Perustelut
Yleistä
Liikenne- ja viestintävaliokunta on tarkastellut valtioneuvoston
selontekoa Kestävällä kasvulla hyvinvointia
(VNS 7/2013 vp, jäljempänä selonteko)
oman toimialansa osalta. Selonteossa korostuu yhteiskunnan toimintojen
laaja digitalisoituminen selonteon tarkastelujaksolla vuoteen 2030
asti. Valiokunta yhtyy tähän arvioon ja korostaa
sen vuoksi erityisesti tietoliikenneyhteyksien turvallisuutta ja
tieto- ja viestintäpalvelujen korkeaa laatua maassamme.
Tietoyhteiskuntakehityksen jatkuessa näiden palvelujen
turvallisuus laajasti arvioituna tulee olemaan toimivan yhteiskunnan
perusedellytys ja palvelujen saanti kansalaisen kannalta välttämätön
tulevaisuuden perusoikeus.
Valiokunta toteaa, että selonteossa on varsinaista
liikennettä käsitelty hyvin niukasti, vaikkakin
maamme maantieteellinen sijainti ja tärkeimpien vientimarkkinoiden
tavoittaminen edellyttävät nyt ja pitkälti
tulevaisuudessa toimivaa ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn
kannalta riittävän edullista viennin logistiikkaketjua,
jossa merikuljetuksilla edelleen säilyy merkittävä osa.
Maamme luonnonrikkauksien hyödyntäminen vaatii
jatkossakin sekä toimivia pääväyliä että alue-
ja paikallistiestöä, joka pystyy kantamaan elinkeinoelämän
tarpeita vastaavat raskaat raaka-ainekuormat. Elinkeinoelämän
keskeiset tuotantolaitokset sijaitsevat myös useimmiten
taajamien ulkopuolella liikenneväylien varrella.
Valiokunta korostaa kaikkien oikeutta asua ja liikkua valitsemassaan
paikassa. Tämän vuoksi meidän on jatkossakin
turvattava liikenneväylien riittävä kunto
ja liikkumismahdollisuudet koko maassa.
Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan houkuttelevien
kaupunkiympäristöjen merkitys kasvaa kilpailtaessa
globaalista markkina-asemasta. Valiokunta korostaa toimivien ja kattavien
lentoliikenneyhteyksien ja laadukkaiden lentoasemapalvelujen merkitystä maamme kansainväliselle
kilpailukyvylle. Kansainvälisten trendien mukaan lentoliikenteen
kysyntä näyttäisi olevan kokonaisuudessaan
jopa kasvussa. Kaupunkiseutujen toimivat joukkoliikenneyhteydet
ovat omalta osaltaan merkittävä vetovoimatekijä kansainvälisessäkin
vertailussa.
Kunkin vaalikauden alussa annettavassa liikennepoliittisessa
selonteossa on arvioitu vaalikauden liikenne- ja investointitarpeet
siten, että tarkastelujakso on osin laajentunut myös
vaalikauden jälkeiselle ajalle. Liikenne- ja viestintävaliokunta
on kannanotoissaan korostanut vaalikautta selvästi pidemmän
tarkastelujakson merkitystä esimerkiksi perusväylänpidon
ja väylien kehittämisinvestointien osalta. Valiokunta
korostaa tässäkin yhteydessä, että selonteon
keskeinen tehtävä on osaltaan varmistaa maamme liikenneväylien
toimivuus ja turvallisuus pitkälle tulevaisuuteen.
Tulevaisuuden liikenne ja liikennetarpeet
Valiokunta on asiantuntijakuulemisen aikana tutustunut erilaisiin
näkemyksiin tulevaisuuden mahdollisista liikennemuodoista
ja liikennetarpeiden muuttumisesta. Kuten jo edellä, valiokunta
korostaa vahvasti liikenteen merkitystä elinkeinoelämälle
ja kansalaisten perustarpeiden tyydyttämiselle selonteon
visioimalla ajanjaksolla vuoteen 2030 asti. Yhteiskunnan digitalisoituminen
ja eri liikennemuotojen ja -välineiden kehitys yhdistettynä älykkään
liikenteen ratkaisuihin tulevat muuttamaan ihmisten liikkumistarpeita
ja -tapoja erityisesti kasvukeskuksissa.
