, joten kansainvälisillä toimilla on merkitystä muun muassa miehistönvaihtokysymyksiin. Samoin suomalaisten alusten miehistönvaihtoihin vaikuttavat muiden maiden toimenpiteet. Lisäksi ulkomaisilla merenkulkijoilla tai ulkomailla asuvilla suomalaisilla merenkulkijoilla on suomalaisia pätevyyksiä, joiden uusiminen normaalisti edellyttäisi matkustamista Suomeen. 

Ehdotettavat poikkeamismahdollisuudet olisivat väliaikaisia. Tämän hetken tautitilanteen kehittymisestä esitetyn arvion mukaan poikkeuksellinen tilanne voi jatkua myös kesän 2021 yli ja siksi määräaika on syytä säätää tarpeeksi pitkälle. Ehdotettavat väliaikaiset muutokset olisivat voimassa 31.10.2021 asti. Ehdotusten nojalla myönnetyt erivapaudet, luotsauksen henkilöluvat sekä pätevyyksien ja luotsauksen henkilölupien voimassaolon pidennykset olisivat voimassa enintään 30.4.2022 asti. 

4.3  Laajennettu varautumisvelvollisuus covid-19-epidemian aikana

Laajennettua varautumisvelvollisuutta koskevan säännöksen voimassaolon väliaikaisen jatkamisen tavoitteena on varmistaa liikenneluvan haltijoiden varautuminen myös kesäkuun 2021 jälkeen, sillä tämän hetken tautitilanteen kehittymisestä esitetyn arvion mukaan poikkeuksellinen tilanne voi jatkua kesän 2021 yli. Lisäksi säännöksen voimassaolon väliaikaisella jatkamisella turvattaisiin liikennepalveluiden saatavuutta ja huolehdittaisiin matkustajien terveysturvallisuudesta sekä luottamuksen ylläpitämisestä yhdessä tartuntatautilain väliaikaisen 58 c, 58 e ja 58 h §:n kanssa. 

Laajennettua varautumisvelvollisuutta koskevan säännöksen voimassaoloa jatkettaisiin väliaikaisesti. Koska liikenteen palveluista annetun lain 18 a §:n laajennettu varautumisvelvollisuus on yhteydessä tartuntatautilain väliaikaisiin säännöksiin ja niiden soveltamiseen, tulisi varautumisvelvoitteen väliaikaisen voimassaolon jatkamisen olla linjassa tartuntatautilain säännösten mahdollisen voimassaolon jatkamisen kanssa. Koska covid-19-epidemiatilanne voi esitysluonnoksen valmistelun aikaisen arvion mukaan jatkua kesän yli, ehdotetaan väliaikaisen varautumisvelvoitteen voimassaoloa jatkettavan 31.10.2021 asti. 

4.4  Aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittaminen covid-19-epidemian aikana

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa joustavat julkisen liikenteen järjestelyt covid-19-epidemian aikana. Aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittamista covid-19-epidemian aikana koskevan säännöksen voimassaolon väliaikaisella jatkamisella mahdollistettaisiin joukkoliikenteen joustavampi järjestäminen myös kesäkuun 2021 jälkeen, sillä tämän hetken tautitilanteen kehittymisestä esitetyn arvion mukaan poikkeuksellinen tilanne voi jatkua kesän 2021 yli. Vaikka epidemiatilanne alkaisi helpottaa, voi matkustajien palaaminen olla hidasta ja toiminnan palautuminen viedä aikaa, joten joukkoliikenteen järjestämistä on tarpeen joustavoittaa myös tästä syystä. Lyhyempi ilmoitusaika mahdollistaa liikennöitsijöille muun muassa aikataulu- ja reittimuutokset sekä vuorojen perumisen ja aloittamisen nopeammassa aikataulussa covid-19-epidemian aikana. Koska covid-19-epidemiatilanne voi esitysluonnoksen valmistelun aikaisen arvion mukaan jatkua kesän yli, ehdotetaan väliaikaisen poikkeuksen voimassaoloa jatkettavan 31.10.2021 asti. 

5.1  Keskeiset ehdotukset

5.2  Pääasialliset vaikutukset

6.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Esityksen valmistelun aikana on tarkasteltu voimassa olevia covid-19-epidemiatilanteesta johtuvia väliaikaisia poikkeussäännöksiä (HE 62/2020 vp; EV 50/2020 vp; HE 202/2020 vp; EV 191/2020 vp; HE 263/2020 vp; EV 10/2021 vp; HE 10/2021 vp; EV 16/2021 vp) sekä sellaisia muutoksia, joita tarvittaisiin lisäksi varmistamaan huoltovarmuus ja kuljetusten sujuminen sekä estämään tartuntataudin leviäminen. Jo aikaisempien hallituksen esitysten valmistelun aikana on arvioitu mahdollisuuksia ja viranomaisten toimivaltaa toteuttaa tarvittavat muutokset alemman asteisella lainsäädännöllä, valtioneuvoston tai ministeriön asetuksella taikka viraston määräyksellä. Tähän esitykseen sisältyvät muutosehdotukset ovat sellaisia, jotka voidaan toteuttaa vain lainsäädännön avulla ja olemassa olevaa lainsäädäntöä muuttamalla. 

6.2  Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Useat valtiot ovat myöntäneet muun muassa pätevyyskirjoja ja lisäpätevyystodistuksia koskevia voimassaoloaikojen pidennyksiä. Esimerkiksi Saksa on myöntänyt kuuden kuukauden pidennykset 1.7.2021 mennessä vanheneville pätevyyksille ja Kreikka kuuden kuukauden mittaiset pidennykset 31.3.2021 mennessä vanheneville pätevyyksille. Lisäksi Ruotsi on myöntänyt enintään 15 kuukauden pidennykset ennen 31.5.2021 vanheneville pätevyyksille kuitenkin niin, että ne ovat voimassa enintään 30.9.2021 asti. Myös Norja on myöntänyt ennen 1.5.2021 vanheneville pätevyyksille 3 kuukauden automaattisen pidennyksen. Muiden valtioiden omaksumista toimista voi lukea Euroopan meriturvallisuusviraston internetsivuille kootusta listauksesta: http://emsa.europa.eu/newsroom/covid-19-measures.html. 

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n sihteeristö on esittänyt, että järjestön neuvosto hyväksyisi toimet, joilla varmistetaan meriliikenteen ja kaupankäynnin sujuvuus myös poikkeusoloissa. IMO on julkaissut poikkeustilannetta koskevia kiertokirjeitä (kuten kiertokirje IMO Circular Letter No.4204/Add.5/Rev.1), joissa se muun muassa kehottaa valtioita käytännönläheiseen lähestymistapaan omaksuessaan poikkeustilatoimenpiteitä esimerkiksi pätevyyksiin liittyvien määräaikojen pidentämiseksi. 

Euroopan komissio on antanut covid-19-pandemiaan liittyen useita tiedonantoja ja suuntaviivoja. Niillä pyritään varmistamaan Euroopan sisämarkkinoiden toimivuus, rajoittamaan tilapäisesti tarpeetonta matkustamista ulkorajoilla ja tukemaan EU-kansalaisten paluuta kotimaahansa. Komission linjauksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka pitää covid-19-tartuntatautiepidemian tilanteessa sisällään myös kansanterveyden. 

Euroopan komissio on antanut 26.3.2020 tiedonannon (Ares (2020)1780977- 26/03/2020) liittyen jäsenvaltioiden ongelmiin noudattaa covid-19-tartuntatautiepidemian tilanteessa Euroopan unionin liikennealan lainsäädäntöä. Tiedonannon mukaan ovat jäsenvaltiot ilmaisseet komissiolle ongelmistaan, jotka liittyvät erityisesti liikennealan lupien, kelpoisuuksien ja ammattipätevyyksien uusimisongelmiin covid-19-tartuntatautiepidemian tilanteessa. Nämä ongelmat johtuvat muun muassa jäsenvaltioissa covid-19-tartuntatautiepidemian tilanteessa kansallisesti asetetuista liikkumis- ja kokoontumisrajoituksista. Jotta nämä ongelmat voitaisiin ratkaista, jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle olevansa pakotettuja ryhtymään tarpeellisiin kansallisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuus jäsenvaltioissa. 

Tiedonannossaan komissio ilmaisee ymmärtävänsä jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten tarpeen ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin covid-19-epidemiatilanteen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Komissio kuitenkin edellyttää, että jäsenvaltioissa covid-19-epidemiatilanteessa käyttöön otetut toimenpiteet rajataan sekä asiasisällöllisesti että ajallisesti vain siihen, mikä on covid-19-epidemian tilanteessa välttämätöntä. 

