Lakialoitteessa ehdotetaan osakeyhtiölain II osan 5 luvun 3 §:n muuttamista niin, että osakeyhtiöiden toimitusjohtajan sekä muun ylimmän johdon palkoista ja palkkioista päätettäisiin yhtiökokouksessa. Tämä muuttaisi nykytilaa niin, että ylimmän johdon palkoista ja palkkioista päättäminen siirtyisi yhtiön hallituksesta yhtiökokouksen päätettäväksi. Lakimuutoksen myötä osakeyhtiön omistajien vaikutusmahdollisuudet paranevat ja palkitsemisjärjestelmien avoimuus lisääntyy.

1 Lakialoitteen perustelut

Suomessa on vuosien ajan käyty vilkasta ja kiihkeää keskustelua osakeyhtiöiden ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä. Johdon palkitsemisjärjestelmät ovat vakiintuneet osaksi yhtiöiden toimintaa, ja niiden avulla pyritään kannustamaan ja sitouttamaan yhtiöiden ylintä johtoa, jotta yhtiön toiminta ja taloudellinen tulos kehittyvät positiiviseen suuntaan.

Yhtiöiden johtajien bonus- ja optiojärjestelyt on kansalaisten piirissä koettu kohtuuttomina, koska palkkiosta päätetään pienessä piirissä ja varsinaisen palkan päälle maksettavien bonusten taso nousee usein varsin korkeaksi. Myös osakesäästäjät ja piensijoittajat arvioivat vaikutusmahdollisuutensa ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmien suhteen olemattomiksi.

Samanaikaisesti ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmien yleistymisen kanssa on työmarkkinoilla edellytetty työntekijöiltä malttia palkkaneuvotteluissa. Poliitikot ja elinkeinoelämä ovat perustelleet palkkamalttia mm. julkisen talouden velkaantumisella ja teollisuuden kilpailukykyongelmilla. Suomalaiset palkansaajat ovatkin osallistuneet taloustalkoisiin suostumalla kohtuullisiin palkankorotuksiin, joilla heidän ostovoimansa on käytännössä laskenut elinkustannusindeksillä mitattuna. Työttömät, eläkeläiset ja toimeentulotuen varassa elävät ovat jääneet ansiokehityksessä työntekijöitäkin huonommalle osalle.

Näihin taustoihin nojaten eri yhtiöiden johtajien anteliaat palkitsemisjärjestelmät tuntuvat kohtuuttomilta. Nokian toimitusjohtaja Stephen Elopin jättimäiset miljoonabonukset ovat viimeisin osoitus palkitsemisjärjestelystä, jota kansalaisten on hyvin vaikea hyväksyä.

Osakeyhtiöiden ylimmän johdon palkitseminen pitäisi siirtää Suomessa yhtiökokouksien päätettäväksi. Jos yhtiökokouksen roolia palkitsemisesta kasvatettaisiin, myös päätöksien avoimuus ja läpinäkyvyys lisääntyy. Samoin osakkeenomistajien päätösvalta kasvaa, ja myös sitä kautta demokratia lisääntyy yhtiökokouksissa.

2 Kansainvälinen kehitys

Sveitsin kansanäänestyksessä hyväksytyn lakiesityksen mukaan Sveitsin pörssiyhtiöiden johtajien palkkiot pitää vastedes hyväksyä vuosittain yhtiökokouksissa. Osakkeenomistajat voivat halutessaan myös estää uusille tai pois lähteville johtajille maksettavat lisäpalkkiot.

Sveitsin ratkaisu lisännee entisestään paineita johdon palkitsemista koskevien sääntöjen tiukentamiseen Euroopassa. Seuraamalla Sveitsin esimerkkiä Suomi voi olla yksi Euroopan valtioiden edelläkävijöitä muuttamalla lainsäädäntöään paremmin kansalaisten oikeustajua vastaavaksi ja samalla kehittää osakkeenomistajien vaikutusmahdollisuuksia ja osakeyhtiöiden avoimuutta.