Valiokunta pitää kuitenkin erittäin
tärkeänä korostaa sitä, että tulevaisuuden
liikenne- ja väyläinvestointien tarpeita arvioitaessa
tunnistetaan toisaalta kaupunkien ja isojen taajamien ja toisaalta
laajan haja-asutusalueen toisistaan poikkeavat kehitystrendit ja
tarpeet. Haja-asutusalueella väestön määrä ei
mahdollista kuin tuettuina toimivia joukkoliikenneratkaisuja siten
kuin taajamissa. Yhteiskunnallisten ja kaupallisten palvelujen keskittyessä yhä enemmän
taajamiin
alue- ja paikallistieverkosta samoin kuin myös yksityisteiden
kunnossapidosta on tulevaisuudessakin huolehdittava sujuvan ja turvallisen
liikkumisen edellyttämällä tavalla.
Valiokunta korostaa myös haja-asutusalueilla sijaitsevan
yritystoiminnan tarpeita ja yritystoiminnan mukanaan tuomaa työmatkaliikennettä.
Valiokunta mainitsee esimerkkinä maamme kehittyvän
biotalouden ja siihen liittyvien kasvavien raaka-ainekuljetusten
merkittävyyden koko toimialan kehittymiselle ja liikennetarpeelle
haja-asutusalueella. Valiokunta korostaa, että liikenneväylien
kunnossapidon heikentämisellä tai liikenteeseen
ja tuloverotukseen liittyvillä veroratkaisuilla ei saa
hankaloittaa yritystoiminnan kuljetusketjujen toimintaa tai haja-asutusalueen
pääasiassa autoilla suoritettavaa työmatkaliikennettä.
Valiokunta toteaa lisäksi, että rautatieliikenne
ei rataverkon rajallisen kattavuuden ja laajan yksiraiteisuuden
vuoksi tarjoa haja-asutusalueen henkilö- ja tavaraliikenteen
tarpeisiin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa
sellaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin selkeästi vähentää maantieliikenteen
nykyistä merkitystä. Valiokunta korostaa kuitenkin
myös toimivan ja ympäristöystävällisen
rautatieliikenteen merkitystä taajamien välisen
henkilöliikenteen ja erityisesti raskaan tavaraliikenteen
kuljetustarpeille.
Valiokunta viittaa Rakennetun omaisuuden tila 2013 -nimiseen
raporttiin, jonka mukaan merkittävin trendi liikenneverkostoihin
liittyen on henkilöautokannan kasvu tällä vuosituhannella
40 prosentilla nykyiselle 3,0 miljoonan auton tasolle. Tieliikenne
on kasvanut samassa ajassa valtakunnallisesti 15 %, mutta
esimerkiksi Uudellamaalla 28 %. Asiantuntijakuulemisen aikana
valiokunnalle on esitetty arvio, jonka mukaan autoilun kokonaiskasvu
saattaa lähiaikoina taittua. Viimeisimmän valtakunnallisen
henkilöliikennetutkimuksen mukaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus
kotimaan liikenteestä on kääntynyt nousuun
ja henkilöautoilun matkasuoritteen (km/hlö/vrk)
kasvu on pysähtynyt vuosina 2005—2011. Asiantuntijoiden
mukaan tämä havainto pitää paikkansa
myös, kun otetaan huomioon lentoliikenteen vaihtelut. Lama
selittää osan ilmiöstä, mutta
ei kaikkea, sillä autotiheys on samaan aikaan kasvanut
autoverouudistuksen vuoksi.
