Vuoden 2005 aikana EU-agendan poliittisesti merkittävimmät
kiintopisteet ovat Lissabonin strategian välitarkastelu,
jonka yhteydessä hanke tulee saattaa raiteilleen; vuodet
2007—2013 kattava EU:n rahoituskehys, joita koskevat neuvottelut
tulee saada päätökseen kesällä;
uuden — suunnitelmien mukaan 2006 voimaan astuvan — perustuslain
ratifiointiprosessin seuranta ja toimeenpanon valmistelu sekä Kroatian
ja Turkin kanssa aloitettavat laajentumisneuvottelut.
Vuoden 2005 aikana käsitellään eräitä Suomen
kannalta hyvin keskeisiä hankkeita, kuten vakaus- ja kasvusopimuksen
uudistaminen, sokerireformi, palveludirektiivi sekä mm.
oikeus- ja sisäasioiden monivuotinen ohjelma.
Palveludirektiivin osalta Euroopan parlamentti on arvioinut
saavansa ensimmäisen lukemisen päätökseen
kesällä 2005. Suomen tavoite on palveludirektiivin
aikaansaaminen. Samalla tavoitteena on kansallisesti keskeisimpien
linjausten, eli lisäpoikkeukset alkuperämaaperiaatteen
soveltamisesta, rahapelien poissulkeminen direktiivin soveltamisalasta
ja mm. sijoittautumisen tarkempi määrittely, sisällyttäminen
työasiakirjaan. Tietyissä kysymyksissä valtioneuvoston
kantaa tulee edelleen tarkentaa kuluvan vuoden aikana direktiiviehdotuksen
käsittelyn edetessä.
Tieto- ja viestintätekniikka on keskeinen osa Lissabonin
strategiaa. EU tarvitsee kokonaisvaltaisen strategian Euroopan hyvinvoinnin,
tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseen. Tieto- ja viestintätekniikan
tarjoamat mahdollisuudet ja hyödyt tulisi johdonmukaisemmin
kytkeä osaksi näiden edistämiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia.
Tietoturvasta tietoyhteiskunnassa on tullut kriittinen tekijä.
Korkean tietoturvan sekä yksityisyyden takaaminen viestintäverkoissa
on olennaista niin viestintä- kuin verkkoliiketoiminnan
kannalta. Tietoturva lisää viestintäpalvelujen
luotettavuutta ja vähentää riskejä,
joita tietoverkkojen häiriöt voivat aiheuttaa
verkostoituneelle yhteiskunnalle. Tietoturva on myös edellytys
monipuolistuvien työn organisointimallien, kuten liikkuvan
työn ja etätyön laajemmalle hyödyntämiselle.
Tästä syystä tietoturvaan ja tietosuojaan
liittyvät kehittämistarpeet tulisi paremmin huomioida
EU-tason työskentelyssä.
Suomi katsoo, että eEurooppa-toimintasuunnitelmaa tulisi
jatkaa jossain muodossa myös vuoden 2005 jälkeen.
Euroopan unionin tietoyhteiskuntapolitiikan tulevat tavoitteet tulee
kytkeä selkeästi paitsi tuottavuuden ja kilpailukyvyn
edistämiseen myös kansalaisvalmiuksien vahvistamiseen.
Yksittäisiä toimia merkittävämpiä ovat
rakenteelliset uudistukset sekä kokonaisvaltainen strategia.
Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että verkko-
ja tietoturvan parantamiseen tähtäävää yhteistyötä tehostetaan
EU:n puitteissa. Suomi on aloitteellisesti vaikuttanut siihen, että komissio
ryhtyisi toimenpiteisiin eurooppalaisen tietoturvastrategian valmistelemiseksi.
Logistiikalla on keskeinen merkitys Euroopan kilpailukyvylle,
kestävälle kehitykselle ja yhteisön alueellisesti
tasapainoiselle kehitykselle. Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen,
että logistiikka huomioidaan Lissabonin välitarkastelussa
ja EU:n liikennepolitiikassa yhtenä talouden kasvutekijänä.
Puheenjohtajuuskauden lähestyessä sekä uuden
komission ja parlamentin myötä tulee vuoden 2005
aikana luoda hyvin toimivat henkilökontaktit kaikkiin keskeisiin
toimijoihin.
Suomen kantoja yksittäisiin hankkeisiin tullaan kuluvan
vuoden aikana täsmentämään neuvottelujen
edetessä.