Perustelut
Yleistä
Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettuun
lakiin (13/2003, jäljempänä asiointilaki)
esitetyillä muutoksilla laajennetaan tavallisen sähköisen
tiedoksiannon soveltamisalaa ja mahdollistetaan koneellisen allekirjoituksen käyttö
sähköisenä viestinä lähetettävissä tuomioistuimen
toimituskirjoissa.
Lakivaliokunta pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina.
Esityksellä luodaan lainsäädännölliset
puitteet sähköisen asioinnin nykyistä monipuolisemmalle
ja tehokkaammalle käytölle. Lainmuutokset liittyvät
keskitetyn sähköisen asioinnin viranomaisten kanssa
mahdollistavan asiointitilin sekä oikeushallinnon valtakunnallisen
tietojärjestelmän käyttöönottoon.
Koneellista allekirjoitusta koskeva ehdotus on olennainen osa riidattomien
velkomusasioiden käsittelyn kehittämistä.
Sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja kehitettäessä tulee
kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten
oikeusturvaan. Tietoturvan ja tietotekniikan tulee olla riittävällä tasolla
ennen uusien menettelyjen käyttöönottoa.
On myös otettava huomioon, ettei kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia
tai taitoja käyttää sähköpostia tai
verkkopalveluja. Siksi on tarpeellista, että tiedoksiannon
saajalla säilyy mahdollisuus valita myös esimerkiksi
postitse toimitettava tiedoksianto.
Lakivaliokunta keskittyy lausunnossaan lähinnä tuomioistuinten
ja ulosoton näkökulmaan. Tiedoksiannosta oikeudenkäynnistä säädetään oikeudenkäymiskaaressa.
Kesäkuun alusta 2010 voimaan tulleella oikeudenkäymiskaaren
muutoksella laajennettiin sähköisten välineiden käyttöä tiedoksiannoissa
(362/2010). Eräissä tapauksissa
asiointilain säännökset voivat yleislakina
tulla yleisissä tuomioistuimissa täydentävästi
sovellettaviksi. Hallintotuomioistuimissa sovelletaan
asiointilakia hallintolainkäyttölain (586/1996)
55 §:n perusteella päätöksen ja
muun asiakirjan sähköiseen tiedoksiantoon. Ulosottokaaren
(705/2007) 1 luvun 5 §:n
mukaan sähköisestä viestistä on
voimassa, mitä asiointilaissa säädetään,
jollei ulosottokaaressa asiasta toisin säädetä.
Ulosottokaaren säännökset mahdollistavat
jo nykyisellään ulosoton asiakirjojen
sähköisen tiedoksiannon.
Sähköinen tiedoksianto
Tavallisen sähköisen tiedoksiannon alaa esitetään
laajennettavaksi koskemaan kaikkia niitä tilanteita,
joissa muutenkin voidaan käyttää tavallista
tiedoksiantoa. Todisteellisen sähköisen tiedoksiannon
käyttöalaa kavennetaan niihin tilanteisiin,
joissa todisteellista tiedoksiantoa, esimerkiksi postitse saantitodistusta
vastaan, on lain mukaan käytettävä. Lakivaliokunta
pitää lakiin esitettyjä muutoksia
perusteltuina ja sähköistä asiointia
edistävinä.
Esityksen mukaan sekä tavallinen että todisteellinen
sähköinen tiedoksianto on, kuten nykyisinkin,
mahdollinen vain tiedoksiannon saajan suostumuksella. Tavallista
sähköistä tiedoksiantoa koskevassa 19 §:ssä voimassa
olevaan lakiin sisältyvä ilmaisu asiakirjan antamisesta tiedoksi
"asianomaisen ilmoittamalla tavalla" korvataan "asianomaisen suostumusta"
koskevalla ilmaisulla. Perustelujen mukaan nykylain ilmaisu
sisältää asianosaisen suostumuksen tiedoksiantotavan
käyttöön. Säännöksen
merkitystä ei ole tarkoitus muuttaa. Pykälään
esitettyä muutosta voidaan pitää sääntelyä selkeyttävänä.