Edellä todettua kehitystä voi selittää muun muassa
maamme voimakas väestön ikääntymiskehitys,
joka voi johtaa siirtymään autoilusta esimerkiksi
taksiautoiluun ja kutsujoukkoliikenteeseen. Valiokunta korostaa,
että ikääntyminen ei ole pelkästään
valtiontaloudellinen ongelma, kuten usein nähdään.
Se merkitsee myös suuria ns. ikätalouden markkinoita,
joissa ikäihmiset ovat entistä kulutuskykyisempiä ja
vaativampia kuluttajia. Valiokunta korostaa tarvetta ottaa huomioon
maamme väestön voimakas ikääntymiskehitys
kaikessa liikenteeseen liittyvässä suunnittelussa.
Nuorten sukupolvien liikkumisvalinnat eivät myöskään
välttämättä painotu entiseen
tapaan yksityisautoiluun. Asiantuntijan mukaan erityisesti kaupungistuvat
nuoret naiset näyttävät lykkäävän
ajokortin hankkimista. Positiivisten joukkoliikennekokemusten myötä tähän
ryhmään kuuluvat eivät välttämättä hanki
kallista ajokorttia samalla todennäköisyydellä kuin
ennen. Asiantuntijan mukaan sama ilmiö näkyy muissakin
Pohjoismaissa.
Lisäksi autoilun kasvun taittumiseen voi vaikuttaa
jo vakiintunut linjaus, jonka mukaan liikenteen, maankäytön
ja rakentamisen yhteisellä suunnittelulla voidaan ihmisten
liikkumistarvetta osin vähentää ja ohjata
sitä toimivien joukkoliikenneratkaisujen suuntaan.
Tietoyhteiskuntakehityksen arvioidaan yleisesti vaikuttavan
vähentävästi ihmisten liikkumistarpeisiin
muun muassa etätyön ja varsinaisen kotoa käsin
tehtävän työn helpottuessa toimivien
tietoyhteyksien avulla. Toisaalta on myös nähtävissä,
että esimerkiksi yleistyvä nettikauppa osaltaan
lisää asiakkaan kotiovelle asti tarvittavaa jakeluliikennettä.
Perinteisen nettikaupan lisäksi tähän
kategoriaan voi laskea kotona asuville vanhuksille tarjottavat erityiset kutsuun
perustuvat peruspalvelut tai vaikka nettitilaukseen perustuva ruokalähetys
lähikaupasta.
Tulevaisuudessa tulee tarkkaan arvioida, millainen merkitys
edellä kuvatuilla trendeillä tulisi olla arvioitaessa
esimerkiksi joukkoliikennettä tai liikenneinfrastruktuurin
kehittämistä koskevia liikennepoliittisia ratkaisuja.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että käsiteltävänä olevan selonteon
pohjalta ja sen herättämän keskustelun
innoittamana myös liikennesektorilla käydään
tarkempaa innovoivaa keskustelua tulevaisuuden liikenteestä,
liikkumistarpeesta ja yksityisautoilun ja joukkoliikenteen roolista
eri alueilla sekä erilaisista väyläratkaisuista.
Valiokunta korostaa kaikessa liikennesuunnittelussa saumattomien
matkaketjujen ja tavaraliikenteen logistiikkaketjujen merkitystä sekä liikenteen
sujuvuudelle ja kuljetusten kustannustehokkuuden parantamiselle
että liikenteen päästöjen vähentämiselle.
Eri liikennemuodot vaativat myös erilaisia kehittämistoimenpiteitä,
mutta liikennejärjestelmää on syytä tarkastella
kokonaisuutena ja siten, että eri liikennemuodot toimivat
keskeisten liikenneväylien ja yhteyksien osalta sujuvasti
yhteen. Henkilöliikenteessä on olennaista, että eri
alueet ovat saavutettavissa joko yhdellä liikennemuodolla
tai niiden tarkoituksenmukaisella yhdistämisellä.
