LAKIALOITE 13/2014
vp
LA 13/2014
vp - Mikael Jungner /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Rahankeräyslaki
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi
täysin uudistettu rahankeräyslaki, jossa luovutaan
etukäteisluvista ja rahankeräyksien yleishyödyllisyyden
edellytyksestä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan
voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
Aloite sisältää ehdotuksen nykyisen
rahankeräyslain korvaavaksi uudeksi rahankeräyslaiksi. Uudistuksen
tarkoituksena on muuttaa rahankeräyslakia menetelmä-
ja kohdeneutraaliksi ilmoitusmenettelyksi nykyisen säädellyn
hakumenettelyn sijaan. Lain tarkoituksena on kannustaa vapaaseen
kansalaistoimintaan, innovaatioihin ja uusien rahoitusmuotojen,
kuten joukkorahoituksen, käyttöönottoon.
Lain tarkoituksena on myös aiempaa paremmin estää epärehellinen
toiminta rahankeräysten yhteydessä.
Uuden lain myötä luvan saisi hakumenettelyn sijaan
ilmoittautumalla rekisteriin. Keräyksen voisi rekisteröidä luonnollinen
henkilö tai oikeushenkilö. Kansalaiset, viranomaiset
ja tiedotusvälineet voisivat valvoa keräysten
asianmukaisuutta viiveettä julkisen rekisterin avulla.
Rahankeräys määriteltäisiin
toiminnaksi, jossa yleisöön vetoamalla kerätään
vastikkeetta tai "ajallisesti tai määrällisesti
kohtaamattomalla vastikkeella" rahaa. Rahan lisäksi
yleisöltä voisi kerätä myös "muita
rahan kaltaisia hyödykkeitä".
Ehdotetun rahankeräyksen soveltamisalan ulkopuolelle
jäisivät kolehti, naapuriapu, tavarakeräykset,
testamenttilahjoitusten pyytäminen, syntymäpäivähuomionosoitukset
ja kuolleiden muistamiset. Niin ikään elinkeinotoiminnan
piiriin kuuluvat asiat, kuten sijoitukset tai ennakko-ostot, jäisivät
lain soveltamisalan ulkopuolelle.
PERUSTELUT
Valtiovalta on säädellyt rahankeräystoimintaa Suomessa
tiukemmin kuin muissa Pohjoismaissa tai useissa Euroopan maissa.
Lain tarkoituksena on ollut mahdollistaa rahankeräysten
toimeenpano yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi
ja estää epärehellinen toiminta rahankeräysten
yhteydessä.
Lain perusteluissa todettiin, että yleishyödyllistä vapaata
kansalaistoimintaa on tarpeellista edistää ja
tukea sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi, koska toiminta suuntautuu
kansalaisten tärkeiksi kokemien tavoitteiden toteuttamiseen.
Toisaalta perusteluissa todettiin, että epäitsekkään
lahjoitustarkoituksen kunnioittamiseksi ja lahjoitusvalmiuden säilyttämiseksi
on rahan keräämiseen liittyvä epäasiallinen
ja rikollinen toiminta kyettävä mahdollisimman
tehokkaasti estämään. Rahankeräyksillä saatujen
varojen käyttöä oli määrä kyetä valvomaan
lupa- ja valvontaviranomaisten toimesta tehokkaasti.
Kumpikaan tavoitteista ei ole toteutunut. Nykyinen lainsäädäntö estää yhteiskunnallisesti
merkittävää vapaata
kansalaistoimintaa, koska säädelty lupamenettely
rajoittaa ja hidastaa toimintaa kohtuuttomalla tavalla. Tavoiteltua
valvonnan tehostamista ei ole saavutettu, koska viranomaisten resurssit
eivät ole riittäneet valvontatiedoston perustamiseen,
ja sen vuoksi myöskään kansalaisilla,
muilla alan toimijoilla tai tiedotusvälineillä ei
ole ajantasaista mahdollisuutta varmistua keräysten asianmukaisuudesta.