Perusteluista ilmenee, että suostumuksen sisältö voi
vaihdella asiatyypeittäin ja koskea yksittäistä asiaa
tai olla yleisempi. Suostumuksena voidaan pitää esimerkiksi
asiaa vireille pantaessa tehtyä ilmoitusta toivotusta tiedoksiantotavasta
tai sitä, ettei muuta yhteystietoa ole annettu. Lakivaliokunta
korostaa sen seikan tärkeyttä, että suostumuksen
antaja ymmärtää suostumuksensa merkityksen.
On myös tärkeää kiinnittää suostumuksen
antajan huomiota siihen, että annettavan sähköisen
yhteystiedon tulisi olla sellainen, jota hän seuraa aktiivisesti.
Lisäksi henkilön olosuhteissa voi suostumuksen antamisen
jälkeen tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, voidaanko
sähköistä tiedoksiantoa käyttää.
Mikäli annettu yhteystieto on käyttämättä pitkään,
tulee viranomaisen harkita, voiko tiedoksianto tapahtua asianomaisen
oikeusturvaa vaarantamatta. Lakivaliokunta pitää tarpeellisena,
että 19 §:n 1 momentin toisessa virkkeessä edelleen
säädetään asiakirjan tiedoksiannosta
myös muulla tavoin.
Joissakin tavallista sähköistä tiedoksiantoa koskevissa
erityissäännöksissä tiedoksisaannin katsotaan
tapahtuneen silloin, kun sähköinen viesti on lähetetty
(esim. ulosottokaaren 3 luvun 39 §:n 2 momentti).
Lakivaliokunta pitää lakiehdotuksen 19 §:n
2 momentissa ehdotettua määräaikaa, viestin
lähettämistä seuraavaa kolmea päivää,
tiedoksiannon saajan oikeusturvan kannalta tässä yhteydessä perusteltuna.
Määräaikaa voidaan pitää myös
riittävänä ottaen huomioon, että sähköisenä viestinä toimitettava
tiedoksianto on saajalla nopeammin kuin postitse lähetettävä.
Lisäksi lakivaliokunta viittaa siihen, mitä se
on edellä suostumuksesta todennut.
Lakivaliokunta toteaa, että ehdotettu 19 § voi tulla
täydentävänä sovellettavaksi
oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 a §:n
1 momentin ohella. Tällöin tiedoksisaannin ajankohta
määräytyy 19 §:n 2 momentin
mukaisesti.
Todisteellista sähköistä tiedoksiantoa
koskevassa 18 §:ssä puhutaan
päätöksen tiedoksi antamisesta. Saadun
selvityksen mukaan säännöksen on tarkoitus
koskea esimerkiksi kaikkia yleisten tuomioistuinten ratkaisuja riippumatta siitä,
kutsutaanko niitä päätöksiksi
vai tuomioiksi. Sen seikan selventämiseksi ja
tulkintavaikeuksien välttämiseksi siinä,
voitaisiinko 18 §:ää soveltaa
muidenkin todisteellista tiedoksiantoa vaativien asiakirjojen kuin
päätösten tiedoksiantoon, lakivaliokunta
esittää, että lakiehdotuksen 18 § muutettaisiin
kuulumaan seuraavasti:
"18 §
Todisteellinen sähköinen tiedoksianto
Asiakirja
, joka lain mukaan toimitetaan postitse
saantitodistusta vastaan tai muuten todisteellisesti, voidaan asianosaisen suostumuksella
antaa tiedoksi myös sähköisenä viestinä,
ei kuitenkaan telekopiona tai vastaavalla tavalla. Viranomaisen
on tällöin ilmoitettava, että
asiakirja
on
asianosaisen tai tämän edustajan noudettavissa
viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta
tai muusta tiedostosta.
