Perustelut
Yleistä
Direktiiviehdotuksen tavoitteena on lähentää tietojärjestelmiin
kohdistuvia hyökkäyksiä koskevia jäsenvaltioiden
rikosoikeudellisia säännöksiä ja
parantaa oikeus- ja muiden toimivaltaisten viranomaisten, jäsenvaltioiden
poliisi- ja muut lainvalvontaviranomaiset mukaan luettuina, välistä yhteistyötä.
Hallintovaliokunta pitää ehdotuksen tavoitteita
kannatettavina. Tietoverkkorikollisuuden torjunnan säädösten
harmonisointi ja toiminnan yhdenmukaistaminen jäsenvaltioiden
välillä luovat paremmat edellytykset onnistuneelle
yhteistyölle rajattomassa tietoverkossa.
Turvajärjestelyjen murtaminen rangaistavuuden edellytyksenä
Asiantuntijakuulemisissa on pidetty ongelmallisena, että direktiiviehdotuksen
3 artiklaa on neuvotteluissa muutettu niin, että jäsenvaltiot
voivat säätää, että oikeudeton
tunkeutuminen tietojärjestelmään
on rangaistavaa vain, jos turvajärjestely murretaan.
Hallintovaliokunta toteaa tämän osalta seuraavaa:
- Suomessa tietojärjestelmän
luvaton käyttö on rikoslain 28 luvun 7—9 §:n
nojalla rangaistavaa silloinkin, kun turvajärjestelyä ei
murreta.
- Ehdotettu direktiivi on vähimmäissääntelyä.
- Toisen tietojärjestelmän luvaton käyttö välineenä esimerkiksi
laajassa tietoverkkohyökkäyksessä (ns.
bot-verkossa) edellyttää haittaohjelman asentamista
kyseiseen tietojärjestelmään. Haittaohjelman
asentamisen tulee olla ehdotetun direktiivin nojalla jäsenvaltioissa
rangaistavaa. Yleensä tällainen toiminta edellyttää myös
turvajärjestelyjen murtamista.
- Euroopan neuvoston yleissopimuksessa ja EU:n puitepäätöksessä jätettiin
jäsenvaltioille vastaava mahdollisuus edellyttää rangaistavuudelta
turvajärjestelyjen murtamista. Direktiiviehdotuksen sääntely
vastaa siten voimassa olevaa oikeustilaa.
Henkilötiedon väärinkäyttö
Asiantuntijakuulemisissa esitettyjen henkilötietojen
väärinkäyttöä koskevien
huomautusten osalta valiokunta yhtyy direktiiviehdotuksen jatkokirjelmässä esitettyyn
valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan asia tulee lähtökohtaisesti käsitellä erillisessä
EU-instrumentissa.
Pakkokeinot
Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota riittävien
pakkokeinojen tärkeyteen rikosten tutkinnassa ja kiinnijäämisriskin
lisäämiseen.
Tältä osin valiokunta toteaa, että on
tärkeätä huolehtia siitä, että esitutkintaviranomaisilla
on rikosten tutkinnassa käytettävissä riittävät
ja oikeasuhtaiset tutkintakeinot. Tämä vaikuttaa kiinnijäämisriskiin,
jolla on rangaistusten ankaroittamista suurempi vaikutus rikollisuuteen.
Rangaistustasot
Hallintovaliokunta katsoo, että direktiiviehdotuksen
mukaiset rangaistustasot ovat korkeahkoja, mutta puheenjohtajamaan
ehdottama taso voidaan kuitenkin hyväksyä, koska
neuvotteluissa kriminalisointivelvoitteiden soveltamisalat on rajattu
vakavampiin rikoksiin.
Poliisin henkilöstöresurssit
Saadun selvityksen mukaan tietotekniikkarikostorjunnan asiantuntijoiden
arvio on, että tietoverkoissa tai niiden välityksellä tehtyjen
rikosten määrät ovat kasvamassa. Rikosmäärien
kasvaessa tietoverkkoympäristössä tehtyjen
rikosten paljastaminen ja esitutkinta vaativat yhä enemmän
poliisin resursseja. Varovaisena arviona on esitetty, että perinteisestä petos-rikollisuudesta
noin 30 % tehdään tänä päivänä tietoverkkojen
välityksellä.
Hallintovaliokunta kiinnittää lopuksi huomiota
siihen, että poliisin henkilöstöresursseista huolehditaan
asianmukaisesti direktiivin täytäntöönpanon
yhteydessä.