Lain säätämisen jälkeen
on tapahtunut merkittävää teknistä ja
yhteiskunnallista kehitystä. Internetin ja sosiaalisen
median kehityksen myötä kansalaisten suorat osallistumis-
ja valvontamahdollisuudet ovat lisääntyneet ja
helpottuneet. Toistuvat taloudelliset kriisit ovat luoneet tarpeen
uudenlaisille innovaatioille ja rahoitusmuodoille. Valtiovalta kannustaa
niihin monilla toimillaan, mutta nykyinen rahankeräyslaki
usein estää niitä toteutumasta käytännössä,
ja siksi lakia on uudistettava.
Ei ole mielekästä vastata valvonnan puutteisiin
lisäämällä viranomaisresursseja
vaan tekemällä keräystoiminta julkiseksi.
Tällöin valvonta tehostuu, koska kansalaiset ja
viranomaiset voivat seurata kaikkia keräyksiä ja
puuttua petoksiin välittömästi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Rahankeräyslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
säädetään:
1 §
Lain tarkoitus
Tällä lailla säädetään
rahankeräysten järjestämisestä,
niitä koskevasta rekisteröintivelvoitteesta sekä rekisteröintiä varten
luotavan rekisterin perustamisesta.
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) rahankeräyksellä toimintaa, jossa
kerätään rahaa vastikkeetta tai ajallisesti
tai määrällisesti lahjoitusta kohtaamattomalla
vastikkeella;
2) rahankerääjällä luonnollista
henkilöä tai oikeushenkilöä,
joka pyytää lahjoituksia ennalta määrittelemättömältä tai
laajalta ihmisjoukolta;
3) rahankeräystilillä tiliä tai
palvelua, jota rahankerääjä käyttää keräykseen
ja josta on tarvittaessa saatavissa yksiselitteinen luotettava tapahtumalistaus;
4) rahankeräyksen tuotolla yksittäisen
rahankeräyksen yhteenlaskettua lahjoitusten summaa ennen
kuin mitään kuluja on vähennetty;
5) rahankeräyksen kuluilla yksittäisen
rahankeräyksen toteuttamisesta aiheutuneita kuluja ja kustannuksia;
6) valvovalla viranomaisella oikeusministeriötä.
3 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan, kun rahaa
kerätään yleisöön vetoamalla.
Tätä lakia ei sovelleta:
1) naapuriapuun tai varojen hankkimiseksi taloudellisissa vaikeuksissa
olevan yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi;
2) tavarakeräyksiin;
3) vetoamiseen yleisöön omaisuuden saamiseksi
testamentein;
4) hyväntekeväisyyshuutokauppoihin, tukikonsertteihin
ja tukitilaisuuksiin;
5) yksityishenkilöiden merkkipäiväkutsujen ja
-haastattelujen sekä kuolinilmoitusten ja muistokirjoitusten
yhteydessä esitettyihin muistamispyyntöihin;
6) uskonnonvapauslaissa (453/2003)
tarkoitetun uskonnollisen yhdyskunnan julkisen uskonnonharjoituksen
yhteydessä siihen osallistuvien keskuudessa suoritettaviin
kolehdin keräyksiin;
7) päiväkodin ryhmän, koululuokan
tai vakiintuneen opinto- tai harrasteryhmän suorittamiin
rahankeräyksiin;
8) kokoontumislaissa (530/1999)
tarkoitettujen tapahtumien yhteydessä suoritettaviin rahankeräyksiin.
4 §
Rahankeräyksen rajoitukset
Rahankerääjänä voi toimia
Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.
Yksityinen henkilö voi toimia rahankerääjänä yksittäisen
henkilön tai perheen auttamiseksi.
Rahankeräystä ei voi järjestää tarkoitukseen, joka
on ilmeisesti lain tai hyvän tavan vastainen.
5 §
Rahankeräysrekisteri
Oikeusministeriö ylläpitää rahankeräysrekisteriä,
johon talletetaan rahankeräysilmoitukseen sisältyvät
tiedot. Sen estämättä, mitä viranomaisten
toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999)
16 §:n 3 momentissa säädetään,
jokaisella on oikeus saada rekisteristä jäljennöksiä sekä tietoja
yleisen tietoverkon kautta. Tiedot tarjotaan myös koneluettavan
rajapinnan kautta. Rahankeräyksiä koskevat tiedot
pidetään saatavilla yleisessä tietoverkossa
pysyvästi. Rahankeräysrekisteriin talletettujen
tietojen säilyttämiseen sekä niiden saamiseen
sovelletaan muutoin, mitä arkistolaissa (831/1994)
ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
6 §
Ilmoitusvelvollisuus
Rahankerääjä on velvollinen tekemään
rahankeräysilmoituksen ennen keräyksen aloittamista.
