Hieronta auttaa moniin lihasperäisiin vaivoihin. Väestön ikääntyessä vanhuudesta johtuvat lihasperäiset vaivat tulevat luultavasti yleistymään, jolloin ammattitaitoisen hieronnan tarve kasvaa.
Lääkärin lähetteellä tehtävästä hieronnasta on mahdollista saada Kela-korvausta, mutta vain silloin, jos hoidettava henkilö käy hieronnassa laillistetulla fysioterapeutilla tai fysioterapiapalveluita tarjoavassa yrityksessä. Hierovan henkilön pitää olla työsuhteessa virallisesti fysioterapiapalveluita tarjoavaan yritykseen.
Sellaisen omalla toiminimellään yksin toimivan koulutetun hierojan palvelut, joka ei tee työssään muuta hoitoa kuin hierontaa, eivät kelpaa Kela-korvattavuuden piiriin.
Nykyinen tilanne on epäoikeudenmukainen koulutettujen hierojien kannalta. Heidän koulutuksensa on Suomessa korkeatasoista. Koulutettu hieroja on suojattu ja tuloksellista oppimista edellyttävä ammattinimike. Jotta tutkinnon suorittanut voi toimia sosiaali- ja terveysalalla ammattihenkilönä, tulee koulutuksessa saavuttaa riittävä pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet.
Hieronnan ammattitutkinnon suorittanut työskentelee hierojana itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Ammattitutkinnon suorittanut osaa toimia hierojana yhteistyössä muiden terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alan ammattilaisten kanssa ja osaa itse suunnitella ja toteuttaa potilaan hieronnan sekä ohjata potilasta tuki- ja liikuntaelimistön oireiden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Ammattitutkinnon valinnaisilla osilla osaamista on mahdollista kohdentaa raajanivelten liikkuvuuden edistämiseen, elimistön nestekierron edistämiseen, ikääntyvän potilaan hierontaan sekä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn. Hieronnan ammattitutkinnon tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista määrätään Opetushallituksen antamassa määräyksessä. Hieronnan ammattitutkinnon suorittanut voi hakea koulutettu hieroja -ammattinimikkeen käyttöoikeutta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ohjeiden mukaisesti.
On ristiriitaista, että koulutetun hierojan tekemä hieronta voidaan laskea Kela-korvattavaksi hoidoksi fysioterapiahoitolaitoksessa, mutta ei yksityisen ammatinharjoittajan tekemänä.
Epäjohdonmukaisuuden tausta on lainsäädännössä. Sairausvakuutuslain (1224/2004) 1 luvun 4 §:ssä eli määritelmäpykälässä säädetään, että muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan laissa sellaista sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa, kätilöä, fysioterapeuttia, laboratoriohoitajaa, erikoishammasteknikkoa, psykologia ja suuhygienistiä, jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myöntänyt oikeuden harjoittaa ammattiaan laillistettuna ammattihenkilönä. Hierojia ei mainita pykälässä. Ongelmana on sekin, että ennalta ehkäisevän hoidon korvaaminen on rajoitettua lukuun ottamatta hammashoidon toimenpiteitä.
Osa koulutetuista hierojista myy palveluitaan edullisemmin kuin laillistetut fysioterapeutit, joten kustannusnäkökulmastakin on järkevää saattaa koulutetut hierojat yhdenvertaiseen asemaan. Lisäksi hieroja saattaa löytyä potilaan läheltä, kun taas fysioterapeutille voi joutua lähtemään pitkän matkan päähän. Kela-korvattavuuden laajentaminen koskemaan kaikkia koulutettuja hierojia edistäisi hoidon saamista.