Tässä yhteydessä on myös vakavasti
keskusteltava konkreettisista avauksista suhteessa arktisen alueen
hyödyntämisen tarjoamiin merkittäviin
kaupallisiin ym. mahdollisuuksiin.
Valiokunta korostaa erityisesti uusien rohkeiden tulevaisuusvisioiden
tuomista liikennekeskusteluun. Yhä laajempi digitalisaatio
edesauttaa kaikenlaisten älykkään liikenteen
ratkaisujen ja sovellusten kehittämistä. Asiantuntijakuulemisen
aikana valiokunta on tutustunut jo nyt voimakkaasti etenevään
kansainväliseen trendiin liikenteen automatisaatiosta.
Toteutuessaan se voisi lisätä liikenteen sujuvuutta
ja liikenneväylien välityskykyä ja samalla
edistää merkittävästi liikenteen
turvallisuutta. Haettaessa puolestaan nopeaa pitkän matkan
joukkoliikennevälinettä asiantuntijat ovat esittäneet
muun muassa supernopeita junia ja ns. tyhjiöputkea.
Liikenneinfrastruktuuri kuntoon
Valiokunta on talousarvio- ja valtiontalouden kehyksiä koskevissa
lausunnoissaan jatkuvasti korostanut liikenneinfrastruktuurin rapistumista ja
korjausvelan kasvua ilman riittäviä lisäpanostuksia.
Valiokunta on lausunnossaan hallituksen esityksestä eduskunnalle
valtion talousarvioksi vuodelle 2014 (LiVL 27/2013 vp — HE 112/2013
vp) viimeksi ottanut kantaa väyläverkoston kuntoon
ja sen ylläpitoon tarvittaviin määrärahoihin,
mutta valiokunnan tämän lausunnon antamisen jälkeen
saaman informaation mukaan tilannearvio liikenneväylien
kunnosta näyttää vielä huomattavasti
synkemmältä.
Korjausvelan määrästä esitetyt
arviot vaihtelevat 2 miljardista eurosta jopa 2,5 miljardiin euroon.
Erityisen huolestuttavaa on valiokunnan arvion mukaan se, että korjausvelan
määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.
Nykyisellä määrärahatasolla
pyritään varmistamaan vain väylien päivittäinen
kunnossapito ja ylläpitämään
keskeisen väyläverkoston kunto nykytasolla. Tämänkin
tavoitteen saavuttaminen on valiokunnan arvion mukaan vaarantumassa.
Alemmanasteinen tieverkko joutuu selkeästi joustamaan eli
sen kunto käytännössä laajasti
heikkenee riittävien perusväylänpidon
määrärahojen puutteessa. Korjauksen laiminlyönti
aiheuttaa helposti säästöä huomattavasti
suuremman vahingon. Liikenteen kriittiset solmukohdat, kuten maantiesillat, ovat
laajasti välttämättömien peruskorjausten tarpeessa,
ja tätä tarvetta korostavat raskaassa tavaraliikenteessä käyttöön
otetut nykyistä suuremmat enimmäiskoot ja -painot.
Korjausvelkaa on lisännyt jatkuva kustannustason nousu,
jota ei ole voitu riittävästi kompensoida vuotuisissa
talousarvioissa.
Liikenne- ja viestintävaliokunta on joulukuussa 2013
pyytänyt perustuslain 47 §:n 2 momentin mukaisesti
liikenne- ja viestintäministeriöltä selvityksen
perusväylänpidon ja liikennehankkeiden toteutuksen
malleista tulevaisuudessa. Selvityspyynnön seurauksena
ministeriö on perustanut parlamentaarisen työryhmän
kartoittamaan vaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi.
Työryhmä selvittää etenemisvaihtoehtoja
korjausvelan vähentämiseksi; näitä voivat
olla mm. uudenlaiset konseptit, uudet tekniset ratkaisut ja rahoituksen
käytön tehostaminen. Työryhmä laatii
myös yhteisen tilannekuvan liikenneverkkojen tilasta ja
tekee ehdotuksen perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisen
tarkoituksenmukaisesta rahoitustasosta pitkällä aikavälillä.