7 §
Ilmoitettavat tiedot
Ilmoitukseen merkitään:
1) rahankerääjän tiedot: nimi, osoite,
sähköposti sekä oikeushenkilön
yhteyshenkilön vastaavat tiedot;
2) keräyksen tarkoitus;
3) keräyksen tavoitetuotto, mikäli tällainen
on asetettuna tai määräytyy keräyksen
tarkoituksesta;
4) arvioidut keräyskulut;
5) keräyksessä käytettävät
tilit ja muut keräysvälineet tai -menetelmät;
6) keräyksen kesto tai tieto siitä, että kyse
on toistaiseksi voimassa olevasta keräyksestä;
8) mikäli keräyksen onnistuminen on epävarmaa,
miten kerätyt rahat on tarkoitus käyttää keräyksen
alkuperäisen tarkoituksen epäonnistuessa; sekä
9) muut mahdolliset tiedot, jotka rahankeräyksestä halutaan
antaa.
8 §
Tietojen päivittäminen
Rahankerääjällä on
velvollisuus ilmoittaa rahankeräysrekisteriin:
1) rahankeräyksen tuotto viimeistään
4 kuukautta tilikauden, kalenterivuoden tai keräyksen päättymisen
jälkeen;
2) rahankeräyksen varojen käyttö suhteessa rahankeräysilmoituksessa
ennakoituun arvioon;
3) tilintarkastusraportin ilmoittaminen, mikäli 8 §:n
tilintarkastusvelvollisuus täyttyy;
4) oleelliset muutokset rahankeräystarkoituksessa,
arvioiduissa keräyskuluissa tai muissa keräyksestä annetuissa
tiedoissa.
9 §
Kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuus
Rahankerääjän on pidettävä erillistä kirjaa
rahankeräystileille kertyneistä varoista ja säilytettävä niistä tiliotteet
tai vastaavat tositteet kirjanpitolain (1336/1997)
2 luvun 10 §:ssä määritelty aika.
Mikäli rahankeräyksen bruttotuotot ylittävät
30 000 euroa, on rahankerääjän
pyydettävä erillinen toiminnantarkastus, ja jos
rahankeräyksen bruttotuotot ylittävät
200 000 euroa, on rahankerääjän
järjestettävä rahankeräyksestä erillinen
tilintarkastus.
10 §
Viranomaisen kielto-oikeus ja uhkasakko
Rahankeräysten markkinointia ja tiedottamista koskevissa
asioissa noudatetaan sekä luonnollisten henkilöiden
että oikeushenkilöiden osalta kuluttajasuojalain
(30/1978) 2 luvun säännöksiä soveltuvin
osin.
11 §
Keräystarkoituksen muuttaminen ja lahjoitusten palauttaminen
Jos keräystarkoitus poistuu tai muuttuu olennaisesti,
pitää siitä tehdä ilmoitus rekisteriin. Lahjoittajat
voivat tällöin halutessaan ilmoittaa kerääjälle
haluavansa peruuttaa lahjoitukset ja tätä varten
tarvittavat maksutiedot. Anonyymeja lahjoituksia ei tarvitse palauttaa,
ja näitä lahjoituksia tulee käyttää ensisijaisesti
keräyksen lopettamisesta koituviin kustannuksiin.
12 §
Keskeyttämismääräys ja oikaisun
hakeminen
Kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon
jatkaa rahankeräyksen toimeenpanoa ja rahankeräyksellä saatujen
varojen käyttämistä, jos rahankeräyksen
toimeenpanossa tai rahankeräyksellä saatujen varojen
käyttämisessä epäillään
meneteltävän tai menetellyn lain vastaisesti.
Samoin edellytyksin kuluttaja-asiamies voi antaa määräyksen
rahankeräystilin tarjoavalle taholle olla luovuttamatta
kerättyjä varoja.