Sisällöllisesti jäsenvaltioiden toimenpiteet eivät komission mukaan saa johtaa ei toivottuihin lopputuloksiin. Tällaisia lopputuloksia olisivat komission mukaan tilanteet, jotka vaarantaisivat liikenneturvallisuutta tai liikennealan työntekijöiden turvallisuutta. Tästä syystä jäsenvaltiot eivät komission mukaan saa ryhtyä sellaisiin poikkeustoimiin, joilla ne myöntävät poikkeuksellisilla menettelyillä lupia, kelpoisuuksia ja ammattipätevyyksiä sellaisille liikenneyrityksille tai liikennealan työntekijöille, joilla näitä ei ole ennen ollut. Jäsenvaltioiden poikkeukselliset toimenpiteet tulee komission mukaan rajata koskemaan vain sellaisia yrityksiä tai työntekijöitä, joilla on jo olemassa olevat luvat, kelpoisuudet ja ammattipätevyydet. 

Ajallisesti jäsenvaltioiden käyttöönottamat poikkeukselliset toimenpiteet tulee komission mukaan rajata lyhyiksi, covid-19-tartuntatautitilanteen hallinnan edellyttämäksi ajaksi, kuten kolmen kuukauden mittaisiksi. Komission mukaan liian pitkäaikaisten poikkeusten käyttöönoton sijasta jäsenvaltioiden tulee tarpeen mukaan jatkaa poikkeuksia, jos covid-19-tartuntatautitilanne sitä vielä edellyttää. 

Jos jäsenvaltiot ryhtyvät covid-19-tartuntatautitilanteessa sellaisiin poikkeustoimenpiteisiin, jotka liittyvät Euroopan unionin annettuun lainsäädäntöön, jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa niistä komissiolle. 

6.3  6.3 Asetus (EU) 2021/267 (ns. Omnibus II-asetus)

Euroopan komissio antoi 18.1.2021 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi covid-19-kriisin jatkumisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajanpidentämistä, tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla ja tiettyjen asetuksessa (EU) 2020/698 tarkoitettujen ajanjaksojen pidentämistä (COM(2021) 25 final) (ns. Omnibus II-asetusehdotus). 

Asetusehdotus koski tie-, raide- ja sisävesiliikennettä sekä merenkulun turvatoimia. Asetusehdotus annettiin, jotta eräiden todistusten, lupien ja valtuutuksien voimassaoloa sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja koulutusten lykkäämistä liikennealan edellä mainittujen osa-alueiden lainsäädännössä voitaisiin väliaikaisesti helpottaa. Covid-19-pandemian jatkuminen on aiheuttanut jäsenvaltioissa tarvetta poiketa tietyistä liikennesektorin EU-lainsäädäntöön perustuvista määräajoista. Asetusehdotus oli jatkoa keväällä 2020 annetulle Omnibus I-asetukselle ((EU) 2020/698) (E 50/2020 vp, U 16/2020 vp) ja sen sisältö vastasi suurelta osin Omnibus I-asetuksen sisältöä. 

Asetusehdotuksesta laadittiin ensin E-kirjelmä (E 167/2020 vp, 28.1.2021) ja tämän jälkeen U-kirjelmä (U 3/2021 vp, 4.2.2021). 

Omnibus II-asetusehdotusta käsiteltiin jäsenvaltioiden toiveesta ja covid-19-pandemian jatkumisen johdosta erittäin nopealla aikataululla.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ((EU) 2021/267 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/267 covid-19-kriisin jatkumisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä, tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla ja tiettyjen asetuksessa (EU) 2020/698 tarkoitettujen ajanjaksojen pidentämistä) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 22.2.2021 ja se tuli voimaan 23.2.2021. Asetuksen soveltaminen alkoi 6.3.2021. 

Asetuksessa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta tehdä päätös poikkeusääntelyn soveltamatta jättämisestä (ns. opt-out). Ilmoitus mahdollisesta päätöksestä tuli tehdä Euroopan komissiolle kahdeksan päivän kuluttua asetuksen voimaantulosta, 3.3.2021. Asetuksen soveltamatta jättämistä koskevia ilmoituksia sovellettiin heti asetuksen voimaantulopäivästä, 23.2.2021. 

Valtioneuvosto teki 25.2.2021 päätöksen eräiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mahdollistamien liikenteen todistusten ja lupien uusimisen tai niiden voimassaoloajan pidentämisen sekä määräaikaisten tarkastusten myöhentämisen soveltamatta jättämisestä (LVM/2021/38). Päätöksen mukaan Suomessa ei sovelleta ajokorttien voimassaoloa (3 artiklan 1 ja 2 kohdat), ajopiirturin määräaikaistarkastuksia ja kuljettajakorttien uusimista (4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdat), ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia (5 artiklan 1 ja 2 kohdat), sekä tavaraliikenteen yhteisön liikennelupaa, kuljettajatodistuksia ja henkilöliikenteen yhteisön liikennelupaa (7 artiklan 1 ja 2 kohdat sekä 8 artiklan 1 kohta) koskevaa poikkeussääntelyä. 

Ahvenanmaan maakunnan hallitus teki 18.2.2021 päätöksen asetuksen soveltamatta jättämisestä ja se laitettiin liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman Suomen ilmoituksen liitteeksi. Asiaa koskeva ilmoitus toimitettiin Euroopan komissiolle 1.3.2021. 

Euroopan komissio on lähettänyt jäsenmaille 25.3.2021 kirjeen, jossa se pyytää jäsenmaita ilmoittamaan alustavan, epävirallisen tarpeen poikkeusten määräaikojen pidentämiselle 30.4.2021 mennessä. 

8.1  Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta

13 §.Miehitystodistuksessa määrätystä pätevyydestä poikkeaminen. Pykälään lisättäisiin väliaikaisesti uusi 4 momentti, joka vastaisi voimassaolevan lain väliaikaisesta 4 momenttia (ks. laki 228/2021). Momentissa säädetään Liikenne- ja viestintäviraston mahdollisuudesta covid-19-epidemiaan liittyvän häiriötilanteen tai muiden pakottavien syiden vuoksi myöntää erivapauksia myös liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) 98 §:ssä tarkoitettujen lisäpätevyystodistuksien osalta. Voimassa oleva säännös mahdollistaa poikkeamisen 30.6.2021 asti. Nyt ehdotettavan muutoksen myötä poikkeaminen olisi mahdollista 31.10.2021 asti. 

Poikkeuksen voimassaoloajan jatkaminen on tarpeen, koska globaalin pandemian ennakoidaan jatkuvan vielä kesän 2021 aikana, eikä laivaväen pätevyyksien ja lisäpätevyyksien uusimismenettelyissä ennakoida päästävän normaaleihin menettelyihin ainakaan ennen lokakuun 2021 loppua. Vaikka merenkulun oppilaitokset ovat pyrkineet tarjoamaan kurssitarjontaa liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten ja -suositusten sallimissa rajoissa, on mahdollisuus erivapauden myöntämiselle tärkeä työkalu, jolla voidaan edesauttaa merikuljetusten häiriötöntä toimintaa epidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Laivaväen pätevyyksiä koskevien poikkeusten välttämättömyyttä on kuvattu tarkemmin luvuissa 5 ja 8.2 (109 a §:ää koskevat perustelut). 

Toistaiseksi lisäpätevyystodistuksia koskevia erivapauksia ei ole jouduttu myöntämään aiempien poikkeusten (ks. lait 406/2020 ja 228/2021) nojalla. Meriliikenteen jatkuvuuden turvaamisen kannalta mahdollisuus myöntää erivapauksia myös lisäpätevyystodistuksista on kuitenkin tärkeä. Kyseinen poikkeus on keskeinen erityisesti IGF-lisäpätevyyksiä ajatellen. Kyseisiä pätevyyksiä on lukumäärällisesti vähän, joten niitä hallussaan pitävistä merenkulkijoista voi tulla pulaa esimerkiksi altistumisten tai sairastumisten vuoksi. 

Erivapauden myöntämisen tarkoituksena on siis mahdollistaa laivaliikenteen katkeamattomuus poikkeuksellisissa tilanteissa. Ilman vaadittavan pätevyyden omaavaa, riittävää miehistöä alus ei voi lähteä satamasta. Erivapauden myöntäminen olisi tarkoitettu poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa laivanisäntä ei löydä covid-19-epidemiatilanteen aiheuttamien erityisten olosuhteiden vuoksi tarpeeksi henkilöitä, joilla on tietty vaadittava lisäpätevyys. 

Erivapaus myönnettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Harkinnassa otettaisiin ensinnäkin huomioon poikkeuksen välttämättömyys. Säännöksessä edellytettäisiin covid-19-epidemiaan liittyvän häiriötilanteen tai muun pakottavan syyn olemassaoloa, jonka vuoksi alukselle ei ole saatavissa riittävästi lisäpätevyyden omaavaa miehistöä. 

