Perustelut

Komissio antoi syyskuussa 2013 ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteenliittämistä koskevista toimenpiteistä. Samalla komissio ehdotti eräitä muutoksia valtuutus-, puite- ja yleispalveludirektiiveihin sekä BEREC- ja verkkovierailuasetuksiin.

Valiokunta pitää esityksen perimmäisiä tavoitteita hyvinä ja kannatettavina. Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa EU:n laajuisten digitaalisten sisämarkkinoiden syntyminen. Tavoitteena on, että palvelun tarjoajat voivat tarjota palveluitaan kaikkialla Euroopassa riippumatta siitä, minne ne ovat sijoittautuneet tai missä niiden asiakkaat ovat. Vastaavasti asiakkailla tulisi olla mahdollisuus saada palveluita ilman tarpeettomia lisäkustannuksia riippumatta siitä, mistä EU:n alueelta niitä tarjotaan.

Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin hyvin yksimielisesti tuotu esille, että ehdotuksessa valitut televiestintämarkkinoiden harmonisointiin keskittyvät keinot eivät kaikilta osin edistä edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista. Myös ehdotuksen vaikutusarviointeja on pidetty varsin puutteellisina ja tuotu mm. esille, että ehdotus ei kannusta alalla nykytilanteessa kipeästi tarvittaviin investointeihin. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan ehdotus myös lisäisi merkittävästi erityisesti kansallisten sääntelyviranomaisten mutta myös alan yritysten hallinnollista taakkaa. Valiokunta pitää ehdotuksessa erityisen ongelmallisina hyvin pitkälle meneviä taajuuksien harmonisointia koskevia ehdotuksia ja ylipäätään ehdotuksia, joilla kansallista toimivaltaa kavennettaisiin olennaisesti nykyisestä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymisen rajoitteet liittyvät jo nykyisin tiukasti säännellyn televiestintäsektorin sijasta ennemminkin mm. tekijänoikeuksia, sähköistä kauppaa ja mm. verotusta koskeviin kysymyksiin. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että sääntely ei saa johtaa sekä kuluttajien että kattavien kotimaisten palvelujen säilymisen kannalta epäedulliseen markkinoiden olennaiseen keskittymiseen tai markkinahäiriöihin.

Valiokunta pitää ehdotuksen aikataulua hankalana lähiaikoina eduskunnassa alkavan tietoyhteiskuntakaaren käsittelyaikataulun kannalta. Mikäli ehdotus toteutuisi ehdotetussa muodossa, tietoyhteiskuntakaareen jouduttaisiin valiokunnan käsityksen mukaan tekemään varsin olennaisia muutoksia. Valiokunta katsookin, että komission valitsema asetus on sääntelyinstrumenttina ehdotuksen sisältö huomioiden tarpeettoman sitova. Kansallisten erityispiirteiden huomioimiseksi on hyvin tärkeää, että Suomella säilyy riittävä kansallinen liikkumavara Suomessa varsin hyvin toimivien viestintämarkkinoiden ja kohtuuhintaisten palvelujen sääntelyn kansallisessa toteuttamisessa.

Taajuuksien käytön ja HMV-päätösten harmonisoiminen.

Ehdotuksen mukaan taajuuksien myöntämistapaa sekä niiden käyttö- ja toimilupaehtoja yhdenmukaistetaan. Valiokunta pitää näitä ehdotettuja säännöksiä varsin ongelmallisina ja olennaisesti kansallista päätösvaltaa kaventavina. Ehdotuksen mukaan kansalliset toimilupaehdot tulisi säilyttää minimissä ja komissio voisi antaa täytäntöönpanosäännöksiä mm. taajuuksien saatavuuden, käyttölupien jakamisen ajoituksen ja mm. lupien voimassaoloajan yhdenmukaistamiseksi. Esitys mahdollistaisi myös sen, että jo myönnettyjen lupien ehtoja voitaisiin muuttaa toimilupien Euroopan laajuiseksi harmonisoimiseksi. Lisäksi mm. Suomessa keskeisiä väestöpeittovaatimuksia voitaisiin asettaa lupaehdoissa vain tietyin edellytyksin. Komissiolla ja muilla jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus arvioida käyttölupiin ja käyttöön liittyviä kansallisia toimenpide-ehdotuksia, ja komissiolla olisi ehdotuksen mukaan viime kädessä oikeus vaatia toimenpide-ehdotuksen peruuttamista.