Kuluttaja-asiamies voi määrätä rahankeräyksen
keskeytettäväksi, jos rahankerääjä on
laiminlyönyt 6 §:ssä tarkoitetun
ilmoitusvelvollisuuden. Lisäksi kuluttaja-asiamies voi
määrätä rahankeräyksen
keskeytettäväksi, jos sen tarkoitus on 4 §:ssä tarkoitetulla
tavalla ilmeisesti lain tai hyvän tavan vastainen.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen
saa vaatia oikaisua kuluttaja-asiamieheltä siten kuin hallintolaissa
(434/2003) säädetään.
Kuluttaja-asiamies voi myös vaihtoehtoisesti ohjeistaa
rahankerääjää korjaamaan virheelliset tiedot
ja tarvittaessa asettaa uhkasakon ohjeistuksen noudattamisen varmistamiseksi.
Uhkasakkomenettelyyn sovelletaan uhkasakkolakia (1113/1990).
13 §
Rahankeräysrikkomus
Rangaistus rahankeräysrikoksesta ja lievästä rahankeräysrikoksesta tuomitaan
rikoslain (39/1889) 17 luvun 16 c
ja 16 d §:n mukaan.
14 §
Tietojensaantioikeus
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus saada rahankeräysten
toimeenpanemiseen välittömästi liittyviä tietoja
ja rahankeräysten toimeenpanon valvonnassa tarpeellisia
tietoja:
1) rahankerääjältä tai rahankeräyksen
järjestämiseen käytettäviltä palveluntarjoajilta
maksutta sekä yhteisön jäsentä,
tilintarkastajaa, toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä tai
työntekijää velvoittavan yrityssalaisuuden
estämättä;
2) luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007)
141 §:ssä säädetyn
salassapitovelvollisuuden estämättä talletuspankilta,
jossa rahankeräystili tai luvan saajan muu pankkitili on;
3) viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan
asetetulta yhteisöltä maksutta ja salassapitovelvollisuuden
estämättä.
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus saada tämän
pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut tiedot
myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai konekielisessä muodossa
siten kuin asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa
sovitaan.
15 §
Tarkemmat säännökset
Oikeusministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia
säännöksiä:
1) rekisteriin ilmoitettavista tiedoista;
2) rekisterin teknisestä toteuttamisesta.
16 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 .
Tällä lailla kumotaan rahankeräyslaki (255/2006)
siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon
edellyttämiin toimenpiteisiin.
17 §
Siirtymäsäännökset
Ennen tämän lain voimaantuloa annetun rahankeräysluvan
nojalla toimeenpantavan rahankeräyksen toimeenpanoon sekä sillä kerättyjen varojen
käyttöön ja tilittämiseen sovelletaan
rahankeräysluvan antamisajankohtana voimassa olleita säännöksiä sekä rahankeräysluvassa
asetettuja ehtoja.
Lupa-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän
lain voimaantuloa, mukaan lukien sellaista asiaa koskeva muutoksenhaku,
sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
_______________
Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta
2014
- Mikael Jungner /sd
- Markus Lohi /kesk
- Kimmo Tiilikainen /kesk
- Annika Saarikko /kesk
- Jari Leppä /kesk
- Simo Rundgren /kesk
- Arto Pirttilahti /kesk
- Ari Torniainen /kesk
- Antti Kaikkonen /kesk
- Anu Vehviläinen /kesk
- Paula Lehtomäki /kesk
- Timo Kalli /kesk
- Sirkka-Liisa Anttila /kesk
- Mari Kiviniemi /kesk
- Antti Rantakangas /kesk
- Eero Reijonen /kesk
- Timo V. Korhonen /kesk
- Eeva-Maria Maijala /kesk
- Mika Lintilä /kesk
- Tuomo Puumala /kesk
- Maria Guzenina-Richardson /sd
- Harri Jaskari /kok
- Eero Suutari /kok
- Jukka Kopra /kok
- Janne Sankelo /kok
- Elsi Katainen /kesk
- Esko Kiviranta /kesk
- Mirja Vehkaperä /kesk
- Mikko Savola /kesk
- Lasse Hautala /kesk
- Mikko Alatalo /kesk
- Inkeri Kerola /kesk
- Seppo Kääriäinen /kesk
- Anne Kalmari /kesk
- Mika Kari /sd
- Suna Kymäläinen /sd
- Tapani Mäkinen /kok
- Anne-Mari Virolainen /kok
- Lenita Toivakka /kok
- Heikki Autto /kok
- Sampsa Kataja /kok
- Tuija Brax /vihr