Ehdotus neuvoston asetukseksi
Ehdotuksen tavoitteena on poistaa esteet, jotka vaikeuttavat
elatusavun perintää Euroopan unionissa. Elatukseen
oikeutettujen tulisi voida helposti, nopeasti ja yleisesti ottaen
kustannuksitta saada jäsenvaltiossa annettu elatusaputuomio pannuksi
täytäntöön koko eurooppalaisella
oikeuden alueella. Asetusta sovellettaisiin elatusvastuuseen,
joka johtuu perhesuhteesta tai siihen rinnastettavasta suhteesta.
Asetus sisältäisi säännökset
jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivallasta elatusapuasiassa. Tuomioistuimiin
rinnastetaan muut jäsenvaltion viranomaiset, joilla on
toimivaltaa elatusvelvoitteita koskevissa asioissa. Pääsäännön
mukaan toimivalta olisi sen jäsenvaltion tuomioistuimella,
missä vastaajalla tai elatukseen oikeutetulla on asuinpaikka.
Tuomioiden sisällön ennustettavuuden parantamiseksi
ehdotetaan elatusapuasiaa koskevien lainvalintasääntöjen
yhdenmukaistamista. Elatusvelvoitteeseen sovellettaisiin pääsäännön mukaan
sen valtion lakia, missä elatukseen oikeutetulla on asuinpaikka.
Lisäksi ehdotetaan yhteisiä menettelysääntöjä,
jotka koskevat lähinnä kutsun toimittamista elatusapua
koskevaan oikeudenkäyntiin.
Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltiossa annettu tuomio,
joka on alkuperävaltiossaan täytäntöönpanokelpoinen,
on tunnustettava ja katsottava täytäntöönpanokelpoiseksi
ilman mitään välivaiheen menettelyä.
Niin sanottu eksekvatuurimenettely ehdotetaan siten poistettavaksi. Tuomion
täytäntöönpano tapahtuisi pääosin kohdevaltion
oman lainsäädännön mukaan. Asetuksessa
on kuitenkin eräitä täytäntöönpanoa koskevia
säännöksiä, joita olisi sovellettava kohdevaltion
oman lainsäädännön estämättä.
Elatusaputuomioiden täytäntöönpanoa
pyritään tehostamaan myös keskusviranomaisten
yhteistyötä koskevien säännösten
avulla. Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä yksi
tai useampi keskusviranomainen huolehtimaan asetuksen soveltamisessa
tarpeellisesta yhteistyöstä. Yhteistyövelvoitteet
koskevat paitsi yleistä tietojen vaihtoa myös
yhteistyötä yksittäisissä tapauksissa.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvoston yleinen suhtautuminen asetusehdotukseen on myönteinen.
Asetuksen avulla voidaan edistää tavoitteeksi
asetettua vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen
luomista. Eksekvatuurimenettelyn poistaminen parantaa elatusapua
koskevien tuomioiden liikkuvuutta yhteisössä.
Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä sen
tavoitteita ei voida saavuttaa jäsenvaltioiden omin toimin.
Asetusta koskevissa neuvotteluissa on pyrittävä siihen,
että asetus ja Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden
konferenssissa valmisteltava globaalinen yleissopimus toimivat kitkattomasti yhdessä.
Tämä edellyttää sitä,
että neuvotteluissa otetaan huomioon ne tulokset, jotka
saavutetaan Haagissa. Tämä on erityisen tärkeää lainvalintaa
koskevan sääntelyn osalta. Tältä osin
on pidettävä tavoitteena, että neuvotteluprosessien tuloksena
syntyisivät ainoastaan yhdet lainvalintasäännökset,
joita sovelletaan universaalisesti.
Asetusehdotuksen täytäntöönpanoa
koskevista säännöksistä eräät
ovat Suomen oikeusjärjestyksen kannalta ongelmallisia.
Ehdotuksen 34 ja 35 artiklan säännökset
suoraveloituksesta ja pankkitilin tilapäisestä jäädyttämisestä saattavat
johtaa siihen, ettei velalliselle jää riittävästi
varoja omaan elatukseensa. Muitakin ongelmia voi aiheutua sekä velallisille
että pankeille. Ehdotuksen 36 artiklan säännös
elatusapusaatavien etuoikeudesta merkitsisi puolestaan
sitä, että elatusvelkoja olisi etuoikeutetussa
asemassa myös sellaiseen muuhun velkojaan nähden, jolla
on saatavalleen vakuus. Näiltä osin tulee valtioneuvoston
käsityksen mukaan pyrkiä muutoksiin, jotka turvaavat
täytäntöönpanon humaanisuuden
ja velkojan oikeuden saada maksu velalle annetusta vakuudesta.
Kun elatusavun perintää tehostetaan, muodostuu
entistä tärkeämmäksi, ettei
elatusapu ylitä elatusvelvollisen maksukykyä.
Asetusehdotusta koskevissa neuvotteluissa olisi sen vuoksi pyrittävä siihen,
että keskusviranomainen on velvollinen antamaan riittävät
palvelut paitsi elatusapuun oikeutetulle, myös sellaiselle
elatusvelvolliselle, jonka elatusvastuu on esimerkiksi olosuhteiden
muuttumisen vuoksi käynyt liialliseksi.
Asetusehdotuksen 49 artiklan mukaan asetuksella olisi
soveltamisalallaan etusija suhteessa muihin sopimuksiin, joiden
osapuolia jäsenvaltiot ovat. Asetuksella olisi
siten etusija muun muassa elatusavun perimistä pakkotoimin
koskevaan pohjoismaiseen sopimukseen nähden, silloin kun
kysymys on Suomen ja Ruotsin välisistä suhteista.
Asiasta ei toistaiseksi ole käyty neuvotteluja Pohjoismaiden
välillä. Valtioneuvosto katsoo alustavasti, että asetusta
ja pohjoismaista sopimusta tulisi näissä tapauksissa
voida soveltaa rinnakkain.