Valtioneuvoston tavoin valiokunta katsoo, että taajuuksien harmonisoinnin tulisi lähtökohtaisesti koskea vain taajuusalueiden käyttötarkoitusta ja käyttöönoton takarajaa. Valiokunta pitää taajuuksien toimilupa- ja käyttölupaehtoja keskeisenä mekanismina, jolla Euroopan reuna-alueella sijaitseva ja harvaan asuttu Suomi voi pyrkiä huolehtimaan taajuuksien käytön osalta sen erityispiirteistä johtuvista vaatimuksista. Koska Suomen olosuhteet ja tarpeet eroavat olennaisesti keskimääräisistä eurooppalaisista olosuhteista ja tarpeista, valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että Suomella säilyy riittävä päätösvalta näihin asioihin. Valiokunta ei voi hyväksyä, että kansallisten viranomaisten päätösvaltaa ja kansallisen palvelutarjonnan turvaamista koskevia keinoja kavennettaisiin taajuusasioissa näin olennaisesti esim. komission veto-oikeuksin. Harmonisointitavoitteilla ei saa myöskään tarpeettomasti vähentää taajuuspäätösten ennakoitavuutta tai kaventaa uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Asetuksella ehdotetaan myös laajennettaviksi komission valtuuksia velvoittaa kansallinen viranomainen muuttamaan tai peruuttamaan EU-valtuutuksen omaavaa huomattavan markkinavoiman yritystä koskeva päätösehdotuksensa. Valiokunta suhtautuu erittäin varauksellisesti siihen, että kansallisten paikallisten olosuhteiden ja kansallisten markkinoiden ominaisuuksien huomioon ottamisen mahdollisuuksia kavennettaisiin näin olennaisesti.

Kuluttajansuojasäännösten harmonisoiminen.

Valiokunta pitää kuluttajansuojan edistämistä hyvin tärkeänä. Ehdotuksen kuluttajansuojaa koskevien säännösten tavoitteita on asiantuntijakuulemisessa pidetty pääosin hyvinä, mutta tältäkin osin lausunnoissa on esitetty epäilyjä siitä, johtavatko ehdotetut toimenpiteet kaikilta osin toivottuun lopputulokseen vai voiko ehdotuksilla olla joltain osin jopa kuluttajan edun kannalta negatiivisia vaikutuksia.

Valiokunta pitää hyvin tärkeänä verkon neutraliteettia koskevaa keskustelua, jossa on kyse kaikkien viestintäverkon tietovirtojen ja palvelujen tasapuolisesta kohtelusta ja käyttäjien kannalta ennen kaikkea verkkojen ja palvelujen käytön rajoittamattomuudesta ja valinnanvapaudesta. Valiokunta pitää verkkoneutraliteetin edistämistä kannatettavana, mutta toteaa, että teleyritysten on voitava toteuttaa verkon ja palvelujen toimivuuden varmistamiseksi välttämättömät verkon hallinnan toimenpiteet. Valiokunnan käsityksen mukaan esim. verkkotason roskapostin suodatus on välttämätöntä verkkojen toimivuuden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi, joten valiokunta ei kannata ehdotusta, jonka mukaan roskapostin suodattamisen edellytyksenä tulisi olla viestin vastaanottajan suostumus.

Eräitä muita kysymyksiä.

