Suomen talouden lähivuosien haasteet ovat mittavat. Julkisen talouden tasapaino edellyttää vähintään 80 prosentin työllisyyttä ja 2 prosentin talouskasvua. Huoltovarmuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä pitää vahvistaa, ja velkaantumiskehitys on taitettava. Jotta julkinen talous saadaan tasapainotettua vuosikymmenen loppuun, on seuraavien hallitusten ryhdyttävä mittaviin toimenpiteisiin, eikä tilanteen vakauttamiseen riitä yksi hallituskausi. Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. 

Väestön ikääntymisestä johtuvaan sote-menojen kasvuun ja työvoiman tarjonnan vähenemiseen on varauduttava. Sote-sektorin eli hyvinvointialueiden alirahoitus on paikattava. Syntyvyyteen voidaan politiikan keinoin vaikuttaa vain rajallisesti. Lapsiperheitä pitää kuitenkin tukea, jotta päätös lasten hankinnasta ei jää kiinni rahasta. 80 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamiseksi pitää olla valmis myös konkreettisiin toimenpiteisiin eikä vain sanoihin. Näitä tavoitteita kristillisdemokraatit ajaa. 

Vuoden 2023 talousarvio ja syksyn lisätalousarviot ovat olleet Marinin hallituksen viimeinen mahdollisuus tehdä konkreettisia toimia julkisen velan kasvun taittamiseksi, julkisten menojen priorisoimiseksi sekä toisaalta hyvinvointialueiden kriisiytymisen estämiseksi ja kotimaisen ruoantuotannon pelastamiseksi. Päätös lykätä maatilojen akuuttiin kustannuskriisiin vastaaminen ensi vuoden lisätalousarvion varaan on kohtalokas liian monelle tilalle.  

Näihin vakaviin kysymyksiin hallitus ei ole halunnut tai kyennyt puuttumaan konkreettisesti varoituksista huolimatta. Vaikeat julkisen talouden kestävyyteen liittyvät päätökset on haluttu jättää seuraavalle hallitukselle. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa, hyvää joukkoliikennettä ja muita peruspalveluita, jotka ovat synnyttäneet Suomeen varsin hyvän mahdollisuuksien tasa-arvon. Velkaantumistien ja taloudellisen näivettymisen päässä on myös kansallisomaisuuden vähittäinen myyminen ulkomaiseen omistukseen.