Perustelut
Yleistä
Suomen ja Yhdysvaltojen välisen rikostorjuntasopimuksen
tarkoituksena on tehostaa entisestään maiden lainvalvontaviranomaisten
yhteistyötä vakavan rikollisuuden, erityisesti
terrorismin, estämiseksi ja torjumiseksi. Sopimus tukee osaltaan
samalla tavoitetta ehkäistä ja torjua terrorismia
ja muita vakavia rikoksia maailmanlaajuisesti. Sopimus tukee osaltaan
myös Suomen ja Yhdysvaltojen tavoitetta kansalaisten esteettömästä ja
turvallisesta liikkumisesta maittemme välillä.
Sopimus luo oikeudellisen perustan osapuolten väliselle
sormenjälkitietojen ja DNA-tunnisteiden vaihtamiselle.
Tietojen vaihtamisen teknisistä ja menettelyllisistä yksityiskohdista
sovitaan erikseen sopimuspuolten viranomaisten välisissä täytäntöönpanosopimuksissa.
Tietojenvaihto
Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat teot, jotka täyttävät
sopimuspuolten kansallisen lainsäädännön
nojalla sellaisen rikoksen tunnusmerkistön, josta langetettava
enimmäisrangaistus on enemmän kuin yksi vuosi
vankeutta tai ankarampi rangaistus. Tietojenvaihto voi tapahtua
vain sellaisista tiedoista, joiden tallettaminen on mahdollista
Suomen voimassa olevan lainsäädännön
mukaan. Sopimuksen määräykset eivät vaikuta
niihin perusteisiin, joiden mukaan sormenjälkitietoja ja
DNA-tietoja talletataan lainvalvontaviranomaisten rekistereihin.
Sopimusten mukaisten hakujen tekemiseen valtuuksia saadaan käyttää ainoastaan
rikollisuuden estämiseen, paljastamiseen ja tutkimiseen.
DNA- ja sormenjälkitietojen vaihtaminen toteutetaan
yksittäistapauksittain ja haun tekevän sopimuspuolen
kansallista lainsäädäntöä noudattaen.
Viitetietojen automaattisella vertailulla selvitetään,
onko DNA-tunniste tai sormenjälki rekisteröity
toisessa sopimusvaltiossa. Vertailu tehdään niin
sanotulla osuma/ei osuma-periaatteella. Vertailussa ei
pelkän viitetiedon perusteella voida tunnistaa henkilöä,
jonka tiedoista on kysymys.
Jos vertailtavat tunnisteet tai jäljet vastaavat toisiaan,
sopimuspuolet voivat pyytää henkilöllisyyden
tunnistavia henkilötietoja tai muita tarkempia tietoja
haun tehneen sopimusvaltion kansallisen lainsädäännön
mukaisesti. Vastaavanlainen kaksivaiheinen tietojenvaihtojärjestelmä on
omaksuttu Prümin sopimuksen mukaisessa järjestelyssä (HaVM
36/2006 vp). Tietojen luovutus tapahtuu erikseen
nimettävän kansallisen yhteyspisteen kautta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että sopimus sisältää henkilötietojen
käsittelyä ja suojaa koskevat määräykset
tietosuojan riittävän tason turvaamiseksi. Sopimuksen
nojalla esimerkiksi tietosuojavaltuutetulla on toimivalta valvoa
henkilötietojen käsittelyä kansallisen
lainsäädäntömme mukaisesti.
Lisäksi muun muassa tietojen luovuttaminen edelleen ilman
tiedot toimittaneen sopimuspuolen suostumusta voidaan kieltää.
Täytäntöönpanosopimukset
Käsiteltävänä olevan sopimuksen
mukaan sormenjälkitietojen ja DNA-tunnisteiden tiedonvaihdon
tekniset yksityiskohdat ja menettelytavat sovitaan erikseen viranomaisten
välisissä täytäntöönpanosopimuksissa.
Näillä täytäntöönpanosopimuksilla
ei ole tarkoitus sopia valtiosopimuksen sisältöön
tai asiallisiin velvoitteisiin kohdistuvista seikoista eikä myöskään
seikoista, jotka kuuluvat perustuslain nojalla eduskunnan toimivaltaan.
Sopimuksessa on jätetty avoimeksi, mikä tai mitkä viranomaiset
tekevät Suomen puolelta täytäntöönpanosopimukset.
Eurooppalaisen rikostorjuntayhteistyön toteuttamiseksi
toimivalta vastaavanlaisten sopimusten tekemiseen on poliisilain
(493/1995) 53 §:n
2 momentissa osoitettu nimenomaisesti sisäasiainministeriölle.
Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten
asian periaatteellisen merkityksen ja perusoikeuskytkentöjen vuoksi
täytäntöönpanosopimusten tekemisen osoittamista
myös Suomen ja Yhdysvaltojen välisen rikostorjuntasopimuksen
osalta sisäasiainministeriölle. Valiokunta ehdottaa
sääntelyn sisällyttämistä voimaansaattamislain
uuteen 2 §:ään, jolloin hallituksen
esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 2 § siirtyy
3 §:ksi.
Yhteenveto
Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen
sisältyvän sopimuksen hyväksymistä.
Kansainvälisten sopimusten voimaansaattamista koskeva
perustuslain 95 §:n 1 momentin muutos on tullut voimaan
1.3.2012 (1012/2011). Muutoksen voimaantulon
jälkeen kansainvälisen velvoitteen muut kuin lainsäädännönalaan kuuluvat
määräykset saatetaan pääsääntöisesti voimaan
valtioneuvoston asetuksella. Kansainvälisen velvoitteen
voimaansaattamislain voimaantulosta säädetään
vastaavasti valtioneuvoston asetuksella. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa — täytäntöönpanosopimuksia
koskevan edellä mainitun ehdotuksen lisäksi — sopimuksen
voimaansaattamislain 3 §:ssä (hallituksen esityksen
2 §) tasavallan presidentille osoitetun asetuksenantovaltuuden
tarkistamista seuraavasti: "Sopimuksen muiden määräysten
voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta
säädetään valtioneuvoston asetuksella."
Käsittelyjärjestys
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, että sopimuksen
hyväksymisestä voidaan päättää ääntenenemmistöllä.
Ehdotus sopimuksen voimaansaattamiseksi voidaan lisäksi
käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä,
koska hallintovaliokunta on ottanut asianmukaisesti huomioon voimaansaattamislakia
koskevan perustuslakivaliokunnan tekemän valtiosääntöoikeudellisen
huomautuksen.