(1) Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää esityksen tavoitetta edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä liikenteessä erittäin kannatettavana. Valiokunta pitää myös hyvänä, että jakeluvelvoitelakiin sisällytetään biokaasu ja muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet eli niin sanotut sähköpolttoaineet. Jakeluvelvoitteen laajentamisen kautta voidaan edistää vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon kehittymistä ja niiden saatavuuden parantamista sekä vähentää myös olemassa olevan ajoneuvokannan päästöjä.
(2) Valiokunta korostaa, että keskeistä sääntelyssä on säilyttää riittävä teknologianeutraalisuus. Liikenteen energiaratkaisuihin tarvitaan tässä vaiheessa monipuolisesti useita vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, joista on tapauskohtaisesti mahdollista valita sopivin eri käyttötarkoituksiin. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin arviona, että lähivuosikymmeninä noin kolmannes liikenteen päästövähennystarpeista voidaan saavuttaa biopolttoaineiden osuutta lisäämällä. Koska päästötavoitteet todennäköisesti lähivuosina kiristyvät nykyisestä, biopolttoaineiden merkitys päästövähennystoimenpiteenä todennäköisesti kasvaa edelleen erityisesti seuraavien 10—15 lähivuoden aikana. Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että biopolttoaineet ovat keskeinen osa myös joukkoliikenteen vihreää siirtymää erityisesti kaupunkiliikenteessä. Valiokunta pitää hyvänä, että uusien käyttövoimien sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen lisää samalla myös polttoaineiden jakelijoiden liikkumavaraa ja vaihtoehtoja vastata jakeluvelvoitteen asettamiin vaatimuksiin.
(3) Valiokunta korostaa yleisesti vaihtoehtoisten liikenteen käyttövoimien käytön lisääntymisen kannalta myös koko maan kattavien jakeluverkostojen kehittämisen tarvetta. Erityisesti harvemminn asutuilla alueilla tässä on Suomessa vielä paljon kehittämistarvetta.
Polttoaineiden hintakehitys.
(4) Saadun selvityksen mukaan esitys ei välittömästi muuta liikennepolttoaineiden suhteellista kilpailukykyä tai keskinäisiä hintasuhteita. Asiantuntijalausunnoissa esityksen kunnianhimoisia tavoitteita ja ehdotuksia on kannatettu varsin laajasti. Asian käsittelyssä on kuitenkin myös tuotu yhtenä näkemyksenä esille huoli, että esityksessä on asetettu tavoitteet osin tarpeettoman korkealle siltä osin kuin ne poikkeavat ylöspäin EU-sääntelyn asettamista vähimmäisvaatimuksista. Lisäksi on tuotu esille huolia polttoaineiden hintojen noususta jatkossa.
(5) Niin sanotun RED-direktiivin mukaisesti tietyistä jäteperäisistä raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden osuus tulee rajoittaa 1,7 prosenttiin velvoitteesta. Valiokunta pitää perusteltuna, että työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kansallista poikkeusta koskevan hakumenettelyn, jonka tavoitteena on nostaa näille raaka-aineille asetettu rajoitus 1,7 prosentista 3,4 prosenttiin. Valiokunta katsoo, että rajoituksen nostaminen vähentää osaltaan paineita biopolttoaineiden tuotantokustannusten kasvuun ja polttoaineiden hintojen nousuun.
Biokaasu.
(6) Esityksen mukaan biokaasun sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen edellyttää samalla biokaasun verollepanoa. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että koska lakimuutosten myötä biokaasu tulee verotuksen piiriin, tämä saattaa olla omiaan nostamaan polttoaineen niin sanottua pumppuhintaa. Samanaikaisesti kuitenkin biokaasun kysynnän ja tuotantovolyymin on arvioitu kasvavan siten, että kokonaishintavaikutuksen on arvioitu olevan hyvin vähäinen tai olematon. Näiden arvioiden mukaan biokaasun hinta säilyisi todennäköisesti kilpailukykyisenä verrattuna fossiilisten polttoaineiden hintoihin.
(7) Valiokunta katsoo, että biokaasulle asetettava vero on sinänsä tässä vaiheessa ymmärrettävä. Valiokunta pitää kuitenkin hyvin tärkeänä, että biokaasun käyttöä sekä biokaasun hinnan kilpailukykyä bensiinin ja dieselin hintoihin verrattuna tulee edistää jatkossa verotuksellisilla ja muilla vastaavilla keinoilla. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että biokaasun asettamisen verolle tulisi koskea vain liikennekäyttöön luovutettua biokaasua eikä sitä tule ulottaa koskemaan esimerkiksi biokaasun teollisuus- tai lämmityskäyttöä. Valiokunta katsoo, että biokaasun ottaminen mukaan jakeluvelvoitteeseen edistää osaltaan selkeän lainsäädännöllisen pohjan luomista biokaasumarkkinan ja biokaasun liikennekäytön edistämiselle pitkällä aikavälillä. Saadun selvityksen mukaan erityisesti raskaassa liikenteessä kaasuautojen kysynnän on tulevina vuosina ennakoitu kasvavan, sillä sähköistyminen etenee väistämättä raskaan kaluston osalta muuta ajoneuvokantaa hitaammin. Myös asiantuntijakuulemisessa on arvioitu biokaasun arvon liikenteessä nousevan jakeluvelvoitteen myötä merkittävästi. Valiokunta katsoo, että ehdotettu sääntely on omiaan kannustamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamista sekä tarvittavia investointeja esimerkiksi tuotantolaitoksiin.