Asianosaisen tai tämän edustajan on
tunnistauduttava
asiakirjaa
noutaessaan. Tunnistautumisessa
käytetään vahvasta sähköisestä tunnistamisesta
ja sähköisistä allekirjoituksista
annetussa laissa tarkoitettua tunnistusvälinettä tai
laatuvarmennetta taikka muuta tunnistautumistekniikkaa,
joka on tietoturvallinen ja todisteellinen.
Asiakirja
katsotaan annetuksi tiedoksi, kun
se
on
noudettu viranomaisen 1 momentin mukaisesti osoittamalta yhteydeltä.
Jos
asiakirjaa
ei ole noudettu seitsemän
päivän kuluessa viranomaisen ilmoituksesta, tiedoksiannossa
noudatetaan, mitä siitä muualla laissa säädetään."
Tällöin myös 19 §:n
1 momentin 1 virkkeeseen tulisi tehdä seuraava kielellinen
tarkistus:
"
Muu
kuin 18 §:ssä tarkoitettu
asiakirja
voidaan
antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen
suostumuksellaan."
Koneellinen allekirjoitus
Lakiehdotuksen 20 §:n mukaan sähköisenä viestinä lähetettävä tuomioistuimen
toimituskirja voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Säännös
on tärkeä riidattomien velkomusasioiden sähköisen käsittelyn
kehittämiseksi. Säännöksellä on
myös yhtymäkohta hallituksen esitykseen laiksi
tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten
suoritteista perittävistä maksuista annetun lain
muuttamisesta (HE 143/2010 vp).
Ulosoton kokonaan sähköinen hakeminen mahdollistuu
1.12.2010, jolloin oikeushallinnon valtakunnallista tietojärjestelmää koskeva
lainsäädäntö tulee voimaan (lait
372—410/2010). Oikeushallinnolla on oma sähköisen
asioinnin alusta, jonka kautta tietojärjestelmähakijat
voivat toimittaa myös ulosottoperustetta, esimerkiksi tuomioistuimen
tuomiota tai yksipuolista tuomiota, koskevat tiedot sähköisenä viestinä. Tavoitteena
on lähitulevaisuudessa ottaa tuotantoon sähköisessä portaalissa
toimiva WebUljas, jonka kautta myös muilla kuin tietojärjestelmähakijoilla
on mahdollisuus hakea ulosottoa sähköisesti.
Tällöin koneellisesti allekirjoitettu tuomioistuimen
toimituskirja mahdollistaa sen, että ulosoton hakijan ei
tarvitse erikseen toimittaa alkuperäistä tuomiota
tai sen virallista jäljennöstä ulosottoon.
Lakivaliokunnan näkemyksen mukaan tulostetta koneellisesti
allekirjoitetusta tuomiosta voidaan pitää ulosottokaaren
3 luvun 5 §:n 1 momentin 1 virkkeen mukaisena
viranomaisen antamana toimituskirjana. Siten ulosoton hakija voi
liittää muutoin kuin WebUljaan kautta tekemäänsä ulosottohakemukseen
koneellisesti allekirjoitetun toimituskirjan tulosteen. Jos epäilys
väärinkäytöksestä herää,
ulosottomies voi tarkistaa tuomiorekisteristä, onko asiakirja sama.
Saadun selvityksen mukaan ulosotossa koodataan nykyään
kaikki ulosottoperusteet ja Uljas-tietojärjestelmästä nähdään
tuomion perintätilanne, joten useampikertaisen perinnän vaaraa
ei ole.
Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 7/II)
puhutaan toimituskirjan antamisesta kantajalle tiedoksi sekä käräjäoikeuden
tuomion taltiokappaleen allekirjoittamisesta. Selvyyden vuoksi lakivaliokunta
toteaa, että lakiehdotuksen 20 § koskee
kaikkia tuomioistuimia, ei vain yleisiä tuomioistuimia.
Pykälän sanamuotoon valiokunnalla ei ole huomautettavaa.