Perustelut

Hallintovaliokunta on antanut vuosia 2014—2020 koskevista EU:n rahoituskehyksistä lausunnon HaVL 28/2011 vp. Alue- ja rakennepolitiikasta ja sen rahoituksesta valiokunta on lausunut yksityiskohtaisesti koheesiopolitiikan asetuspaketin yhteydessä (HaVL 1/2012 vp). Lisäksi valiokunta on ottanut mainittuihin asiakokonaisuuksiin kantaa kokouksessaan 24.5.2012 (HaVP 35/2012 vp).

Suomen nettomaksuasema on viime vuosina korostunut. Selvityksen mukaan tämä kuvastaa suurelta osin yleistä taloudellista kehitystä, jossa Suomen talous on EU:n keskivertoon verrattuna kehittynyt myönteisesti. Lisäksi laajentumisen vaikutukset jäsenmaiden maksuasemiin ovat tulleet voimakkaammin näkyviin vasta nykyisen kauden kuluessa. Lisäksi Suomen saanto kuluvalla kaudella on ollut etupainotteista, kun taas koheesiomaiden ohjelmat ovat käynnistyneet viiveellä ja kasvattaneet Suomen nettomaksuasemaa rahoituskehyskauden edetessä.

Valiokunta yhtyy siihen näkemykseen, että rahoituskehysten kokonaistaso on olennaisin Suomen nettomaksuasemaan vaikuttava tekijä, joten sen merkitys tasapainoista lopputulosta etsittäessä on keskeinen. Valiokunnan näkemyksen mukaan nykyisessä tilanteessa tarvitaan valmiutta leikkauksiin. Valiokunta kuitenkin korostaa valtioneuvoston tavoin, ettei säästöjen pidä olla tasasuuruisia kaikissa menokohteissa. Valiokunnan mielestä on perusteltua, että säästöt kohdennetaan aloille, joiden tuottama eurooppalainen lisäarvo on vähäinen, aloille, joilla varojen aikaisempi käyttö on osoittautunut tehottomaksi, sekä aloille, joilla komissio on ehdottanut suurinta kasvua suhteessa nykyiseen kehyskauteen. Valiokunta kannattaa sitä, että säästöjen kohdentamisessa kiinnitetään huomiota lisäksi siihen, mikä on ollut menoalueen toteutunut palauma.

Puheenjohtajan kompromissiehdotuksen mukaan koheesiopolitiikan kokonaismäärärahat olisivat 326,5 miljardia euroa, mikä merkitsee noin 5 prosentin vähennystä komission ehdotukseen. Saadun selvityksen mukaan puheenjohtajan esityksen perusteella arvioitu Suomen kokonaissaanto olisi noin 1,2 miljardia euroa, joka olisi 516 miljoonaa euroa vähemmän kuin nykyisellä kaudella. Valiokunta toteaa, että EU:n rahoituskehyksiä pienennettäessä vähennystä kohdistuu myös koheesiopolitiikan määrärahoihin. Tasapainoisen loppuratkaisun kannalta leikkausten ei kuitenkaan pitäisi painottua esitetyssä määrin kehittyneisiin alueisiin.

Valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisolosuhteiden huomioonottamista alue- ja rakennepolitiikkaa koskevissa ratkaisuissa. Valiokunta toteaa myönteisenä sen, että Itä-Suomi on puheenjohtajan ehdotuksessa siirretty siirtymäalueluokasta kehittyneiden alueiden luokkaan. Suomelle on tärkeää, että puheenjohtajan esittämä ratkaisu säilyy myös osana lopullista ratkaisua. Valiokunta korostaakin, että Suomen tulee edelleen olla aktiivinen Itä- ja Pohjois-Suomen huomioimiseksi yhtenä NUTS2-alueena, joka kokonaisuudessaan kuuluu kehittyneiden alueiden luokkaan.

Puheenjohtajan ehdotuksessa Itä- ja Pohjois-Suomen saama harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus on nostettu keskusteltavaksi osana neuvottelulaatikkoa. Komissio ehdottaa tuen tasoksi 20 euroa/asukas/vuosi nykyisen kauden tason ollessa 35 euroa/asukas/vuosi. Valiokunta viittaa koheesiopolitiikan asetuspaketista antamaansa lausuntoon HaVL 1/2012 vp ja katsoo, että harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus tulee säilyttää Pohjois- ja Itä-Suomen osalta vähintään nykyisellä tasolla eli 35 euroa/asukas/vuosi. Tämän tuen taloudellinen vaikutus EU-tasolla ei ole suuri, koska tuen piirissä olevan väestön määrä on hyvin pieni, mutta vaikutus kyseisten alueiden kehittämistyölle on merkittävä. Lisäksi on huomattava, että tämä tuki on luonteeltaan nimenomaan erityishaittojen kompensaatioon käytettävää ja korvamerkittyä kyseiselle kohdealueelle.

Valiokunta on koheesiopolitiikan asetuspaketin yhteydessä tähdentänyt muutoinkin rakennerahastovarojen jakoperusteiden tarkistamista jäsenvaltioiden ja alueiden kannalta oikeudenmukaisiksi ja paremmin pysyvät olosuhdehaitat huomioonottaviksi. Komission esityksen mukaan kehittyneiden alueiden luokassa rahoitus määrittyisi kuudesta allokaatiokriteeristä ja neutraalista väestökriteeristä. Näistä asukastiheyskriteeri on Suomelle tärkein. Komission esityksen mukaan asukastiheyskriteerin painoarvo on 2,5 prosenttia. Valiokunnan mielestä asukastiheyskriteerin painoarvon nostamista on syytä pitää neuvotteluissa esillä.

Edellä mainitut säästöjen kohdentamisperiaatteet vaikuttavat myös muun muassa oikeus- ja sisäasioiden rahoitukseen. Komission ehdotuksen mukaan niiden rahoitus kasvaisi noin 50 prosenttia nykyiseen kauteen verrattuna. Määräraha olisi tosin edelleen pieni suhteessa EU:n koko rahoituskehykseen. Valiokunta toteaa, että oikeus- ja sisäasiat on EU:n nopeimmin kehittyviä toimialueita, ja pitää tärkeänä, että rahoituskehyksissä pyritään huomioimaan toimialueen voimakas kasvu. Ottaen huomioon, että komission ehdotus merkitsisi huomattavaa lisäystä suhteessa nykyisen kauden vastaaviin menoihin, voidaan lisäyksen pienentämistä pitää tässä tilanteessa kuitenkin hyväksyttävänä.

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että hallintomenojen osuus rahoituskehyksen sisällä ei nouse nykytasostaan.