Sähköpolttoaineet.
(8) Esityksessä arvioidaan, että sähköpolttoaineiden tuotanto voisi käynnistyä laajamittaisemmin tämän vuosikymmenen loppupuolella, ja niiden käyttö voisi kaupallistua vuoden 2030 jälkeen hintatason pudotessa kilpailukykyiseksi vastaavien biopolttoaineiden ja biokaasun kanssa. Valiokunta pitää sähköpolttoaineita pidemmällä aikavälillä hyvin potentiaalisena ja päästöjä vähentävänä käyttövoimana liikenteessä ja painottaa lisäksi myös niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa. Valiokunta katsoo, että myös lainsäädännön tulee mahdollistaa toimivat ja tehokkaat sähköpolttoaineiden valmistusprosessit, pilotointi ja jakelu sekä luoda Suomeen ennakoitavissa oleva investointiympäristö. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi teollisuuden jätevedyn hyväksyminen raaka-aineeksi voisi edistää sähköpolttoaineiden tuotantoa Suomessa.
Meriliikenteen polttoaineet.
(9) Valiokunta näkee, että vaihtoehtoisilla polttoaineilla voi jo lähitulevaisuudessa olla nykyistä selkeästi suurempi merkitys myös meriliikenteen polttoaineina ympäristösääntelyn kiristyessä. Tähän tulee varautua myös Suomessa ja pyrkiä varmistamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden tuotannon riittävyys ja niiden saatavuus myös merenkulun tarpeisiin. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin myös näkemyksenä esille, että meriliikennepolttoaineiden verovapaus tulisi laajentaa jatkossa myös muihin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin.
Raaka-aineita koskevat haasteet.
(10) Asiantuntijakuulemisissa on tuotu vaihtoehtoisten käyttövoimien osalta monelta osin esille, että keskeinen haaste vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääntymisessä on saatavilla olevien raaka-aineiden rajallisuus. Valiokunta painottaa yleisesti polttoaineiden, raaka-aineiden ja polttoaineiden tuotannon aitojen ympäristövaikutusten läpinäkyvyyden ja kestävyyden lisäämisen tarvetta. Keskustelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa siihen, että jätteeksi luetaan myös sellaisia raaka-aineita, joista voi aiheutua metsäkatoa. Raaka-aineiden osalta tarvitaan tehokasta kotimaista tuotantoa, ja myös todellisen kotimaisuusasteen arviointimahdollisuuksien tulisi olla nykyistä selkeämpää.
Jakeluvelvoitteen taso.
(11) Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksellä ei ehdoteta muutoksia jakeluvelvoitteen tasoihin. Jotta uusien polttoaineiden lisääminen jakeluvelvoitteen piiriin edistäisi jatkossa nimenomaan fossiilisten polttoaineiden käytön ja liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentymistä, jatkossa on tärkeää selvittää ja arvioida myös jakeluvelvoitteen tason nostamisen tarvetta. Valiokunta pitää jakeluvelvoitetta yhtenä kustannustehokkaana keinona saavuttaa kansallisia liikenteen päästövähennystavoitteita.
Seurannan ja väliarvioinnin tarve.
(12) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että muun muassa eri polttoaineiden hintakehitykseen tulevaisuudessa sisältyy vielä monia epävarmuustekijöitä. Tästä syystä tulisi ylläpitää valmius muuttaa lainsäädäntöä nopeallakin aikataululla, jos hintakehitys ei esimerkiksi kannustaisi tarvittavaan kotimaiseen tuotantoon tai jos polttoaineiden kilpailukyky tai saatavuus muodostuisi ympäristövoitteiden kannalta tai muutoin epäedulliseksi.
(13) Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että sekä EU-tason että kansallinen asiaa koskeva sääntely on monimutkaista ja sen kaikkia vaikutuksia voi siten olla hyvin vaikeaa arvioida. Tämän voidaan nähdä korostavan ehdotetun lainsäädännön väliarviointien tarvetta ja tarvetta varautua myös mahdollisiin yllättäviin polttoaineiden hinta- ja kustannusvaikutuksiin.
(14) Valiokunta pitää tärkeänä, että liikenteen ympäristötavoitteiden kannalta keskeinen sääntely on riittävän selkeää. Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu huolenaiheena esille, että RED II -direktiivin ja sitä koskevan kansallisen sääntelyn monimutkaisuus asettaa jatkossa haasteita erityisesti Energiaviraston nykyisten resurssien riittävyydelle.
(15) Edellä mainittujen epävarmuustekijöiden vuoksi liikenne- ja viestintävaliokunta esittää, että talousvaliokunta sisällyttäisi mietintöönsä ehdotuksen eduskunnan lausumaksi, jonka mukaan lain vaikutuksia tulee seurata ja arvioida erittäin tarkkaan ja sääntelyn vaikutuksista tulee tehdä väliarviointi viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä. Tarvittaessa tulee olla valmius muuttaa tai täydentää nyt ehdotettua sääntelyä nopeallakin aikataululla.