Perustelut

Liikenne- ja viestintävaliokunta käsittelee tässä lausunnossa merenkulkua, postin peruspalveluja, radiotoiminnan toimilupia ja joukkoliikennettä.

Merenkulku

Valiokunta katsoo, että toimenpidekertomuksessa on tuotu hyvin esiin merenkulun tärkeys Suomelle, koska merikuljetuksia ei suurten volyymien vuoksi voida korvata millään muulla kuljetusmuodolla. Vuonna 2006 aluksilla kuljetettiin ulkomaan liikenteessä 99,1 miljoonaa tonnia tavaraa. Vuonna 2004 määrä oli 95,9 miljoonaa tonnia ja vuonna 2005 paperilakon vuoksi 89,9 miljoonaa tonnia. Kotimaan vesiliikenteessä kuljetettiin vuonna 2006 noin 6,0 miljoonaa tonnia. Kymmenen suurimman vientisataman osuus viennistä oli 77,2 % ja kymmenen suurimman tuontisataman osuu tuonnista 73,0 %. Kuljetuksista Suomen ja EU:n välisen liikenteen osuus oli 75 %, Suomen ja muun Euroopan liikenteen osuus 16 % (pääosin tuonti Venäjältä) ja Suomen ja muiden maanosien välisen liikenteen osuus 9 %.

Suomalaisen aluskannan osuus tuonti- ja vientikuljetuksissa on vähitellen laskenut; vuonna 2006 vientikuljetuksista 16,9 % ja tuontikuljetuksista 36,4 % sekä ulkomaankaupan kokonaismäärästä laskien yhteensä 27,7 % tapahtui Suomen lipun alle rekisteröidyllä kalustolla. Vuonna 2000 vastaavat luvut olivat 32,8 % (vientikuljetuksista), 47,2 % (tuontikuljetuksista) ja 40,1 % (yhteensä).

Valiokunta korostaa merenkulun merkitystä Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille ja pitää erityisesti huolestuttavana, että Suomen kauppalaivaston mahdollisuudet selviytyä yksin kriisiajan kuljetuksista ovat riskirajalla. Normaaliajankin kuljetuksista yhä suurempi osa hoidetaan ulkomaalaisella jäävahvistetulla tonnistolla.

Suomen energiahuollon (erityisesti raakaöljyn) vaatimien merikuljetusten säilyminen kotimaisessa hallinnassa on huoltovarmuuden kannalta tärkeää. Energia on strateginen raaka-aine, ja Itämeren merkitys EU-alueen energiakuljetuksissa kasvaa edelleen. Uudehkon ulkomaisen aluskannan siirtyminen Itämeren energiakuljetuksiin asettaa paineita Suomen öljynkuljetuskaluston kilpailukyvylle.

Valiokunta korostaa, että Suomen lipun kilpailukykyä tulee parantaa vastaamaan Euroopan unionin alueen kilpailijamaiden tasoa. Suomen aluskanta on melkein kaksi kertaa vanhempi kuin vastaava aluskanta EU-alueella.

Valiokunta katsoo, että aluskaluston uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä pitää edistää ja samalla parantaa suomalaisen alusrekisterin kilpailukykyä niin, että se olisi riittävän houkutteleva uusille laivoille. Toimenpiteissä tulee ottaa huomioon myös riittävän jäävahvisteisen, talvioloissa käyttökelpoisen aluskannan säilyttäminen ja uudistaminen. Merenkulkuelinkeinon jatkuvuuden edellytyksenä on riittävä kilpailukyky. Tonnistoveron uudistaminen onkin yksi tämän tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

Valiokunta korostaa myös merenkulkuun liittyvän osaamisen säilyttämistä nykyaikaisen kotimaisen aluskaluston ohella. Erityisesti talvimerenkulun osaaminen on perinteisesti Suomen vahvuus. Osaamiseen liittyy mm. merenkulussa tarvittavien ammattiryhmien koulutus, harjoittelu- ja työskentelymahdollisuudet, erityistilanteiden (esim. vaikeissa talviolosuhteissa toimimisen) edellyttämä kokemus, tutkimus, käytännössä koko meriklusterin toiminta, jolla on edelleen tärkeä elinkeinopoliittinen merkitys. Valiokunta toteaakin, että osaamisen säilyttäminen suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle on lähitulevaisuuden merkittävä haaste. Olemassa olevan osaamisen säilyttäminen on helpompaa kuin menetetyn osaamisen uudelleen luominen.

