Perustelut
Ehdotettujen säädösten taustalla
on tavoite alueesta, jossa henkilöt voivat liikkua
vapaasti ja turvallisesti. Tämän tavoitteen toteuttamiseen liittyy
niin sanottu Schengen-järjestelmä, jonka perusteella
henkilöiden rajatarkastukset on poistettu Schengenin säännöstöön
osallistuvien valtioiden väliltä. Schengenin tietojärjestelmä (SIS)
on olennainen osa niin sanotuista korvaavista toimenpiteistä,
jotka ovat viranomaisten käytössä sisärajatarkastusten
poistamisen vastapainona. Tämän tietojärjestelmän
avulla viranomaiset voivat tutkia henkilöistä ja
esineistä tehtyjä kuulutuksia. Saatuja tietoja
käytetään erityisesti poliisiyhteistyössä ja
oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa sekä ulkorajoilla
tai kansallisella alueella suoritettavissa henkilötarkastuksissa
sekä viisumien ja oleskelulupien myöntämisessä.
SIS-tietojärjestelmä on välttämätön
väline Schengen-alueen toimivuuden kannalta. Sen avulla
pyritään varmistamaan alueen korkea turvallisuustaso
jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehokkaalla
yhteistyöllä. Vuonna 2001 laajentumisprosessin
yhteydessä neuvosto päätti uudistaa järjestelmää kehittämällä SIS
II -tietojärjestelmän. Toisen sukupolven
Schengenin tietojärjestelmässä on tarkoitus
hyödyntää uusinta tekniikan kehitystä,
jonka ansiosta uusien jäsenvaltioiden ja uusien
toimintojen tekninen integrointi järjestelmään
olisi helppoa. Valiokunta toteaa, että käsiteltävänä olevat
kaikki kolme ehdotusta koskevat Schengenin tietojärjestelmää (SIS
II), joka on yksi yhtenäinen kokonaisuus.
Schengenin tietojärjestelmän uudistaminen on
edellytyksenä sille, että sisärajatarkastukset voidaan
poistaa suhteessa uusiin jäsenvaltioihin. Eurooppa-neuvosto
on linjannut Haagissa syksyllä 2004, että sisärajatarkastukset
voidaan poistaa, kun vaatimukset Schengenin säännöstön
soveltamiseksi on täytetty ja kun SIS II -tietojärjestelmä on
saatu toimintaan vuonna 2007. Tavoitteena on, että nykyiset
ja uudet jäsenvaltiot liittyisivät SIS II
-järjestelmään keväällä 2007.
Tämän vuoksi säädösehdotukset
olisi saatava valmiiksi viimeistään syksyllä 2006.
Lainsäädäntöehdotusten mukaan
SIS II koostuu Schengenin keskustietojärjestelmästä,
kunkin jäsenvaltion määrittelemistä käyttöliittymistä sekä näiden
välisestä viestintäinfrastruktuurista.
Lisäksi jäsenvaltiot pitävät
yllä kansallisia järjestelmiä, jotka
yhdistetään SIS II -järjestelmään
edellä mainittujen käyttöliittymien kautta. Komission
tehtävänä on vastata SIS II -järjestelmän
operatiivisesta hallinnoinnista.
Komissio on todennut, ettei se ole ehdotuksia tehdessään
pyrkinyt luomaan uutta järjestelmää, vaan
että ehdotukset perustuvat jo olemassa oleviin säännöksiin.
Valiokunta pitääkin valtioneuvoston kannan mukaisesti
komission esityksiä periaatteessa kannatettavina ja katsoo,
että niiden käsittelyä voidaan jatkaa
komission ehdottamalta pohjalta. Ehdotusten hyväksyminen
edellyttää kuitenkin vielä syvällisiä jatkokeskusteluja.
Ehdotukset esimerkiksi näyttäisivät usealta kohdin
poikkeavan nykyisin voimassa olevista teksteistä. Ennen
lopullisten kantojen muodostamista tulee varmistaa, onko järjestelmää ollut tarkoitus
muuttaa vai onko vain kysymys uudesta kirjoitustavasta. Lisäksi
on selvitettävä uuden kirjoitustavan oikeudelliset
vaikutukset.
Ehdotuksiin liittyy myös useita horisontaalisia kysymyksiä,
jotka tulee ratkaista ennen kuin säädösehdotusten
hyväksymistä voidaan puoltaa. Valiokunta pitää välttämättömänä,
ettei tietoturvan tasoon jää aukkoja tai epäyhtenäisyyttä sen
vuoksi, että järjestelmän toimivuudesta
vastaavat toisaalta eri jäsenvaltiot ja toisaalta komissio.
Suomessa tulee kiinnittää jatkoneuvotteluissa
erityistä huomiota rekisterinpitäjän
vastuuseen ja komission roolin selkeyttämiseen.
Toimivaltaisten viranomaisten määrittely liittyy
laajempaan kysymykseen SIS II -järjestelmän
käyttötarkoituksesta. Mikäli järjestelmän käyttötarkoitus
laajenisi nykytilasta, on asianmukainen tietosuojan taso toteutettava
kaikissa tilanteissa.
Komitologiamenettelyä käytetään
täydentävien sääntöjen
antamiseksi. Tältä osin valiokunta katsoo, että on
varmistettava menettelyn käyttäminen neuvoston
komitologiapäätöksen 1999/468/EY
mukaisesti.
SIS II -järjestelmän kehittämisestä ja
toiminnasta aiheutuvat kulut maksetaan Euroopan unionin
talousarviosta. Asetuksen liitteenä on komission laatima
yhteinen rahoitusselvitys. Jäsenvaltiot puolestaan huolehtivat
SIS II -järjestelmän kansallisen osan kustannuksista.
Suomessa nämä kustannukset katetaan poliisin toimintamenoista
ja niihin on varattava asianmukaiset määrärahat.
Schengenin tietojärjestelmän uudistaminen edellyttää ainakin
henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain (761/2003) muuttamista.
Kansalliset lainsäädännön muutostarpeet on
arvioitava kauttaaltaan asian käsittelyn jatkovalmistelussa.