Lisäksi edellytettäisiin, ettei erivapauden myöntämisestä aiheudu vaaraa ihmishengelle, omaisuudelle eikä ympäristölle. Erivapautta harkitessaan Liikenne- ja viestintävirasto ottaisi huomioon erivapauden kohteena olevan henkilön muodolliset pätevyydet ja tekisi niiden pohjalta kokonaisarvioinnin hänen kyvystään hoitaa tehtävä turvallisesti. Tapauskohtaisessa harkinnassa voitaisiin ottaa huomioon myös se, että onko aluksella muita lisäpätevyystodistuksen omaavia henkilöitä. 

Erivapauksia voidaan jo voimassa olevan lain mukaan myöntää laivaväen pätevyyskirjojen osalta. Erivapauksien myöntäminen aluksilla vaadituista pätevyyskirjoista on tavallinen käytäntö sellaisissa tilanteissa, joissa lainvanisännällä ei ole mahdollisuutta toimittaa alukselle riittävää määrää sellaisia henkilöitä, joilla muodollinen pätevyys on riittävän korkealla tasolla. Erivapautta myönnettäessä Liikenne- ja viestintävirasto voi ottaa huomioon henkilön muut muodolliset pätevyydet ja kyvyn hoitaa ylempi tehtävä turvallisesti. Tarkoituksena on, että erivapaus on aina lyhytaikainen ja väliaikainen ratkaisu. 

Lisäpätevyyksiä koskevan väliaikaisen poikkeuksen osalta tarkoituksena on noudattaa samoja periaatteita. Säännöksen tarkoituksena on valmistautua sellaiseen tilanteeseen, jossa laivanisäntä ei löydä riittävästi jonkin erityisen lisäpätevyystodistuksen omaavia merenkulkijoita alukselle, eikä esimerkiksi kokoontumisrajoitusten johdosta kyseistä lisäpätevyyttä koskevaa lyhytkurssitarjontaa voida tarjota. Myöntämällä erivapaus myös aluksella vaadittavasta lisäpätevyydestä mahdollistettaisiin aluksena vähimmäismiehitysvaatimuksen toteutuminen, jolloin alus voisi lähteä merelle. Erivapaus sidottaisiin määräajaksi määrättyyn alukseen ja myöntämisessä otettaisiin huomioon se, että aluksella on kuitenkin kyseisen lisäpätevyyden omaavia muita merenkulkijoita. 

Erivapauksia aluksella vaadittavasta lisäpätevyyksiä ennakoidaan tarvittavan vain erittäin pieniä määriä. Mahdollisuus erivapauden myöntämiselle on kuitenkin tärkeä olla olemassa, jotta alusliikenteen katkeamattomuus epidemian aiheuttamissa poikkeustilanteissa voidaan varmistaa. 

Säännöksen ehdotetaan olevan voimassa 31.10.2021 asti niin, että sen nojalla myönnetyt erivapaudet olisivat voimassa erivapauden ehtojen mukaisesti. Enintään erivapaudet olisivat voimassa 30.4.2022 asti. Mikäli tilanne olennaisesti helpottuu ennen lain voimassaoloajan päättymistä, olisi lakimuutos tarkoitus esittää kumottavaksi. 

Toisin kuin voimassa olevassa 13 §:n 1 momentissa, 4 momentissa ei edellytettäisi asianomaisen valtakunnallisen merenkulkualan työmarkkinajärjestön kuulemista ennen erivapauden myöntämistä. Kuulemisesta voi aiheutua tarpeettomia viiveitä, jotka voivat vaikeuttaa meriliikenteen toimintaa poikkeusoloissa. 

8.2  Laki liikenteen palveluista

18 a §. Laajennettu varautumisvelvollisuus covid-19-epidemian aikana. Lailla 1256/2020 liikenteen palveluista annettuun lakiin lisätyn väliaikaisen 18 a §:n voimassaoloa ehdotetaan jatkettavan 31.10.2021 asti. Koska aiemman 18 a §:n voimassaolo päättyy 30.6.2021, jatkettaisiin säännöksen voimassaoloa lisäämällä lakiin uusi, samansisältöinen 18 a §, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021 alkaen. Ehdotuksen suomenkieliseen versioon on tehty yksi kielellinen muutos verrattuna voimassa olevaan säännökseen. Ehdotuksen ruotsinkieliseen versioon on myös tehty kielellisiä muutoksia. Voimassa olevalla 18 a §:llä on asetettu pienemmille tieliikenteen toimijoille väliaikainen covid-19-epidemiaan liittyvä varautumisvelvollisuus, joka linkittyy tartuntatautilain (ks. laki 147/2021 ja HE 245/2020 vp) väliaikaisten 58 c, 58 e ja 58 h §:en soveltamiseen. Nämä tartuntatautilain väliaikaiset säännökset ovat voimassa 30.6.2021 asti. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa tartuntatautilain muutosta, jolla jatkettaisiin säännösten voimassaoloa. 

Tartuntatautilain väliaikaisen 58 e §:n mukaan säännöksessä tarkoitetun kuljetuspalvelun tarjoajan ja tämän toimeksiannosta toimivan liikennöitsijän on covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi toiminnassaan huolehdittava siitä, että liikennevälineen matkustajien käyttöön tarkoitetut tilat ja pinnat puhdistetaan säännöllisesti ja puhdistamista tehostetaan sen lisäksi, mitä muualla kyseisen toiminnan osalta puhdistamisesta säädetään riittävän hygieniatason saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä siitä, että muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä noudatetaan. Säännöksen mukaan siinä tarkoitettujen tahojen on huolehdittava myös siitä, että matkustajille tarjotaan mahdollisuus riittävän hygieniatason ylläpitämiseen liikennevälineessä sekä annetaan riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista, kasvosuojusten käyttämistä ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä liikennevälineessä koskevat toimintaohjeet. Lain 58 e § ja siinä säädetyt hygieniavelvoitteet ovat valtakunnallisesti voimassa suoraan lain nojalla lain voimassaolon ajan (ks. HE 245/2020 vp). Jos tämän väliaikaisen sääntelyn voimassaoloa päädytään jatkamaan, olisivat velvoitteet valtakunnallisesti voimassa mahdollisesti myös 30.6.2021 jälkeen. Tämän katsottaisiin tarkoittavan sitä, että myös liikenteen palveluista annetun lain 18 a §:n mukaista varautumista edellytettäisiin valtakunnallisesti, jos säännöksen voimassaoloa jatketaan. Lisäksi tartuntatautilain 58 h §:ssä, jossa säädetään covid-19-epidemian estämiseksi tarkoitetusta suunnitelmasta, on viittaus liikenteen palveluista annetun lain 18 a §:ään. Kyseinen velvoite kohdistuu siten 18 a §:ssä tarkoitettuihin toimijoihin. 

Suurempiin tieliikenteen toimijoihin sovellettava voimassa olevan lain mukainen varautumisvelvollisuus (18 §) koskee vain luvanhaltijoita, joilla on liikennekäytössä enemmän kuin 15 linja-autoa taikka ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jonka suurin sallittu kokonaismassa on yli 3 500 kiloa. Edellä mainittujen luvanhaltijoiden on varauduttava kaiken tyyppisiin normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ja huomioitava myös valmiuslain vaatimukset. Väliaikainen 18 a § asettaa suppeamman, covid-19-epidemiaan liittyvän varautumisvelvollisuuden myös pienemmille toimijoille, kuten taksiliikenteen toimijoille ja toimijoille, joilla on liikennekäytössä 15 tai vähemmän kuin 15 linja-autoa, ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää. Tavaraliikenneluvan haltijoista laajennus koskisi vain niitä, jotka harjoittavat myös henkilökuljetusta. 

Väliaikaisen 18 a §:n mukaan taksiliikenneluvan haltijan ja muun kuin 18 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilöliikenneluvan haltijan ja henkilöliikennettä harjoittavan tavaraliikenneluvan haltijan olisi varauduttava covid-19-taudin leviämisen ehkäisemiseen ja huolehdittava matkustajien terveyteen liittyvistä toimenpiteistä, jos covid-19-epidemian tilanne sitä edellyttää kansallisesti tai alueellisesti. Edellä mainittuja toimenpiteitä voitaisiin siis kohdentaa kansallisesti ja alueellisesti. Edellä todetusti katsottaisiin, että varautumista edellytettäisiin valtakunnallisesti, jos tartuntatautilain väliaikaisen 58 e §:n voimassaoloa päädyttäisiin jatkamaan. Luvanhaltijan olisi laadittava viivytyksettä suunnitelma, jonka laadinnassa olisi huomioitava sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamat tartuntatautien torjumiseen liittyvät ohjeet ja määräykset. Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa valtakunnallista ohjeistusta tarkentavia ohjeita. Liikenne- ja viestintävirastolla on kansainvälisten yhteyksiensä ansiosta hyvä käsitys siitä, mitä erityisohjeistusta eri maissa tämän tyyppiseen toimintaan annetaan. Jos luvanhaltija on jäsenenä välityskeskuksessa, voisi suunnitelman tehdä myös välityskeskus luvanhaltijoiden puolesta tai yhteistyössä luvanhaltijoiden kanssa. Luvanhaltijat ja etujärjestöt voisivat lisäksi laatia mallisuunnitelmia, joita luvanhaltijat voisivat hyödyntää suunnitelmien laatimisessa. Jos luvanhaltijat tarjoavat viranomaisten järjestämiä palveluja, heidän olisi erityisesti otettava huomioon palveluista vastaavien viranomaisten ohjeistus. Luvanhaltijoiden on erityisesti otettava huomioon Kansaneläkelaitoksen ohjeistus, jos he tarjoavat Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuslain (1224/2004) perusteella korvaamia matkoja. Suunnitelman sisällöstä ja laadinnasta voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 

Suomessa on paljon julkisesti järjestettyä liikennettä, kuten kuntien, kuntayhtymien ja valtion hankkimaa julkista henkilöliikennettä, koululaiskuljetuksia, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia sekä Kansaneläkelaitoksen korvaamia kuljetuksia. Osa edellä mainitusta kuljetustarjonnasta perustuu kilpailutettuihin hankintoihin, ja näissä kuljetuksissa myös järjestävät viranomaiset ovat keskeisessä roolissa tartuntatautien leviämisen torjuntaan varauduttaessa. 

109 §.Laivaväen pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolo ja uusiminen ja kelpoisuustodistusten voimassaoloajan pidentäminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi väliaikainen 4 momentti, jossa mahdollistettaisiin laivaväen kelpoisuustodistusten voimassaoloajan pidentäminen vastaamaan kelpoisuustodistuksella tunnustetun pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen voimassaoloajan pidennystä. Momentissa säädettäisiin, että jos covid-19-epidemian aikana ulkomaalainen toimivaltainen viranomainen on pidentänyt myöntämänsä suomalaisella aluksella työskentelevän henkilön 98 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen voimassaoloaikaa, Liikenne ja viestintäviraston myöntämän laivaväen kelpoisuustodistuksen voimassaoloaika päättyy samana päivänä, kuin sillä tunnustettavan pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen voimassaolo päättyy, kuitenkin viimeistään 30.4.2022. 

Kelpoisuustodistus on asiakirja, jolla Suomen viranomainen tunnustaa ulkomaisen viranomaisen myöntämän pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen. Kelpoisuustodistus on edellytys työskentelemiseksi Suomen lipun alla olevassa aluksessa liikenteen palveluista annetun lain 98 §:n 3 ja 4 momentin mukaisissa tapauksissa. Kelpoisuustodistus myönnetään lähtökohtaisesti aina siten, että sen päättymispäivämäärä on sama kuin ulkomaalaisen pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen päättymispäivämäärä. Covid-19-epidemian aikana moni ulkomainen viranomainen on päättänyt normaalista poikkeavin menettelyin jatkaa myöntämänsä pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen voimassaoloaikaa merenkulun jatkuvuuden turvaamiseksi. Jotta kyseiset pätevyydet omaava henkilö voisi jatkaa työskentelyään Suomen lipun alla olevalla aluksella, tulee myös Liikenne- ja viestintäviraston myöntämän kelpoisuustodistuksen voimassaoloaikaa jatkaa vastaavasti. 

Väliaikainen muutos kelpoisuustodistusten voimassaoloon koskisi ainoastaan voimassaolevien kelpoisuustodistusten voimassaolon pidentämistä. Pätevyyden haltijat työskentelevät ammatissaan yleensä jatkuvasti. Esitettävällä rajatulla voimassaolon jatkolla ei siten arvioida olevan merkittävää heikentävää vaikutusta henkilöiden ammattitaitoon, eikä siten myöskään merenkulun turvallisuuteen. Kaikilla kansainvälisessä liikenteessä olevilla aluksilla myös pidetään kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia harjoituksia määräajoin keskeisimpiä turvallisuustehtäviä koskien. Lisäksi muutos olisi ajallisesti rajattu koskemaan suhteellisen lyhyttä aikaa. 

Laivaväen pätevyyksiä koskevien poikkeusten välttämättömyyttä on kuvattu tarkemmin luvussa 5 ja 109 a §:ää koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa. 

Lailla 1256/2020 lisätty 4 momentti on voimassa 30.6.2021 asti. Nyt ehdotettava muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2021 alkaen. Muutos olisi voimassa 31.10.2021 asti ja kelpoisuustodistusten voimassaoloaika päättyisi viimeistään 30.4.2022. 

109 a §.Laivaväen pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolon pidentäminen. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi 109 a §. Ehdotettu pykälä vastaisi sisällöllisesti 30.6.2021 asti voimassaolevaa 109 a §:ää (ks. laki 227/2021). Ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa samansisältöisen poikkeuksen voimassaoloaikaa 31.10.2021 asti. 

Pykälässä säädettäisiin 109 §:ssä tarkoitettujen laivaväen määräaikaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaoloajan pidentämisestä covid-19-epidemian aikana. Ehdotuksen mukaan kaikkien niiden pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten, joiden voimassaoloaika päättyy viimeistään 31 päivänä lokauuta 2021, voimassaolo jatkuisi ilman erillistä hakemusta kuusi kuukautta siitä ajankohdasta, jona pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen voimassaolo päättyisi. Näin ollen ehdotus koskisi kaikkia voimassa olevia pätevyyskirjoja, myös niitä, joiden voimassaoloa on jo jatkettu aiempien väliaikaisten poikkeusten perusteella (ks. lait 227/2021 ja 407/2020) vaikka alkuperäinen pätevyyskirjaan merkitty voimassaolo olisi jo päättynyt. 

Voimassaoloajan pidennystä ei tarvitsisi erikseen hakea ja pidennykset olisivat voimassa enintään huhtikuun 2022 loppuun asti. 

Ehdotettavat väliaikaiset laivaväen pätevyyksiä koskevat poikkeukset ovat tarpeen ottaen erityisesti huomioon merenkulkualan kansainvälisyys. Meriliikenteen toimivuus on vahvasti sidoksissa sekä Suomen että muiden valtioiden asettamiin liikkumisrajoituksiin. Vaikka epidemiatilanne paranisi Suomessa, heijastuu muun maailman vakava epidemiatilanne myös Suomen merenkulkualaan. Suomalaisia merenkulkijoita palvelee myös ulkomaalaisilla aluksilla, joten kansainvälisillä toimilla on merkitystä muun muassa miehistönvaihtokysymyksiin. Samoin suomalaisten alusten miehistönvaihtoihin vaikuttavat muiden maiden toimenpiteet. Lisäksi ulkomaisilla merenkulkijoilla tai ulkomailla asuvilla suomalaisilla merenkulkijoilla on suomalaisia pätevyyksiä, joiden uusiminen normaalisti edellyttäisi matkustamista Suomeen. Laivaväen pätevyyksien pidentämistä koskevia toimia on toteutettu laajasti muissa valtioissa. 

Maailmanlaajuisen pandemian ennakoidaan jatkuvan vielä kesän 2021 aikana, eikä laivaväen pätevyyksien ja lisäpätevyyksien uusimismenettelyissä ennakoida päästävän normaaleihin menettelyihin ainakaan ennen lokakuun 2021 loppua. Mikäli tilanne olennaisesti helpottuu ennen lain voimassaoloajan päättymistä, olisi lakimuutos tarkoitus esittää kumottavaksi. 

Laivaväen pätevyyksiä koskevien ehdotusten tarkoituksena on turvata merikuljetusten jatkuvuutta myös epidemiatilanteessa. Laivaliikenteellä on Suomen elinkeinoelämälle suuri merkitys, sillä arviolta noin 80–90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meritse. Katkokset laivaliikenteessä ja erityisesti merikuljetuksissa voivat herkästi heijastua haitallisesti laajemminkin yhteiskunnan toimivuuteen ja elinkeinotoimintaan. Merikuljetusten jatkuvuudella on tärkeä merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta. 

Pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolon pidentäminen johtaa tilanteeseen, jossa merenkulkijoille syntyy pidempi väli kertauskurssien välillä kuin normaalisti on mahdollista. Tämä voidaan katsoa jossakin määrin heikentäväksi tekijäksi merenkulun turvallisuudelle. Aluksilla vähintään kuukausittain suoritettavat pakolliset harjoitukset kuitenkin edesauttavat osaamisen ylläpitämistä, vaikka maissa suoritettavia harjoituksia kurssien yhteydessä ei kyetäkään järjestämään tarvittavassa laajuudessa tai niihin pystytä osallistumaan. On myös huomioitava, että tämänkaltaisia maissa järjestettäviä kertauskursseja ei ole kansainvälisesti edellytetty merenkulkijoilta kuin vuonna 2010 Manilassa järjestetyn diplomaattikonferenssin yhteydessä hyväksyttyjen STCW-yleissopimuksen ns. Manilan muutosten jälkeen. Näin ollen voidaan kokonaisuutena arvioiden todeta, että merikuljetusten jatkuvuuden turvaamista koskevaa väliaikaista muutosta on pidettävä painoarvoltaan merkittävämpänä kuin vähäistä heikentymää merenkulun turvallisuudessa. Väliaikainen muutos olisi myös ajallisesti rajattu koskemaan vain välttämättömäksi arvioitua aikaa. 

Voimassaoloaikojen pidennykset eivät myöskään vaikuta merenkulkijoiden velvollisuuteen käydä lääkärintarkastuksissa. Määräaikaisena myönnettyjen pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaoloaika on viisi vuotta. Laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain (1171/2010) 10 §:n 1 momentin mukaan laivaväen lääkärintarkastuksesta annettava lääkärintodistus on puolestaan voimassa kaksi vuotta sen antopäivästä lukien. Lääkärintodistuksen on oltava voimassa pätevyyskirjaa haettaessa ja merimies vastaa itse siitä, että lääkärintodistus uusitaan siten, että se on jatkuvasti laivalla työskennellessä voimassa. Pätevyyksien uusimiseen pandemian aikana liittyvät haasteet koskevat ennen kaikkea kurssisuoritusten voimassaoloa. Oppilaitosten kurssitarjontaan sekä merenkulkijoiden mahdollisuuteen osallistua kursseille ovat vaikuttaneet edellä kuvatusti ennen kaikkea asetetut kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset. Sen sijaan merimieslääkärintarkastustoimintaan nämä rajoitukset eivät ole vastaavassa määrin vaikuttaneet. Näin ollen lääkärintarkastustoimintaa on kyetty myös pandemian aikana hoitamaan varsin tavanomaiseen tapaan, eikä tarvetta lääkärintodistusten voimassaolosta säädettäviin poikkeuksiin ole. Liikenne- ja viestintävirastolla on kuitenkin laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain 10 §:n 3 momentin mukaisesti mahdollisuus yksittäistapauksissa antaa henkilölle tilapäisesti lupa työskennellä ilman voimassaolevaa lääkärintodistusta enintään kolmen kuukauden ajan, mikäli merenkulkija on esimerkiksi estynyt menemästä lääkärintarkastukseen oleskelumaansa asettamien rajoitusten vuoksi. 

Vaikka merenkulun oppilaitokset ovat pyrkineet tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan kurssitarjontaa liikkumis- ja kokoontumisrajoituksien ja -suosituksien sallimissa rajoissa, nyt ehdotettuja määräaikaisia pidennyksiä merenkulun pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaoloon on pidettävä välttämättöminä, jotta varmistetaan merikuljetusten häiriötön jatkuvuus epidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koska kurssitarjonta on ollut jo yli vuoden ajan rajallista ja kursseja joudutaan perumaan osin lyhyelläkin varoitusajalla esimerkiksi uusien rajoitusten, epidemian kiihtymisen tai kurssilaisten tai kouluttajien altistumisten vuoksi, olisi kohtuutonta olettaa, että kaikki pätevyyttään uusivat merenkulkijat kykenisivät käymään tarvittavat täydennyskoulutukset nykyisen lainsäädännön (ks. laki 227/2021 ja HE 10/2021 vp) mukaisesti vuoden 2021 loppuun mennessä. Vaikka epidemiatilanne helpottuisi kesän aikana, edellä mainittujen syiden voi perustellusti ennakoida vaikuttavan kurssitarjontaan myös kesän ja syksyn aikana. Merenkulkijoiden mahdollisuuteen osallistua maissa järjestettäville kursseille vaikuttaa olennaisesti tietyn kurssin järjestämisajankohta ja sen yhteensovittaminen työvuorojen kanssa. Tähän yhteensovittamiseen ja kurssien järjestymiseen liittyvät epävarmuustekijät ovat omiaan lisäämään riskiä siitä, että yksittäisen merenkulkijan mahdollisuus osallistua suunnitellusti kurssille kärsii epidemiasta johtuvista syistä. 

Lisäksi on huomioitava, että merkittävä osa suomalaisesta merenkulkuhenkilöstöstä on ollut lomautettuna epidemian ajan, eikä tämän henkilöstön kurssisuoritusten uusimisesta ole tästä johtuen välttämättä huolehdittu epidemiatilanteen kestäessä. Vähentynyt meriliikenne on siis ollut omiaan kasaamaan kurssien tarvetta epidemian jälkeiseen aikaan. Näin ollen paine oppilaitoksille kurssien järjestämiseksi on huomattava, ja vaikka oppilaitokset pyrkivätkin varmasti vastaamaan kysyntään lisäkurssein, on todennäköistä, että keväästä 2020 asti patoutunut kurssitarve ei saada kokonaan purettua kesän ja syksyn 2021 aikana. Lisäksi vallitsevissa olosuhteissa on epävarmaa, milloin kursseja päästään tosiasiassa järjestämään. 

Vaikka kursseja päästäisiin syksyllä järjestämään normaalijärjestelyin ja normaalissa laajuudessa, on välttämätöntä ulottaa pätevyyksien voimassaolo nyt ehdotettavalla tavalla enintään huhtikuun 2022 loppuun asti. Näin pyritään varmistamaan, että kursseja tarjoavien oppilaitosten kapasiteetti kurssien järjestämiseksi riittää vastaamaan patoutuneeseen kysyntään syksyn 2021 ja talven 2022 aikana. 

Ehdotuksella ei ole tarkoitus lisätä alan toimijoille tai viranomaisille oikeuksia tai velvollisuuksia, vaan säilyttää väliaikainen tilanne aiemmin säädettyä pidempään. 

179 a §. Aikataulu- ja reittitiedoista ilmoittaminen covid-19-epidemian aikana. Lailla 1256/2020 liikenteen palveluista annettuun lakiin lisätyn ja lailla 198/2021 muutetun väliaikaisen 179 a §:n voimassaoloa ehdotetaan jatkettavan 31.10.2021 asti. Koska aiemman 179 a §:n voimassaolo päättyy 30.6.2021, jatkettaisiin säännöksen voimassaoloa lisäämällä lakiin uusi, samansisältöinen 179 a § 1.7.2021 alkaen. Ehdotuksen suomen- ja ruotsinkieliseen versioon on tehty yksi kielellinen muutos verrattuna voimassa olevaan säännökseen. Lain voimassa olevan 179 a §:n mukaan joukkoliikenteen muutoksista tulisi covid-19-epidemian aikana ilmoittaa viimeistään viisi päivää etukäteen. Henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan olisi ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään viisi päivää ennen suunnitelman toteuttamista, voimassa olevan lain edellyttämän 60 päivän sijaan, siltä osin kuin tiedot eivät ole saatavilla 154 §:n 1 momentin mukaisesta rajapinnasta. Mikäli Liikenne- ja viestintävirasto mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti järjestäisi tietopalvelun hankkimalla sen Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä, ilmoitus olisi tehtävä suoraan tälle palveluntarjoajalle. Olennaisilla muutoksilla tarkoitettaisiin muutoksia esimerkiksi suunnitelluissa aikatauluissa, reiteissä tai pysäkeissä. Lyhyempi ilmoitusaika mahdollistaisi palveluiden nopeamman aloittamisen, lopettamisen ja olennaiset muutokset covid-19-epidemian aikana. Lyhyempi ilmoitusaika on ollut käytössä keväästä 2020 (HE 62/2020 vp, HE 202/2020 vp). Ensin poikkeus oli voimassa 31.10.2020 asti, jonka jälkeen poikkeusta jatkettiin 1.1.2021 voimaantulleella lailla 1256/2020. Nykyinen poikkeus on voimassa 30.6.2021 asti. 

8.3  Luotsauslaki

21 b §. Poikkeukset covid-19-epidemian aikana.Lakiin ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi 21 b §. Pykälä pääosin vastaisi lailla 199/2021 (ks. HE 263/2020 vp) lisättyä 21 b §:ää, jonka voimassaoloaika päättyy 30.6.2021. Covid-19-epidemian pitkittyessä on tarpeen säätää vastaavasta poikkeuksesta, joka olisi voimassa lokakuun 2021 loppuun asti. 

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Liikenne- ja viestintävirasto voi poiketa koeluotsausvaatimuksesta myönnettäessä uusia luotsin ohjauskirjoja tai linjaluotsinkirjoja ajanjaksona, joka päättyy 31 päivänä lokakuuta 2021. Momentissa säädettäisiin myös, että ilman koeluotsausta myönnettävä luotsin ohjauskirja tai linjaluotsinkirja on voimassa kuusi kuukautta myöntämispäivästä. Lisäksi säännöksessä edellytettäisiin, että luotsin ohjauskirja tai linjaluotsinkirja voidaan myöntää ilman koeluotsausvaatimuksen täyttämistä, jos koeluotsauksen suorittaminen on covid-19-epidemiasta johtuvista syistä merkittävästi vaikeutunut ja menettely on välttämätöntä merenkulun jatkuvuuden turvaamiseksi, eikä se aiheuta vaaraa ihmishengelle, omaisuudelle tai ympäristölle. 

Ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa uusien luotsin ohjauskirjojen ja linjaluotsinkirjojen myöntäminen myös tilanteissa, joissa koeluotsauksen suorittaminen on merkittävästi vaikeutunut covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten tilanteiden vuoksi. Koeluotsausvaatimuksesta poikkeaminen edellyttäisi Liikenne- ja viestintäviraston harkintaa. Harkinnassaan se ottaisi huomioon erityisesti koeluotsausvaatimuksesta poikkeamisen välttämättömyyden. Harkinnassa huomiota kiinnitettäisiin siten siihen, onko luotsin ohjauskirjan tai linjaluotsinkirjan myöntäminen välttämätöntä merenkulun jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi koeluotsausvaatimuksesta voitaisiin poiketa vain, jos koeluotsauksen suorittaminen on covid-19-epidemiasta johtuvista syistä merkittävästi vaikeutunut. Näin voisi olla esimerkiksi silloin, jos infektioriskin minimoimiseksi alukset kieltäytyvät ottamasta ylimääräisiä henkilöitä, kuten koeluotsauksen vastaanottajia, alukselle. 

Liikenne- ja viestintäviraston tulisi harkinnassaan ottaa huomioon myös turvallisuusnäkökohdat. Liikenne- ja viestintävirasto voisi myöntää luotsin ohjauskirjan tai linjaluotsinkirjan poikkeuksellisesti ilman koeluotsauksen suorittamista, jos menettelyn ei arvioida aiheuttavan vaaraa merenkulun turvallisuudelle. Arvioinnissa voitaisiin kiinnittää huomiota esimerkiksi väylän erityispiirteisiin sekä hakijan aiempaan luotsaus- ja merenkulkukokemukseen tai muihin ammattitaitoa osoittaviin tekijöihin, kuten laivasimulaattorissa suoritettuihin harjoitteluihin. 

Voimassaolevan 21 b §:n 2 momentissa säädetään luotsauksen henkilölupien voimassaolon jatkamisesta covid-19-epidemian aiheuttamissa erityistilanteissa. Myös 2 momentin voimassaoloaikaa ehdotetaan pidennettäväksi. Lainkohdassa säädettäisiin, että Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta jatkaa niiden 12 §:n 2 momentissa tarkoitettujen luotsin ohjauskirjojen, 14 §:n 5 momentissa tarkoitettujen linjaluotsinkirjojen ja 16 §:n 5 momentin nojalla myönnettyjen erivapauksien, joiden voimassaoloaika päättyy viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2021, voimassaoloa luotsin ohjauskirjan, linjaluotsinkirjan tai erivapauden viimeisestä voimassaolopäivästä kuusi kuukautta, jos se on tarpeen covid-19-epidemiaan liittyvän merkittävän syyn vuoksi ja jos se on välttämätöntä merenkulun jatkuvuuden turvaamiseksi eikä aiheuta vaaraa ihmishengelle, omaisuudelle tai ympäristölle. 

Ehdotus koskisi myös niitä luotsin ohjauskirjoja, linjaluotsinkirjoja ja erivapauksia, joiden voimassaoloaika on jatkunut aiempien väliaikaisten poikkeusten perusteella (ks. lait 408/2020 ja 199/2021). Myös 30.10.2020–12.3.2021 välisenä aikana vanhentuneet lupakirjat voitaisiin uudistaa momentissa tarkoitetulla tavalla, mikäli momentissa mainitut edellytykset täyttyvät. 

Edellytyksenä voimassaoloajan jatkamiselle olisi, että se on tarpeen covid-19-epidemiaan liittyvän merkittävän syyn vuoksi. Näin voisi olla esimerkiksi silloin, jos vaadittavaa koulutusta ei voida järjestää kokoontumisrajoituksien vuoksi tai hakijat eivät liikkumisrajoituksien vuoksi pääse matkustamaan koulutuspaikalle. Muutoksen tarkoituksena ei olisi automaattisesti myöntää henkilölupia tai pidentää niiden voimassaoloa normaalista poikkeavin menettelyin. Sen sijaan poikkeusmahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää vain, jos normaalit menettelyt eivät olisi covid-19-epidemian aiheuttaminen erityistilanteiden vuoksi mahdollisia. 

Lisäksi edellytettäisiin poikkeavan menettelyn välttämättömyyttä merenkulun jatkuvuuden turvaamiseksi. Menettely voi olla välttämätöntä, esimerkiksi silloin, jos luotsin ohjauskirjan voimassaolon jatkaminen olisi välttämätöntä tietyn luotsausalueen riittävän miehityksen varmistamiseksi epidemiatilanteessa. Linjaluotsinkirjan väliaikainen jatkaminen voisi olla välttämätöntä esimerkiksi tilanteessa, jossa ulkomaisen linjaluotsin matkustaminen Suomeen uusimaan linjaluotsinkirjaansa merenkulun oppilaitoksessa ei olisi terveysturvallisuuden näkökulmasta järkevää tai mahdollista. 

Liikenne- ja viestintäviraston olisi säännöksen mukaan myös otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat. Henkilölupien voimassaoloajan jatkaminen olisi mahdollista, jos sen ei arvioida aiheuttavan vaaraa ihmishengelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Poikkeaminen normaaleista menettelysäännöistä edellyttäisi aina viranomaisen tapauskohtaista harkintaa. Arviointi tehtäisiin kokonaisarviointina, jossa arvioitaisiin jatkon välttämättömyyttä meriliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi suhteessa turvallisuusvaikutuksiin. Kyseessä olisi olemassa olevan luotsauksen lupakirjan jatkaminen, jolloin henkilö on jo todisteellisesti osoittanut osaamisensa ja toiminut tehtävässä vähintään useiden vuosien ajan. Arvioinnissa huomioitaisiin erityisesti hakijan aiempi kokemus ja muu ammattitaito, viimeaikainen työhistoria, aiemmat luotsauksen lupakirjat, väyläkohtaiset erityisvaatimukset, ja muut vastaavat seikat. 

Lain on tarkoitus olla voimassa 31.10.2021 asti. Ehdotuksen mukainen voimassaoloaika on tarpeen, koska epidemian ennakoidaan jatkuvan vielä kesän 2021 aikana, eikä henkilölupien uusimismenettelyissä ennakoida päästävän normaaleihin menettelyihin ainakaan ennen lokakuun 2021 loppua. Mikäli tilanne olennaisesti helpottuu ennen lain voimassaoloajan päättymistä, olisi lakimuutos tarkoitus esittää kumottavaksi. 

Mahdollisuutta luotsauksen lupakirjan määräaikaiseksi jatkamiseksi on pidetty alalla tervetulleena ratkaisuna epidemian aiheuttamien lupakirjojen uudistamiseen liittyviin hankaluuksiin. Lupakirjan määräaikaista jatkamista hakemuksella lain 199/2021 mukaisesti ei ole toistaiseksi hyödynnetty laajamittaisesti. Tapauskohtaisesti arvioitavat poikkeusmahdollisuudet nähdään kuitenkin perusteltuina, jotta covid-19-epidemian aikana on mahdollisuus reagoida nopeasti ja joustavasti luotsaustoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi epidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Mikäli viranomaisella ei ole käytössään joustavaa mahdollisuutta poikkeuslupien myöntämiseen tapauskohtaisesti, saattaisivat epidemiasta aiheutuvat vaikeasti ennakoitavat poikkeustilanteet johtaa jopa liikenteen keskeytymiseen tietyillä luotsausalueilla. Koeluotsausvaatimuksesta ei ole toistaiseksi jouduttu tekemään poikkeuksia, mutta mahdollisuus sille on tärkeä olla olemassa. 

13.1  Johdanto

Esityksessä on kyse koronaviruksesta johtuvan covid-19-tartuntatautiepidemian aiheuttamien poikkeuksellisten tilanteiden vuoksi tarpeellisesta lainsäädännöstä, joka ei kuitenkaan perustu valmiuslakiin tai perustuslain 23 §:ään. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikaisia poikkeuksia sellaisiin yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisiin säännöksiin, joiden noudattaminen olisi vallitsevissa poikkeusoloissa erityisen hankalaa tai mahdotonta. Pääosin kyse on voimassaolevien poikkeamisten voimassaoloajan pidentämisestä. Ehdotuksella siis jatkettaisiin väliaikaisesti voimassa olevan säännöksen voimassaoloa eikä siten lisättäisi uusia perusoikeusrajoituksia. 

Jos normaalista sääntelystä ei joustettaisi edelleen, voisi covid-19-epidemian aiheuttama yhteiskunnallinen kriisi entisestään syventyä, kun yhteiskunnan kannalta kriittisen merenkulkualan toiminta vaikeutuisi esimerkiksi laivaväen menettäessään mahdollisuutensa jatkaa työskentelyä. Ehdotetun sääntelyn taustalla on siis painava yhteiskunnallinen syy. Perustuslakivaliokunta on pitänyt erityisesti terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn säilyttämistä pandemian aikana sellaisena erittäin painavana perusteena, joka oikeuttaa poikkeuksellisen pitkälle meneviä, myös ihmisten perusoikeuksiin puuttuvia viranomaistoimia (PeVM 2/2020). Nyt esitetyt muutokset kohdistuvat muille aloille kuin terveydenhuoltoon, mutta niiden vaikutukset sääntelyn kohteena olevien tahojen oikeuksiin ovat pikemminkin laajentavia kuin rajoittavia. Lisäksi esimerkiksi tavara- tai henkilöliikenteen vaikeutumisella voisi olla vaikutuksia myös terveydenhuollon toimintakykyyn. 

Esityksellä ei ole arvioitu olevan liikenteen tai muun yhteiskunnan turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia, jotka merkittävästi rajoittaisivat ihmisten perustuslain 7 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklassa turvattua oikeutta elämään ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Lisäksi ehdotetut muutokset ovat voimassa määräajan, koska sääntely on sidottu covid-19-epidemiaan ja sen ennakoituun vähimmäiskestoon. 

Perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset ovat lailla säätäminen, lain täsmällisyys ja tarkkarajaisuus, rajoituksen hyväksyttävyys, rajoituksen suhteellisuus, perusoikeuden ydinalueen koskemattomuus, oikeusturvajärjestelyjen riittävyys ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen. Lisäksi perustuslakivaliokunta on korostanut hallituksen esitysten valmistelun kehittämistä niin, että säätämisjärjestysperusteluissa tarkasteltaisiin ehdotuksia myös perustuslain 22 §:n mukaisen perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen eikä ainoastaan perus- ja ihmisoikeusristiriitojen kannalta (PeVL 52/2014 vp, s. 3/I) 

Säädettäväksi ehdotettujen väliaikaisten poikkeussäännösten tavoitteena on myös väestön terveyden suojeleminen ja terveydenhuoltojärjestelmän toimintakyvyn ylläpitäminen covid-19-epidemian aikana. Poikkeuksien tarkoituksena on siis myös välillisesti turvata perustuslain 22 §:n edellyttämällä tavalla julkisen vallan toimesta perustuslain 7 §:n 1 momentissa turvattu jokaisen oikeus elämään sekä perustuslain 19 §:n 1 momentissa säädetty julkisen vallan velvollisuus turvata riittävät terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. 

Lisäksi laivaväen pätevyyksiä ja luotsauksen henkilölupia koskevien poikkeusten osalta on huomioitava normaalien pätevyysasiakirjojen hakemista ja uudistamista koskevien säännösten perimmäinen tarkoitus, joka on merenkulun turvallisuuden varmistaminen. Määräaikaiset poikkeamiset saattavat merkitä merenkulun turvallisuuden heikentymistä. Heikentämistä on kuitenkin pidettävä vähäisenä ja myös oikeasuhtaisena niillä tavoiteltuun päämäärään nähden. Poikkeamisten jatkaminen olisi välttämätöntä merenkulun jatkuvuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Poikkeaminen olisi rajattu koskemaan vain tiettyjä pätevyyksiä ja henkilölupia ja poikkeamisten voimassaoloaika olisi rajattu. 

Jäljempänä tarkastellaan ja arvioidaan ehdotettujen muutosten suhdetta perustuslain 6 ja 18 §:ssä säädettyihin perusoikeuksiin. 

13.2  Yhdenvertaisuus

Esitystä tulee arvioida perustuslain 6 §:n kannalta, jonka mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Säännös kieltää myös välillisen syrjinnän eli sellaiset toimenpiteet, joiden vaikutukset tosiasiallisesti – vaikkakin vain välillisesti – johtaisivat syrjivään lopputulokseen. Suosinta tai jonkin yksilön tai ryhmän asettaminen etuoikeutettuun asemaan on niin ikään kiellettyä, jos se asiallisesti merkitsisi toisiin kohdistuvaa syrjintää. 

Laivaväen pätevyyksiä ja kelpoisuustodistuksia koskevia ehdotuksia sovellettaisiin kaikkiin samassa tilanteessa oleviin hakijoihin. Yhdenvertaisuusperusoikeuden ydinalue säilyisi koskemattomana, sillä ehdotettavilla väliaikaisilla muutoksilla ei asetettaisi samassa tilanteessa olevia hakijoita eriarvoiseen asemaan. 

Lisäksi voidaan todeta, että henkilöillä, joiden pätevyydet tai kelpoisuustodistukset ovat vanhentuneet ennen covid-19-epidemiaa, ei ole ollut nyt vallitsevia poikkeuksellisia vaikeuksia uusia niitä. Ennen covid-19-epidemiaa ei esimerkiksi ollut rajoitustoimenpiteiden aiheuttamia vaikeuksia saada jatkokoulutusta, jota pätevyyden uusimisen yhteydessä vaaditaan. Näin ollen he eivät joudu nyt ehdotettujen määräaikaisten säännösten perusteella huonompaan asemaan kuin he, joiden pätevyydet päättyvät covid-19-epidemian aikana ja edellyttävät uusimista. Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus helpottaa niiden hakijoiden tilannetta, joiden pätevyys vanhenee covid-19-epidemian aikana ja joilla on epidemian takia vaikeuksia uudistaa pätevyyksiään. Ehdotetuilla määräaikaisilla säännöksillä on siten hyväksyttävä peruste. 

Ehdotus on lisäksi yhdenmukainen muiden perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kanssa. Lakiehdotus on täsmällisesti ja tarkkarajaisesti määritelty koskemaan vain tiettyjä laivaväen pätevyyskirjoja, lisäpätevyystodistuksia ja kelpoisuustodistuksia. Ehdotus on oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun hyötyyn nähden, sillä poikkeaminen olisi voimassa ainoastaan rajoitetun ajan. Ehdotusta on myös pidettävä hyväksyttävänä, koska ehdotuksen tarkoituksena on turvata merenkulun jatkuvuutta ja sitä kautta yhteiskunnan elinkeinotoimintaa ja Suomen huoltovarmuutta. 

Luotsauslakia koskevalla ehdotuksella puututaan luotsauksen henkilölupien haltijoiden tai hakijoiden yhdenvertaisuuteen siltä osin, kun uusi henkilölupa myönnettäisiin tai vanhan henkilöluvan voimassaoloaikaa jatkettaisiin tavanomaista kevyemmin edellytyksin. Ehdotus on kuitenkin yhdenmukainen perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kanssa. Lakiehdotus on täsmällisesti ja tarkkarajaisesti määritelty koskemaan vain tiettyjä luotsauksen henkilölupia. Ehdotus on oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun hyötyyn nähden, sillä poikkeaminen olisi voimassa ainoastaan rajoitetun ajan. Ehdotusta on myös pidettävä hyväksyttävänä, koska ehdotuksen tarkoituksena on turvata merenkulun jatkuvuutta ja sitä kautta Suomen huoltovarmuutta. 