Postin peruspalvelut

Laki postipalvelulain 5 §:n muuttamisesta (153/2005) tuli voimaan 1.4.2005. Yleispalvelun kotimaan laatustandardia muutettiin siten, että seuraavana päivänä jaettavaksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 85 % tulee olla perillä seuraavana työpäivänä ja 98 % viimeistään toisena työpäivänä. Lainmuutoksen tarkoituksena oli mahdollistaa jakelun aikaistaminen harvaan asutuilla alueilla ja siten luoda edellytyksiä sanomalehtien jakelun parantumiselle maaseutumaisissa kunnissa.

Kirjeiden kulkunopeus.

Viestintävirasto on lainmuutoksen voimaan tullessa edellyttänyt kirjallisesti Suomen Posti Oyj:ltä, että postipalvelulain 5 §:n muutoksen voimaantulosta huolimatta kirjeiden kulkunopeus säilyy myös jatkossa lainmuutoksen voimaantuloa edeltävällä tasolla kaikilla niillä alueilla, joilla ei ole toteutettu jakelun aikaistamista. Lisäksi virasto antoi tarkennetut ohjeet kirjeiden kulkunopeuden neljännesvuosittaisesta raportoinnista sekä koko maan tasolla että jakelupalvelualueittain eriteltynä. Virasto edellytti myös raportointia jakelu-uudistushankkeiden etenemisestä ja suunnitellusta aikataulusta. Viestintävirastolla on siten valmiudet seurata jakelun aikaistamisen vaikutuksia kirjeiden kulkunopeuteen myös alueellisesti siinä vaiheessa, kun jakelun aikaistamista koskevat hankkeet ovat toteutuneet.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen Posti Oyj seuraa kirjeiden kulkunopeutta jatkuvana tutkimuksena. Kirjeiden kulkunopeus on Viestintäviraston mukaan pysynyt sen edellyttämällä tasolla.

Jakelun aikaistaminen.

Suomen Posti Oyj ei ole toteuttanut jakelun aikaistamista vuosien 2005 ja 2006 aikana. Ensimmäinen jakelu-uudistushanke on alkanut 1.3.2007 Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen alueella, jossa yli 11 000 talouden osalta jakeluajankohtaa aikaistettiin. Suomen Posti Oyj:n mukaan hanke etenee vuoden loppuun mennessä n. 44 000 talouteen, ja näiden varhentamisten laajeneminen riippuu myös jatkossa olennaisesti sanomalehtikustantajien päätöksistä osallistua varhentamisesta aiheutuviin kustannuksiin.

Postin jakelua koskevat ohjeet.

  Viestintäviraston 26.9.2005 perustaman työryhmän ehdotuksen pohjalta Viestintäviraston antamiin postin jakelua koskeviin ohjeisiin ja suosituksiin tehtiin muutoksia. Ohjeisiin lisättiin liikuntaesteisten ohella kaikille 75 vuotta täyttäneille oikeus pyynnöstä saada postinsa jaetuksi joko tontin rajalle ajo- tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaiseen postiluukkuun. Lisäksi postilaatikoiden etäisyyttä haja-asutusalueilla täsmennettiin siten, että etäisyys postinsaajan asunnosta saa pääsääntöisesti olla enintään 300—500 metriä. Pääsääntöisyydellä tarkoitetaan ohjeiden mukaan vähintään 70 %:a haja-asutusalueiden postinsaajatalouksista. Ohjeissa yksilöitiin ja täsmennettiin myös ne kriteerit, joiden perusteella postilaatikon etäisyys voi poikkeuksellisesti olla enintään yksi kilometri.

Viestintävirasto on velvoittanut Suomen Posti Oyj:n raportoimaan vuosittain kirjallisesti siitä, miten postinjakeluohjetta edellä esitetyiltä osin käytännössä noudatetaan postinjakelujärjestelyjen yhteydessä.

Postin toimipaikkaverkko.

