Selvitys

Terrorisminvastaiset finanssipakotteet ovat vuoden 2001 jälkeen vakiintuneet keskeiseksi osaksi keinovalikoimaa, joilla kansainvälisesti pyritään torjumaan terrorismin rahoitusta. Terrorisminvastaiset pakotteet kohdistuvat erikseen listattuihin yksityishenkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin.

YK:n turvallisuusneuvoston syyskuussa 2001 hyväksymä päätöslauselma 1373(2001) sisältää YK:n jäsenvaltioita sitovia velvoitteita terrorismin torjumiseksi. Päätöslauselma velvoittaa valtiot jäädyttämään terroritekoihin osallistuvien tai niiden toteuttamista edistävien henkilöiden ja yhteisöjen varat sekä estämään varojen ja taloudellisten resurssien luovuttamisen näille tahoille. Päätöslauselmassa ei kuitenkaan yksilöidä pakotteiden kohteeksi joutuvia henkilöitä ja yhteisöjä, vaan yksilöinti jää jäsenvaltioiden vastuulle.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat pannaan EU-tasolla täytäntöön yhteisin kannoin ja asetuksin. Päätöslauselma 1373(2001) on pantu täytäntöön yhteisellä kannalla 2001/931/YUTP erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi sekä tätä yhteistä kantaa toimeenpanevalla asetuksella (EY) N:o 2580/2001 tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä terrorismin torjumiseksi.

Neuvosto laatii yksimielisesti luettelon niistä henkilöistä, ryhmistä tai yhteisöistä, jotka joutuvat terrorisminvastaisten finanssipakotteiden kohteeksi. Luetteloon sisällytettävien henkilöiden ja yhteisöjen tulee täyttää yhteisen kannan 2001/931/YUTP 1 artiklan 4 kohdassa määritellyt listauskriteerit. Ehdotuksia listalle lisättävistä henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä voivat tehdä EU-jäsenvaltiot sekä EU:n ulkopuoliset maat. Jos ehdotuksen tekee EU:n ulkopuolinen maa, tulee erityisesti varmistaa, että tapauksessa on noudatettu perus- ja ihmisoikeuksia, kuten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Yhteisen kannan 2001/931/YUTP 1 artiklan 6 kohta edellyttää, että luettelossa olevien henkilöiden ja yhteisöjen nimet tarkistetaan säännöllisin väliajoin sen varmistamiseksi, että niiden säilyttäminen luettelossa on perusteltua. Yhteisen kannan mukaan listan säännöllinen tarkistaminen on tehtävä vähintään kerran puolessa vuodessa.

Pakotteiden luonne poliittisena painostuskeinona on vaikuttanut siihen, että oikeusturvaan liittyvät näkökohdat ovat nousseet esille vasta yksilöihin kohdistuvien pakotteiden yhteydessä. Suomi on johdonmukaisesti korostanut yksilön oikeusturvaan liittyviä näkökohtia asetettaessa finanssipakotteita, jotka kohdistuvat yksittäisiin henkilöihin ja yhteisöihin.

EU-puheenjohtajuuskaudellaan syksyllä 2006 Suomi on nostanut painopisteeksi pakoteregiimien avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisen. Useita Suomen oikeusturvan parantamiseksi tekemiä aloitteita on myös hyväksytty neuvostossa. Jatkossa kaikkien uusien listausten yhteydessä tullaan hyväksymään perustelulausunto. Perustelulausunto annetaan tiedoksi listatuille henkilöille ja ryhmille, joita myös informoidaan heidän käytössään olevista valitusteistä. Lisäksi listausmenettelystä annetaan aikaisempaa enemmän tietoa julkisuuteen. Saksan puheenjohtajuuskaudella on valmisteltu uuden neuvoston työryhmän perustamista, jonka tehtävänä tulee olemaan valmistella erityisesti terroristilistalle sisällyttämistä ja poistamista koskevia päätöksiä.

Valtioneuvoston kanta

EU-puheenjohtajuuskaudellaan syksyllä 2006 Suomi on nostanut painopisteeksi EU:n terrorisminvastaisen pakoteregiimin avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisen ja on esittänyt menettelyihin useita muutoksia.

Suomi on ehdottanut muun muassa,

1) että listatuille henkilöille ja yhteisöille annetaan listauspäätöksen jälkeen tieto listauksesta, listauspäätöksen perusteluista ja niistä oikeuksista, jotka ovat heidän käytettävissään,

2) että listattujen henkilöiden ja yhteisöjen käytössä tulee olla avoin ja tehokas menettely, jossa he voivat vaatia neuvostoa poistamaan heidät listalta ja esittää näyttöä vaatimuksensa tueksi, ja

3) että jokainen yksittäinen listauspäätös perusteltaisiin erikseen laatimalla perustelulausunto kustakin listatusta henkilöstä ja yhteisöstä.

Lisäksi on edellytetty, että neuvoston sisäisiä menettelyjä (mm. terroristilistausten ja listan säännöllisen uudelleenarvioinnin valmistelu) kehitetään ja että näistä menettelyistä saatetaan laajemmin tietoa julkisuuteen.

Näistä ehdotuksista on saavutettu Suomen kaudella poliittinen yksimielisyys ja uudistukset on saatettu vireille. Työ on saatettu päätökseen Saksan puheenjohtajuuskaudella. Kaikkien uusien listausten yhteydessä hyväksytään nykyisin perustelulausunto. Perustelulausunto annetaan myös tiedoksi listatuille henkilöille ja ryhmille. Listalta poistamista koskevia hakemuksia voidaan toimittaa kirjallisesti EU:n neuvostolle.

Merkittävin uudistus Saksan puheenjohtajuuskaudella on ollut uuden neuvoston työryhmän perustaminen vastaamaan turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 (2001) toimeenpanosta. Työryhmän tehtävänä on

- valmistella terroristilistalle sisällyttämistä ja listalta poistamista koskevia neuvoston päätöksiä ja vastata listan tarkistamisesta ja

- tutkia, täyttyvätkö neuvoston yhteisessä kannassa 2001/931/YUTP asetetut listauskriteerit.

Työryhmän työmenetelmät on myös julkistettu, aivan kuten Suomen puheenjohtajuuskaudella on ehdotettu.

Suomella ei ole kansallista menettelyä terroristilistojen laatimiseksi, eikä lainsäädäntö mahdollista varojen jäädytystä muutoin kuin sitovaan YK:n turvallisuusneuvoston tai EU:n neuvoston päätökseen perustuen. Kun asiasta on keskusteltu kansainvälisillä foorumeilla, mm. EU:ssa ja OECD:n yhteydessä toimivan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen asiantuntijaelimen FATF:n kokouksissa, Suomi on lähtenyt siitä, että kansallista varojenjäädytysmekanismia ei tarvittaisi. Kansainvälinen paine siihen, että kaikilla mailla — myös EU:n jäsenmailla huolimatta siitä, että päätöslauselma 1373(2001) on pantu toimeen EU-tasolla — tulisi olla hallinnollinen varojenjäädytysmekanismi, on kuitenkin kasvanut.