Liikenne- ja viestintävaliokunta korostaa työryhmän
toimeksiannon tärkeyttä liikenneinfrastruktuurin
pitkän tähtäimen kehittämiselle
ja liikenneväylien korjausvelan todelliselle vähentämiselle.
Digitalisaation hyödyt käyttöön
Valiokunta toteaa, että nopeat, laadukkaat ja kattavat
viestintäyhteydet ovat välttämätön
pohja talouden ja julkisen sektorin rakenteiden uudistumiselle ja
uusien tehokkaiden toimintatapojen omaksumiselle. Tämän
varmistamiseksi teleyritykset investoivat vuosittain 600 miljoonaa
euroa Suomen tietoliikenneinfrastruktuuriin. Valiokunta muistuttaa,
että kehittyvä tietoyhteiskunta on jatkossa yhä riippuvaisempi
toimivista tieto- ja viestintäyhteyksistä ja haavoittuvampi yhteyksien
katketessa. Valiokunta korostaa sen vuoksi, että valtion
taajuuspolitiikalla sekä häiriöttömällä ja
riittävästi varmistetulla tietoliikenneinfrastruktuurilla
tulee varmistaa tietoliikenteen toimivuus ja välityskyvyn
riittävyys myös tulevaisuuden kasvavia tarpeita
varten. Valiokunta on erityisen huolissaan kattavasta laajakaistaverkon
investointien toteutumisesta, etenkin valokuituverkkojen rakentumisesta.
Valiokunnan mielestä yhteiskunnan tulee olla jatkossakin
mukana tukemassa haja-asutusalueiden laajakaistainvestointeja, jotta
digitaalitalous ja teollisuuden uudistuminen voitaisiin täysimääräisesti
hyödyntää myös niillä haja-asutusalueilla,
joille puhtaasti kaupallisin perustein verkkoa ei saada rakennettua.
Liikennesektorilla digitalisaatio merkitsee kehittyneempää ja älykkäämpää teknologiaa
jokapäiväiseen käyttöön
liikenteessä. Se tarkoittaa myös lisääntyvää tietoa
liikenteestä muun muassa kuluttajien, liikennekouluttajien
ja tutkimuksen käyttöön. Tieto ja digitaalitalous
ovat selkeästi liikenteen uuden liiketoimintapotentiaalin
keskiössä. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi
sellaisten älyliikenteen sovellusten määrä kasvaa,
jotka edesauttavat liikenteen turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden
paranemista. Valiokunta korostaa, että liikenteen digitalisaatio
laajasti katsottuna tarjoaa voimakkaasti kasvavan tieto- ja toimintapohjan
alan kotimaiselle t&k-toiminnalle ja mahdollisesti merkittävän
kansallisen kilpailuedun suhteessa kilpailijamaihin, jos tähän
mahdollisuuteen vain osataan tarttua.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että liikennealaa koskevaan tutkimukseen voidaan jatkossa
suunnata yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa riittäviä resursseja.
Valtion on myös kaikin tavoin tuettava ja kannustettava
uusien liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvien, liikenteen päästövähennystavoitteet
huomioon ottavien innovaatioiden, teknologioiden ja älykkään
liikenteen sovellusten syntyä. Valiokunta korostaa ns. avoimen
datan eli viranomaisten hallussa olevan tietoaineiston vapaan käytön
merkitystä innovaatioiden ja uusien kaupallisten sovellusten syntymiselle.
Saadun selvityksen mukaan tilanne avoimen datan osalta on viimeisten
vuosien aikana osin jopa heikentynyt, kun liikennetilastointi on
siirtynyt Liikennevirastosta Tilastokeskukselle, joka perii tiedosta
maksun.
