Perustelut

Ehdotettu puitepäätös koskee sähköisen viestinnän tunnistamistietojen säilyttämistä rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi ja selvittämiseksi ja niistä syytteeseen asettamiseksi. Puitepäätöksen tavoitteena on helpottaa oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa lähentämällä asiaa koskevia jäsenmaiden lainsäädäntöjä. Ehdotuksen mukaan teleyrityksille asetettaisiin velvoite säilyttää puitepäätöksessä tarkemmin määriteltyjä tunnistamistietoja vähintään 12:n ja enintään 36 kuukauden ajan. Tietojen säilyttämisvelvoitteen tarkoituksena on turvata rikostutkinnan ja syyteharkinnan kannalta välttämättömän tiedon siirto jäsenmaasta toiseen. Puitepäätöksen täytäntöönpano edellyttää kansallisia lainsäädäntötoimenpiteitä.

Valiokunta toteaa, että ehdotetun puitepäätöksen arvioinnin tekee ongelmalliseksi se, että ehdotus on keskeisen sisältönsä osalta epäselvä ja osin ristiriitainenkin. Ehdotus lähtee siitä, että tietojen säilyttämisvelvollisuus rajattaisiin koskemaan teleyritysten jo hallussa olevia tunnistamistietoja, jotka on luotu laillisen liiketoiminnan intressissä, kuten laskutuksessa ja vika- tai häiriötilanteiden selvittämisessä, ja joita säilytetään jo nykyisellään useita kuukausia osana verkko- ja viestintäpalvelujen toteuttamista. Asiassa saadun selvityksen mukaan kuitenkin eri tietotyyppejä määriteltäessä ehdotuksen käytännöllinen soveltaminen näyttäisi johtavan huomattavasti laajempaan säilyttämisvelvoitteeseen. Lisäksi ehdotuksen mukaan soveltamisalaan kuuluisivat myös tulevaisuudessa viestinnän siirtämisen helpottamiseksi kehitettävät tekniset välineet. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että esimerkiksi liiketoimintamallien kehittyminen voi vaikuttaa teleyritysten tarpeisiin säilyttää tunnistamistietoja esimerkiksi laskutusta varten, jolloin säilyttämisvelvoite kohdistuisi tietoihin, joiden säilyttämiseen teleyrityksellä ei enää olisi omaa tarvetta. Valiokunnan mielestä on ehdottoman tärkeää, että ehdotuksen sisältöä selkeytetään ja täsmennetään niin, että on selvää, mikä puitepäätöksen soveltamisala olisi ja mitä tietoja säilyttämisvelvoite koskisi, jotta ehdotukseen voidaan ottaa jäsentyneesti kantaa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ehdotuksessa ei ole arvioitu lainkaan laajemmin sääntelyn mahdollisia vaikutuksia. Tämä olisi ollut asianmukaista, sillä ehdotus on periaatteellisesti merkityksellinen siinä, että kaikkien käyttäjien tietoja tallennettaisiin ennakollisesti mahdollisia viranomaistarpeita varten. Ehdotus merkitsee myös tietojen säilyttämisaikojen pidentämistä. Ehdotettua tietojen säilyttämisvelvollisuutta on pidetty tarpeellisena rikollisuuden torjunnan ja selvittämisen kannalta muun muassa siksi, että verkossa tapahtuvat rikokset ilmenevät usein viiveellä tai että esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden iskuja edeltää usein pitkä suunnittelujakso, eikä vasta rikoksen jälkeen käynnistyvä teletunnistetietojen keruu ja säilytys välttämättä auta jo tapahtuneen rikoksen selvittämistä. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että EU-tasolla ryhdytään riittävän tehokkaisiin toimiin rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi. EU-tason toimien tulee valiokunnan näkemyksen mukaan kuitenkin olla sellaisia, että ne voidaan toteuttaa kohtuullisin kustannuksin ja että niillä voidaan taata riittävän korkea yksityisyyden ja viestin luottamuksellisuuden suoja. Sääntelyn tulee täyttää muun muassa rekisterin ylläpidolle, tietojen käsittelytarkoituksen määrittelylle, tietokannan suojaukselle ja käytön valvonnalle laissa asetetut edellytykset. Ehdotusta on periaatteellisen merkityksensä vuoksi aiheellista tarkastella laajemminkin, esimerkiksi siitä näkökulmasta, mikä vaikutus ehdotuksella mahdollisesti on kansalaisten luottamukseen verkko- ja viestintäpalvelujen käyttöön.

Puitepäätösehdotuksessa ei myöskään ole arvioitu esitetyn sääntelyn kustannusvaikutuksia. Saadun selvityksen mukaan ehdotetun velvoitteen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten täsmällinen arvioiminen on ehdotuksen epämääräisyyden vuoksi mahdotonta. Käytettävissä on ollut kuitenkin Viestintäviraston laatima alustava arvio, jonka mukaan kustannukset Suomessa vaihtelisivat parista miljoonasta eurosta aina useaan sataan miljoonaan euroon tietojen säilyttämisvelvoitteen laajuudesta riippuen. Asiantuntijakuulemisen yhteydessä on arvioitu lisäksi aiheutuvan piileviä kustannuksia siitä, että eri järjestelmistä, tallennusmuodoista ja teknologioista johtuen tieto olisi useassa eri järjestelmässä ja useassa eri muodossa. Tallennuskapasiteetin kasvattamistarpeen lisäksi tietojen säilyttämisen käyttökelpoisena ja palauttamisen käyttöä varten on arvioitu lisäävän kustannuksia. Selvityksen mukaan tietojen tallentamisesta, säilyttämisestä ja viranomaisille toimittamisesta aiheutuvat kustannukset tulisivat korvattaviksi kansallisen lainsäädännön, Suomessa viestintämarkkinalain (393/2003), mukaisesti. Valiokunta katsoo, että sääntelyn taloudellisten vaikutusten arviointiin on tarpeen palata ehdotuksen tultua täsmennetyksi. Samassa yhteydessä on mahdollista arvioida lähemmin myös kustannusten vaikutuksia suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta.

Asian käsittelyn yhteydessä on myös tuotu esiin Euroopan neuvoston 23.11.2001 tekemään tietoverkkorikollisuussopimukseen viitaten vaihtoehto, että tietojen säilyttämisvelvoitteen sijaan säädettäisiin tietojen hävittämiskiellosta, joka tulisi voimaan viranomaisen määräyksellä tai muulla toimella tapauskohtaisesti. Asiassa saadun selvityksen perusteella tietojen hävittämiskieltoa voidaan valiokunnan käsityksen mukaan pitää sinänsä tarkkarajaisempana ja periaatteelliselta merkitykseltään pienempänä kuin ehdotettua tietojen säilyttämisvelvoitetta. Tietojen hävittämiskieltoa ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole nyt käsillä olevan ehdotuksen ja sitä edeltävien päätelmien valmistelun yhteydessä pidetty tavoitteisiin nähden riittävänä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan edistämisessä.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan jatkovalmistelun lähtökohdista ja korostaa valtioneuvoston ilmaisemien varaumien toteuttamista ehdotuksen jatkovalmistelussa. Valiokunta katsoo, että nyt käsillä olevan ehdotuksen selkeyttämiseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, jotta ehdotuksen tarkoituksenmukaisuus, toimivuus, tehokkuus ja oikeasuhteisuus ovat asianmukaisesti arvioitavissa. Valiokunta varaa mahdollisuuden lausua tarpeellisilta osin yksityiskohtaisemmin ehdotuksen tultua täsmennetyksi.