Ehdotuksen mukaan yhden ilmoituksen tekeminen palveluntarjoajan päätoimipaikan sääntelyviranomaiselle riittäisi antamaan ns. EU-valtuutuksen palvelujen tarjoamiselle koko EU:n alueella. Valiokunta pitää ehdotuksen tavoitetta hyvänä, mutta toteaa, että ehdotuksen sisältöä ja mm. esityksessä määritellyn kotivaltion ja vastaanottavan valtion viranomaisten välisten suhteiden määrittelyä on kuulemisessa pidetty käytännön kannalta monimutkaisena ja hallinnollista taakkaa lisäävänä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseisellä ehdotuksella pyritään sääntelyn vähentämiseen, mutta eri maiden sääntelyviranomaisten osallistuessa ehdotuksen mukaisesti yhteistyössä ja nykyistä enemmän esim. ongelmatilanteiden hoitamiseen vaikutus saattaa olla osin myös byrokratiaa lisäävä ja siten tavoitteiden kannalta aivan päinvastainen.

Ehdotuksen mukaan huomattavan markkinavoiman (HMV) yrityksille asetettaisiin ns. eurooppalaisen virtuaalisen laajakaistaverkon käyttöoikeustuotteen vuokrausvelvoite ja lisäksi operaattoreiden tulisi tarjota vastavuoroisesti uudenlaista ns. eurooppalaista laatuvarmistettua liityntätuotetta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotuksilla voisi olla markkinoiden keskittymistä edistäviä vaikutuksia mm. siitä syystä, että pienillä operaattoreilla ei ole vastaavia edellytyksiä täyttää tuotteita koskevia vaatimuksia. Valiokunta pitää lähtökohtaisesti tärkeänä, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on jatkossakin mahdollisuus arvioida kansallisilla markkinoilla tarvittavat HMV-velvoitteet.

Valiokunta pitää sinänsä hyvänä tavoitetta pyrkiä verkkovierailuhintojen alentamiseen. Tältä osin on kuitenkin erittäin tärkeää varmistua, ettei toteutettavilla toimenpiteillä lisätä tarpeettomasti paineita kansallisten hintojen nostamiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetuilla toimilla muutettaisiin vielä osin vasta voimaan tulemassa olevia ja olennaisia investointeja vaativia verkkovierailua koskevia vaatimuksia. Verkkovierailuja koskeva ehdotettu operaattoreiden verkkovierailuista sopimista koskeva menettely voi valiokunnan saaman selvityksen mukaan olla omiaan suosimaan suurten teleyritysten roolia ja asemaa markkinoilla, mikä ei saadun selvityksen mukaan ole pitkällä tähtäimellä edullista kotimaisten toimijoiden ja kuluttajien kannalta.

Lopuksi.

Valiokunta korostaa, että ehdotetun luonteisen sääntelyn tulee olla riittävän selkeää ja täsmällistä. Sääntely tulee lähtökohtaisesti jättää kansalliselle tasolle siltä osin kuin tavoitteet voidaan paremmin saavuttaa kansallisten päätösten pohjalta. Valiokunta katsoo, että asiantuntijakuulemisessa on siinä määrin yksimielisesti ja laajasti kyseenalaistettu ehdotuksessa esitettyjä keinoja, että ehdotuksen käsittelyä ei tule missään tapauksessa kiirehtiä, vaan ehdotuksen vaikutukset ja niiden muutostarpeet tulee voida arvioida asianmukaisesti ja riittävän perusteellisesti. Valiokunta korostaa, että sinänsä kannatettavien yleisten digitaalisten sisämarkkinoiden syntymiseen ja esim. kuluttajan aseman ja verkkoneutraliteetin kehittämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi tulee pyrkiä etsimään sellaisia keinoja, joilla tavoitteet voitaisiin aidosti saavuttaa.

Valtioneuvoston kirjelmän perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää valtioneuvoston kantaa tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana.