Perustelut

Komission aloitteen taustalla on tavoite tehdä Euroopan unionista nykyistä kilpailukykyisempi ja dynaamisempi osaamistalous. Tähän liittyy Barcelonan Eurooppa-neuvoston asettama tavoite, jonka mukaan kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä unionin jäsenmaiden BKT:stä kolme prosenttia käytettäisiin tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen kohdistuviin investointeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Euroopan unioni tarvitsee komission arvion mukaan huomattavan määrän uusia tutkijoita myös unionin ulkopuolelta.

Valiokunta tukee pyrkimyksiä edistää tutkimuksen ja tieteen maailmanlaajuista yhteistyötä osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tutkijoiden liikkuvuuden parantaminen edistää korkeatasoisten tutkimusryhmien perustamista ja tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin tutkimusohjelmiin.

Valiokunta pitää direktiiviehdotusta lähtökohdiltaan kannatettavana, mutta suhtautuu direktiivissä ehdotettuun menettelyyn osin kriittisesti. Tutkimustaholle ehdotettu vastuu ja rooli tiettyjen maahantuloedellytysten selvittämisessä merkitsevät poikkeusta Suomessa voimassa olevaan järjestelmään, jossa maahantuloedellytysten tutkiminen on kaikilta osin viranomaistehtävä.

Tutkimustaholle ehdotettu taloudellinen vastuu tutkijan oleskelu-, terveydenhoito- ja mahdollisista maastapoistamiskustannuksista on lisäksi huomattavan laaja, ja se saattaa olla omiaan myös vähentämään tutkimusorganisaatioiden halukkuutta kutsua palvelukseensa ulkomaalaisia tutkijoita. Myös taloudellisen vastuun voimassaoloaikaa — pääsäännön mukaan vuosi vastaanottosopimuksen päättymispäivästä — on pidetty asiantuntijakuulemisessa liian pitkänä.

Jatkovalmistelussa tulee tarkastella myös viranomaisten roolia muun muassa siltä osin, mikä viranomainen suorittaa tutkimustahojen hyväksynnän ja miten tutkimustahon toimintaa seurataan. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota tutkijan käsitteeseen. Tässä suhteessa tutkijadirektiivin ja opiskelijoiden liikkuvuutta koskevan direktiivin väliseen liittymäkohtaan on asiassa saadun selvityksen perusteella tarpeen kiinnittää vielä huomiota.

Suomessa on tullut toukokuun alusta 2004 voimaan uusi ulkomaalaislaki (301/2004). Laissa on joustavoitettu EU:n ulkopuolelta tulevien tutkijoiden työntekoa koskevia säännöksiä, ja niitä voidaan valiokunnan näkemyksen mukaan pitää monelta osin ulkomaalaisen tutkijan ja hänen työnantajansa kannalta edullisempana kuin direktiiviehdotuksen mukaista järjestelmää. Ehdotuksen mukaan direktiivi on luonteeltaan minimidirektiivi, eli jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai säilyttää kansallisessa lainsäädännössään suotuisampia säännöksiä, kunhan ne täyttävät direktiivin vaatimukset. Asiassa saadun selvityksen perusteella on valiokunnan mielestä kuitenkin aiheellista jatkovalmistelussa vielä varmistua siitä, että direktiiviehdotuksen mukaiset menettelyt muodostavat kaikilta osin sääntelyn vähimmäistason, joka voidaan kansallisesti ylittää.

Direktiiviehdotuksen mukaisen menettelyn etujen ja ongelmien sekä käytännön sovellettavuuden lisäksi tulee jatkovalmistelussa kiinnittää huomiota ehdotuksen taloudellisiin ja muihin vaikutuksiin.