Asiantuntijoiden mukaan lainsäädäntömme
ja lain nojalla annetut alemmanasteiset normit eräissä tapauksissa
käytännössä estävät
uusien innovaatioiden synnyn tai niiden rahoittamisen esimerkiksi
uudenaikaisella joukkorahoituksella. Valiokunta pitää välttämättömänä sellaisen innovaatioita
edistävän ilmapiirin syntymistä maahamme,
jossa uskalletaan myös nähdä voimassa
olevien säännösten ja määräysten
kielteiset ja uutta kehittämistyötä rajoittavat
vaikutukset, ja nämä esteet raivaten pyritään
kaikin tavoin edistämään tulevaisuuden
ratkaisujen syntymistä jo nyt. Valiokunta painottaa, että liikenteeseen
liittyvät innovaatiot ovat useimmiten luonteeltaan globaaleja,
eli onnistuessaan ne voivat tarjota elinkeinoelämällemme
merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia.
Kyberturvallisuus
Liikenne- ja viestintävaliokunta on vuonna 2013 antanut
lausunnon ulkoasiainvaliokunnalle valtioneuvoston selvityksestä,
joka koskee valtioneuvoston periaatepäätöstä Suomen
kyberturvallisuusstrategiasta (LiVL 7/2013 vp — UTP 2/2013
vp). Lausunnossaan valiokunta totesi muun muassa, että nyky-yhteiskunta
on lähes kaikilta keskeisiltä ja elintärkeiltä toiminnoiltaan
riippuvainen tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen
toiminnasta. Tieto- ja viestintäjärjestelmien
toimivuus on käytännössä myös
elinehto nykyaikaisten yritysten liiketoiminnalle. Tämän
riippuvuuden vuoksi viestintäverkot ja -palvelut ovat myös
entistä houkuttelevampi erilaisten kyberhyökkäysten
kohde, ja kriisitilanteissa sähköisen viestinnän
merkitys vain kasvaa entisestään. Valiokunta piti
saamansa selvityksen perusteella todennäköisenä,
että yhteiskunnan riippuvuus kyberympäristöstä syvenee
tulevaisuudessa edelleen nykytilanteeseen verrattuna.
Tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen hyödyntäminen
tarjoaa kokonaisuutena huomattavia tehokkuus-, kustannus- yms. etuja.
Niiden käyttöön liittyy kuitenkin myös
kybertoimintaympäristöön kuuluvia uhkia,
jotka tulee osata tunnistaa, varautua niihin ja reagoida niihin
oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Kyberturvallisuudella pyritään
tavoitetilaan, jossa tähän ympäristöön
voidaan luottaa ja jossa voidaan varmistaa kyberympäristöstä riippuvaisten
toimintojen jatkuminen. Valiokunta totesi, että yhtenä keskeisenä tavoitteena
kyberympäristössä tulee toimintojen jatkumisen
lisäksi olla myös kansalaisille ja yrityksille
kuuluvien oikeuksien toteutuminen.
Valiokunta korosti, että kyberturvallisuuden yksi ulottuvuus
on perusoikeuksien toteutuminen kyberturvallisuusympäristössä häiriötilanteidenkin
aikana. Kyberturvallisuuden toteuttamisessa tulee varmistaa, ettei
esimerkiksi kansalaisten luottamuksellisen viestin suojaa tai laajemmin
yksityisyyden suojaa rajoiteta perusteettomasti.
Valiokunnan tarkemmat kannanotot ilmenevät edellä mainitusta
valiokunnan lausunnosta (LiVL 7/2013 vp).
Liikenne- ja viestintävaliokunta painottaa tietoyhteiskunnan
varautumista vakaviin tietoverkkojen toiminnan häiriöihin
ja pidempiaikaisiin katkoksiin. Valiokunta korostaa sekä ennalta
ehkäisevää ja tietoverkkoja suojaavaa
toimintaa että myös kykyä kriisitilanteessa
varmistaa yhteiskunnan kokonaistoimivuuden kannalta kriittisten
järjestelmien toimintakyky.