Yhdenvertaisuusperusoikeuden ydinalue säilyisi koskemattomana, sillä luotsauslain muutosehdotuksella ei asetettaisi samassa tilanteessa olevia hakijoita eriarvoiseen asemaan. Ehdotusta sovellettaisiin kaikkiin samassa tilanteessa oleviin hakijoihin. Ehdotus ei lisäksi merkitsisi automaattista poikkeamista koeluotsausvaatimuksesta tai luotsauksen henkilölupien voimassaoloaikojen välitöntä pidentämistä. Sen sijaan ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa kuvatut menettelyt, jos hakijalla on covid-19-epidemiasta johtuvia olennaisia vaikeuksia suorittaa koeluotsaus tai uudistaa luotsauksen henkilölupansa. 

Lisäksi voidaan todeta, että henkilöillä, joiden luotsauksen henkilöluvat vanhentuisivat ennen covid-19-epidemian aiheuttamien poikkeuksellisten tilanteiden alkamista, ei ole todennäköisesti vaikeuksia uusia henkilölupiaan. Näin ollen he eivät joutuisi ehdotetun säännöksen perusteella olennaisesti huonompaan asemaan kuin ne, joiden luotsauksen henkilölupien voimassaoloaika päättyisi covid-19-epidemiasta johtuvan poikkeuksellisen tilanteen aikana. Ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus helpottaa niiden hakijoiden tilannetta, joiden luotsauksen henkilölupa vanhenisi covid-19-epidemian aikana ja joilla on epidemiasta johtuvia olennaisia vaikeuksia uudistaa henkilölupiaan. 

Ehdotusta koskisivat normaalit oikeusturvajärjestelyt. 

Myöskään laajennettua varautumisvelvollisuutta covid-19-epidemian aikana koskeva ehdotus ei asettaisi samassa tilanteessa olevia taksiliikenteen tai linja-autoliikenteen toimijoita eriarvoiseen asemaan, sillä ehdotuksella jatkettaisiin väliaikaisesti voimassa olevan säännöksen voimassaoloa eikä siten lisättäisi uusia perusoikeusrajoituksia. Ehdotuksen mukaan velvoite varautumiseksi täyttyisi joko alueellisesti tai kansallisesti, mikä tarkoittaisi sitä, että kaikki toimijat, jotka toimivat alueella, jossa varautumista edellytettäisiin covid-19-epidemiatilanteen johdosta, joutuisivat varautumaan covid-19-epidemian ehkäisemiseen ja huolehtimaan matkustajien terveyteen liittyvistä toimenpiteistä. Jos tartuntatautilain väliaikaisen 58 e §:n voimassaoloa jatkettaisiin, katsottaisiin, että liikenteen palveluista annetun lain 18 a §:n mukaista varautumista edellytettäisiin valtakunnallisesti. Lisäksi kaikilta toimijoilta edellytettäisiin suunnitelma. Yhdenvertaisuusperusoikeuden ydinalue säilyisi siten koskemattomana. 

13.3  Oikeus työhön ja elinkeinonvapaus

Laivaväen pätevyyksiä ja kelpoisuustodistuksia koskevia muutosehdotuksia tulee tarkastella myös perustuslain 18 §:n 1 momentin näkökulmasta. Säännöksellä turvataan jokaiselle oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Säännöksellä vahvistetaan yrittämisen vapauden periaate, kun ammatti ja elinkeino mainitaan nimenomaan toimeentulon hankkimisen keinona. Yhtenä lähtökohtana on yksilön oma aktiivisuus toimeentulonsa hankkimisessa. Oikeus valita vapaasti työ liittyy myös yhdenvertaisuuteen ja syrjintäkieltoon. 

Esityksessä ehdotettavilla laivaväen pätevyyksiä ja kelpoisuustodistuksia koskevilla muutoksilla pyritään turvaamaan merenkulkuun liittyvien elinkeinojen harjoittaminen covid-19-epidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisäksi muutoksilla pyritään turvaamaan riittävä pätevien merenkulkijoiden määrä myös epidemian aikana. Pätevyyksien katkeamaton voimassaolo ja mahdollisuus myöntää erivapauksia lisäpätevyystodistuksista turvaavat merikuljetuksien jatkuvuutta. Muutokset turvaavat alusten miehistöjen lisäksi satamissa työskentelevien ihmisten työllisyyttä. Meriliikenteen ja logistiikan jatkuvuus turvaa myös laajemmin yhteiskunnan eri toimintoihin, kuten teollisuuteen, liittyvää työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa. 

Myös luotsauslain muutosehdotusta tulee tarkastella oikeudesta työhön ja elinkeinonvapauden näkökulmasta. Esityksessä ehdotettavilla luotsauslain muutoksilla pyritään turvaamaan merenkulkuun liittyvien elinkeinojen harjoittaminen covid-19-epidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Muutoksilla pyritään turvaamaan riittävä luotsauksen henkilölupien haltijoiden määrä myös covid-19-epidemian aikana. Voimassa oleva luotsin ohjauskirja on edellytys luotsina toimimiselle. Samoin linjaluotsinkirja ja erivapaus ovat keskeisiä merenkulun elinkeinonharjoittamiseen liittyviä lupakirjoja, joiden katkeamaton voimassaolo turvaa merikuljetuksien jatkuvuutta. 

Luotsina työskentelevien henkilöiden lisäksi muutokset turvaavat alusten miehistöjen sekä satamissa työskentelevien ihmisten työllisyyttä. Meriliikenteen ja logistiikan jatkuvuus turvaa myös laajemmin yhteiskunnan eri toimintoihin, kuten teollisuuteen, liittyvää työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa. 

Laajennettua varautumisvelvollisuutta covid-19-epidemian aikana koskevaa ehdotusta on myös tarpeen tarkastella perustuslain 18 §:n 1 momentin näkökulmasta. Ehdotuksella jatkettaisiin väliaikaisesti voimassa olevan säännöksen voimassaoloa eikä siten lisättäisi uusia perusoikeusrajoituksia. Vaikka ehdotettu 18 a § sisältää velvoitteen taksiliikenteen ja linja-autoliikenteen toimijalle varautumissuunnitelman laatimiseksi ja suunnitelman laatiminen voi näin väliaikaisesti lisätä etenkin alalle tulevien uusien toimijoiden taloudellista ja hallinnollista taakkaa, pyritään säännöksellä turvaamaan kuljetusten saatavuutta ja toimijoiden varautumista sekä johdonmukaistamaan ja selkeyttämään toimijoiden elinkeinon harjoittamista covid-19-epidemian aikana. Ehdotettu 18 a § yhdessä tartuntatautilain väliaikaisten säännösten 58 c, 58 e ja 58 h §:n kanssa turvaa myös toimijoiden työskentelyolosuhteita ja näin työllisyyttä. 

Perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytyksien nojalla perusoikeusrajoituksien on oltava myös ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta sallittavia. Elinkeinovapautta ei ole sellaisenaan turvattu Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tai YK:n alaisissa ihmisoikeussopimuksissa. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 23 artiklaan sisältyy työn valinnan vapaus. Elinkeinovapaus sisältyy Euroopan unionin perusoikeuskirjaan. Sen 16 artiklan mukaan elinkeinovapaus tunnustetaan unionioikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1 artikla suojaa omaisuuden-suojaa ja sen on katsottu suojaavan välillisesti myös elinkeinotoimintaa. Kyseistä oikeutta voidaan rajoittaa laajasti lailla julkisten intressien turvaamiseksi. Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet eivät siten estä ehdotetun kaltaista sääntelyä. Edellä mainittujen muutosten tavoitteena on pitää yllä työllisyyttä covid-19-epidemian aikana ja siten turvata perustuslain elinkeinovapauteen liittyvää oikeutta työhön ja toimeentuloon. Ehdotuksilla pyritään myös turvaamaan elinkeinonharjoitustoimintaa poikkeuksellisissa tilanteissa ja se turvaa siten perustuslain elinkeinonvapautta. 

13.4  Soveltaminen Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 § 21 kohdan mukaan Ahvenanmaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat tieliikennettä, veneliikennettä ja paikallisen meriliikenteen väyliä. 

Liikenneasioissa valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat itsehallintolain 27 §:n 13 kohdan mukaan kauppamerenkulkua ja kauppamerenkulun väyliä koskevat asiat. Lisäksi valtakunnan toimivaltaan kuuluvat merenkulun pätevyyksistä päättäminen sekä niiden voimassaolon jatkaminen. Toimivaltainen viranomainen näissä asioissa on Liikenne- ja viestintävirasto. 

Esityksen perusoikeusliitännäiset ehdotukset ovat täsmällisiä, ajallisesti rajattuja, ja perustellussa suhteessa suojeltaviin oikeushyviin nähden. Ehdotettu sääntely on rajattu vain siihen laajuuteen, joka on katsottava sen taustalla olevien tavoitteiden kannalta välttämättömäksi ja oikeasuhtaiseksi. Ehdotuksilla ei puututa perustuslaissa turvattujen oikeuksien ydinalueelle. 

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.