Perustelut

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen on ollut yksi unionin ja erityisesti Suomen toiminnan painopisteitä edellisestä puheenjohtajuuskaudestamme vuodesta 1999 lähtien. Tampereen Eurooppa-neuvoston päätösten jatkamiseksi ja kehittämiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2004 Haagin ohjelma, jonka toimeenpanosta päätettiin viime keväänä. Haagin ohjelman välitarkastelu osuu Suomen tulevalle puheenjohtajuuskaudelle ja on varmastikin puheenjohtajuuskautemme keskeisin asia oikeus- ja sisäasioiden sektorilla. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että Suomi osallistuu aktiivisesti välitarkastelun valmisteluun. Haagin välitarkastelussa linjataan oikeus- ja sisäasioiden toimintalinjat seuraaviksi vuosiksi, ja siitä syystä on tärkeätä valita toiminnan painopisteet huolella. Kunnianhimoisia tavoitteita asetettaessa on tärkeätä huolehtia jo tehtyjen päätösten ja hyväksyttyjen instrumenttien täysimääräisestä täytäntöönpanosta. Haagin ohjelman välitarkastelun yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota myös toimeenpanon seurantaan ja lainsäädännön voimaansaattamisen arviointiin. Valiokunta viittaa Haagin ohjelmasta antamaansa lausuntoon (LaVL 4/2005 vp) ja muistuttaa asioiden priorisoimisen tärkeydestä sekä rajallisten resurssien huomioimisesta tavoitteita asetettaessa.

Oikeus- ja sisäasioiden toiminnan tehostaminen oli yksi merkittävimmistä uudistuksista Euroopan unionin perustuslaillisessa sopimuksessa. Sopimuksen voimaansaattaminen näyttää nykyisellään yhä epävarmemmalta. Tämä asettaa paineita toiminnan tehostamiselle muilla tavoin. Valiokunta toivoo valtioneuvoston osoittavan erityistä aktiivisuutta tässä kehitystyössä omalle puheenjohtajuuskaudellemme valmistauduttaessa.

Aiemmissa lausunnoissaan usein viitatuista yleisistä toimintalinjauksista valiokunta haluaa korostaa edelleen ihmis- ja perusoikeuksien merkitystä erityisesti kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Valiokunta edellyttää valtioneuvostolta selkeitä toimia näiden periaatteiden kunnioittamisen turvaamiseksi. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen vahvistamisessa valiokunta on korostanut toimia jäsenvaltioiden välisen luottamuksen lisäämiseksi. Rikosoikeudellisen yhteistyön kehittämisessä valiokunta pitää edelleen tärkeänä rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen ja rikosoikeusjärjestelmämme johdonmukaisuuden turvaamista. Lainsäädännön kehittämisessä on olennaista keskittyä rajat ylittävään toimintaan niin siviili- kuin rikosoikeudellisessakin yhteistyössä.