Kirkkolain (1054/1993) 6 luvun viranhaltijoita koskevat säännökset noudattelevat pääsääntöisesti muuta virkamiehiä ja viranhaltijoita koskevaa sääntelyä sekä työsopimuslain (55/2001) vastaavaa sääntelyä, jollei kirkon toiminnan erityispiirteistä muuta johdu. Kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin (304/2003), valtion virkamieslakiin (750/1994) ja työsopimuslakiin on tehty eräitä muutoksia, joiden johdosta myös kirkkolain vastaavia säännöksiä on tarpeen muuttaa.
Ehdotetut säännökset pitkäaikaistyöttömän määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisesta ja mahdollisuudesta pidentää kirkon viranhaltijan koeaikaa tapauksissa, joissa viranhaltija on ollut koeaikana työkyvyttömänä tai perhevapaalla, vastaavat työsopimuslain 1.1.2017 voimaan tulleita muutoksia. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään muun muassa alentamaan työnantajan työllistämiskynnystä ja parantamaan pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia.
Lomautusmenettelyä koskevaan kirkkolain 6 luvun 45 §:ään ehdotetut muutokset on tehty aiemmin työsopimuslain 5 luvun 4 §:ään, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 31 §:ään ja valtion virkamieslain 39 §:ään. Työnantajalla ei ole ehdotetun säännöksen mukaan velvollisuutta esittää ennakkoselvitystä lomautuksesta, jos työnantajalla on kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaan velvollisuus esittää vastaava selvitys tai neuvotella viranhaltijan lomauttamisesta. Lisäksi virkaehtosopimukseen perustuva yhteistoimintamenettely voi eräissä tapauksissa korvata hallintolain mukaisen viranhaltijan kuulemisen, kun on kyse irtisanomisesta taloudellisella tai tuotannollisella perusteella (58 §:n 2 momentti). Nämä ehdotukset vastaavat sisällöllisesti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain säännöksiä, joissa viitataan työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annettuun lakiin (449/2007). Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnasta kirkossa ei säädetä laissa, vaan yhteistoimintamenettely perustuu virkaehtosopimukseen.
Ehdotetut säännökset työllistymisvapaasta ja työllistymistä edistävästä valmennuksesta tai koulutuksesta vastaavat niin ikään valtion virkamieslain, kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja työsopimuslain voimassa olevaa sääntelyä. Nämä muutokset perustuvat hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on purkaa turhaa sääntelyä ja vähentää hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on parantaa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottavien henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä uudelleen.
Taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden kestoa ehdotetaan lyhennettäväksi yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Pitkissä yli 12 vuotta kestäneissä virkasuhteissa takaisinottovelvollisuus on kuitenkin kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuus on ehdotetun muutoksen voimaantulon jälkeen saman pituinen kuin työsopimuslain 6 luvun 6 §:ssä säädetty takaisinottovelvollisuus (TyVM 10/2016 vp — HE 105/2016 vp). Ehdotetussa kirkkolain säännöksessä edellytetään lisäksi, että työnantaja tarvitsee mainitun ajan kuluessa viranhaltijaa toistaiseksi voimassa olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen. Sääntely vastaa tämän edellytyksen osalta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 46 §:ää, jossa takaisinottovelvollisuuden kestoksi on kuitenkin säädetty yhdeksän kuukautta. Valtion virkamieslain 32 §:ssä säädetään 24 kuukauden takaisinottoajasta.
Kirkon henkilöstöä edustavat järjestöt ovat tuoneet valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esiin, että ehdotetut muutokset ovat monelta osin omiaan heikentämään kirkon viranhaltijoiden asemaa. Muutosten vaikutuksia onkin erityisesti tästä näkökulmasta syytä seurata.
Valiokunta pitää perusteltuina niitä lähtökohtia, joiden mukaan kirkon palvelussuhteessa olevia pyritään kohtelemaan lainsäädännössä yhdenvertaisesti palvelussuhteen laadusta riippumatta. On myös tärkeää, että kirkkolain palvelussuhdetta koskevat säännökset seuraavat muuta työntekijöitä ja viranhaltijoita koskevaa sääntelyä siltä osin kuin sääntely soveltuu kirkon tarpeisiin.
Hallituksen esitykseen ja edellä todettuun viitaten valiokunta pitää ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.
Hallintovaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.