Ehdotuksen pääasiallinen sisältö

Yleistä

Ehdotettujen säädösten tavoitteena on luoda oikeudelliset puitteet SIS II -tietojärjestelmälle. Ne myös vahvistaisivat SIS II:n rakennetta, rahoitusta, vastuualueita sekä yleistä tietojenkäsittelyä ja tietosuojaa koskevia yhteisiä säännöksiä.

Schengenin tietojärjestelmä (SIS) on olennainen osa niin sanotuista korvaavista toimenpiteistä, jotka ovat viranomaisten käytössä sisärajatarkastusten poistamisen vastapainona. SIS:n avulla viranomaiset voivat tutkia henkilöistä ja esineistä tehtyjä kuulutuksia. Saatuja tietoja käytetään erityisesti poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa sekä ulkorajoilla tai kansallisella alueella suoritettavissa henkilötarkastuksissa ja viisumien ja oleskelulupien myöntämisessä. SIS on välttämätön väline Schengen-alueen toimivuuden kannalta, koska sen avulla varmistetaan alueen korkea turvallisuustaso mahdollistamalla jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen tehokas yhteistyö. Vuonna 2001 laajentumisprosessin yhteydessä neuvosto päätti uudistaa järjestelmää kehittämällä SIS II:n ja uskoi tehtävän komissiolle. SIS II:ssa on tarkoitus hyödyntää uusinta tekniikan kehitystä, jonka ansiosta uusien jäsenvaltioiden ja uusien toimintojen tekninen integrointi järjestelmään on helppoa.

Kaikki kolme ehdotusta koskevat Schengenin tietojärjestelmää, joka on yksi yhtenäinen kokonaisuus.

Ehdotetuilla säädöksillä kumottaisiin Schengenin yleissopimuksen Schengenin tietojärjestelmää koskevat määräykset ja niitä täydentävät muut Schengenin säännöstön säännökset.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä

Asetuksessa säädettäisiin SIS II -tietojen käsittelystä henkilön liikkuvuuteen liittyvien, Schengenin säännöstöön kuuluvien politiikkojen täytäntöönpanon tukemiseksi (esimerkiksi ulkorajat ja viisumit).

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä

Päätös puolestaan sisältäisi säännökset SIS II -tietojen käsittelystä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön tukemiseksi rikosasioissa (esimerkiksi eurooppalainen pidätysmääräys, henkilötietojen siirtäminen kolmannelle osapuolelle tai maalle).

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schegenin tietojärjestelmään

Näitä kahta ehdotusta täydentää ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, joka koskee rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyä SIS II:een tallennettuihin tietoihin sen tarkastamiseksi, että rekisteröitäväksi esitetyt autot eivät ole varastettuja, kavallettuja tai muutoin kadonneita.

Ehdotusten täsmällisempi sisältö

Ehdotusten täsmällisemmän sisällön osalta viitataan valtioneuvoston kirjelmään U 47/2005 vp.

Valtioneuvoston kanta

Schengenin säännöstö, mukaan lukien Schengenin tietojärjestelmä, sisällytettiin Euroopan unionin institutionaaliseen viitekehykseen Amsterdamin sopimuksella. Komission lähtökohtana on, ettei Schengenin tietojärjestelmän periaatteita ja käytäntöjä muuteta merkittävästi. Alalla tapahtunut kehitys otetaan kuitenkin asianmukaisesti huomioon. Suomi lähtee säädösehdotusten käsittelyssä siitä, että tietojärjestelmä säilyy tehokkaana turvallisuusviranomaisten yhteistyömenetelmänä. Suomi pitää tärkeänä SIS II -tietojärjestelmän oikeudellisen perustan vahvistamista hyvissä ajoin vuonna 2006, jotta järjestelmä voidaan ottaa suunnitellussa aikataulussa käyttöön vuonna 2007.

Suomi kannattaa asetusehdotuksella tavoiteltua jäsenmaiden kolmansien maiden kansalaisille maahantulon epäämisen tarkoituksessa tehtyjä kuulutuksia koskevien käytäntöjen yhdenmukaistamista. Yhdenmukainen kuulutusten tallennuskäytäntö palvelee erityisesti ennakoitavuuden, tehokkuuden ja henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun tavoitetta.

Ottaen huomioon järjestelmän tavoitteet ja sen toimivuuden takaaminen sekä yksilöiden oikeusturva on järjestelmään pääsyyn oikeutetut viranomaiset määriteltävä selkeästi. Europolin ja Eurojustin pääsy järjestelmään tulisi rajoittaa vain niihin kuulutuksiin, jotka selkeästi kuuluvat näiden organisaatioiden toimialaan.

Suomi tulee osallistumaan aktiivisesti tietosuojamääräysten käsittelyyn. Tietosuojan taso tulee varmistaa niin sanotun tietosuojadirektiivin 1995/46/EY, yhteisön toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2001/45 sekä yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn yleissopimuksen (SopS 35—36/1992) mukaisesti.

Kansallisten valvontaviranomaisten yhteistyöhön olisi oltava selkeät institutionaaliset mekanismit, ja järjestelmää koskevien oikeudellisten perusteiden tulee tietosuojan näkökulmasta olla rakenteeltaan ja hierarkialtaan selkeitä. Tämä edellyttää tietojen käsittelyä koskevien vastuiden täsmentämistä komission ja jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun välinen toimivalta tulisi määritellä selkeästi. Tulisi varmistaa, että valvontajärjestelmän aukottomuus voidaan taata myös silloin, kun jäsenvaltiolla ei ole omaa kopioita järjestelmästä vaan se on suoraan yhteydessä keskustietokantaan. Järjestelmän toiminnassa ei saisi olla harmaita alueita valvonnan näkökulmasta, eikä valvonnan taso saisi laskea.

Suomi suhtautuu myönteisesti ajoneuvojen rekisteröintiviranomaisten pääsyyn SIS-järjestelmään ja pitää tärkeänä, että ulkomailta tuoduille ajoneuvoille tehdään myös SIS-tarkastus ennen ajoneuvojen uudelleen rekisteröintiä.