Postipalvelulain mukaan jokaisessa Suomen kunnassa on oltava vähintään yksi postin yleispalvelua tarjoava toimipiste. Toimipiste voi olla lain mukaan joko Suomen Posti Oyj:n oma toimipaikka tai ns. asiamiesposti. Suomen Posti Oyj toimittaa Viestintävirastolle vuosittain tiedot postitoimipaikkojen sijainnista. Vuosina 2005—2006 toteutettujen tutkimusten mukaan asiamiespostien vahvuuksia olivat asiakaspalvelijoiden ystävällisyys ja kohteliaisuus. Vaitiolovelvollisuuden säilyttämisessä sekä tuotetuntemuksessa sen sijaan oli paljon puutteita. Palvelutason vaihtelu eri toimipaikoissa oli myös suurta. Valiokunta pitää hyvänä, että Viestintävirasto on ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi edellyttänyt Suomen Posti Oyj:ltä toimenpiteitä, kuten tehostettua asiamiespostiyrittäjien koulutusta.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että postipalvelut ovat kansalaisille peruspalveluita. Tämän vuoksi kansalaisia palvelemassa pitää olla hyvätasoisia postipalveluja tarjoava ja riittävän kattava toimipaikkaverkko.

Radiotoiminnan toimiluvat

Eduskunta edellytti 7.12.2005 sitä, että valtioneuvosto uusia radiotoiminnan toimilupia myöntäessään huolehtii siitä, että toimilupamääräykset ovat niin selkeitä ja täsmällisiä, että ne ohjaavat tehokkaasti toimiluvan haltijan harjoittamaa toimintaa, ja sitä, että toimilupaehtojen valvontaa tehostetaan. Muutetun radio- ja televisiotoiminnasta annetun lain mukaiset toimiluvat julistettiin haettaviksi tammikuussa 2006 ja päätökset tehtiin 31.5.2006. Toimiluvat ovat voimassa vuoden 2011 loppuun.

Toimilupavalmistelussa on hallituksen kertomuksen mukaan otettu huomioon lain 10 §:n määräykset ja eduskunnan lausumassa esitetty kannanotto. Valiokunnan saaman tiedon mukaan toimilupia onkin kiristetty. Viestintävirasto seuraa toimintaa ja sen muutosta. Se on tehostanut valvontaansa ja antanut joitakin velvoittavia päätöksiä. Tämän lisäksi tutkinnassa on toimintaan liittyviä tapauksia.

Valiokunta katsoo kuitenkin, että Viestintäviraston valvonta ei ole tehostunut tarpeeksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan Viestintävirastolla ei ole tehostamisen edellyttämiä riittäviä valvontaresursseja. Tämän vuoksi valiokunta painottaakin, että liikenne- ja viestintäministeriön tulee huolehtia siitä, että Viestintävirastolle suunnataan lisää voimavaroja valvonnan tehostamiseksi.

Eduskunnan lausumat

Liikenne- ja viestintävaliokunta katsoo, että seuraava eduskunnan lausuman johdosta suoritettu, kertomuksessa selostettu toimenpide on riittävä tai lausuma on muutoin käynyt tarpeettomaksi:

• Alusten jääluokista- ja jäänmurtaja-avustuksesta annettu laki

  HE 149/2005 vp (s. 220).

Liikenne- ja viestintävaliokunta ei pidä seuraavia hallituksen kertomuksessa selostettuja toimenpiteitä riittävinä vaan katsoo, että alla olevat valiokunnan aloitteesta hyväksytyt eduskunnan lausumat ovat edelleen tarpeellisia ja ne tulee säilyttää hallituksen kertomuksessa:

• Huoltovarmuus

  Kauppa-aluskanta

  HE 14/1999 vp (s. 216)

• Keinottelu erilaisilla alusten konetehoa ilmoittavilla todistuksilla

  HE 38/2002 vp (s. 216)

• Matkustajaluettelot

  HE 59/2004 vp (s. 217)

• Ulkomaanliikenteessä toimivien varustamojen tukeminen

  Ahvenanmaan merenkulun tukeminen

  HE 72/2004 vp (s. 218)

• Hintakatto

  HE 74/2004 vp (s. 218)

• Ajokieltojärjestelmä

  HE 104/2004 vp (s. 219)

• Postipalvelut

  HE 241/2004 vp (s. 219)

• Radiotoiminnan toimiluvat

  HE 82/2005 vp (s. 219)

• Ilmailuhallinnon toimintamenot

  HE 138/2005 vp (s. 220)

• Liikennetraktorit

  HE 24/2006 vp (s. 221)

• Tekijänoikeusjärjestelmä

  HE 98/2006 vp (s. 221)

• Tiemaksujärjestelmä

  HE 109/2006 vp (s. 221).