Perustelut

Yleistä

Liikenne- ja viestintävaliokunta käsittelee tässä lausunnossaan valtiontalouden kehyksiä vuosille 2013—2016 toimialansa eli liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan näkökulmasta. Eduskunnalle on annettu myös valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012; Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä (VNS 2/2012 vp). Liikenne- ja viestintävaliokunta tulee sen käsittelyn yhteydessä ottamaan laajemmin kantaa keskeisiin liikennepoliittisiin kysymyksiin, mistä johtuen valiokunta keskittyy tässä lausunnossaan lähinnä perusväylänpidon rahoitukseen ja liikenteen kehittämisinvestointeihin. Valiokunta arvioi, että valtiontalouden kehykset vuosille 2013—2016 tulevat luomaan kokonaisuutena aikaisempaa pitkäjänteisemmän ja esitettyihin investointeihin sekä toimenpiteisiin nähden riittävän kehyksen.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan käsittelyssä on parhaillaan myös esitys laiksi yleisradioverosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2012 vp) ja esitys laeiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain sekä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuttamisesta (HE 29/2012 vp). Valiokunta ottaa näiden esitysten käsittelyn yhteydessä tarkemmin kantaa Yleisradio Oy:n toiminnan järjestämiseen ja sen rahoitukseen. Valiokunta toteaa, että kehyspäätöksessä on otettu asiaankuuluvasti huomioon ehdotettu erillisveroon pohjautuva rahoitusmalli.

Hallinnonalan rahoituskehys

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan rahoituskehykseen esitetään 2 083 miljoonaa euroa vuonna 2013, 1 879 miljoonaa euroa vuonna 2014, 1 902 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 1 806 miljoonaa euroa vuonna 2016. Tämän lisäksi varataan kehyksen ulkopuolisia varoja 902 miljoonaa euroa vuonna 2013, 857 miljoonaa euroa vuonna 2014, 873 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 860 miljoonaa euroa vuonna 2016, joista Yleisradion rahoitukseen noin 500 miljoonaa euroa.

Määrärahojen kokonaistaso kohoaa vuosina 2013—2015 runsaalla 500 miljoonalla eurolla vuosittain edelliseen kehyspäätökseen verrattuna. Tämä johtuu pääosin Yleisradio Oy:n rahoitusratkaisusta, mutta kokonaistason nousuun vaikuttavat myös lisääntynyt ulkopuolinen rahoitus liikennehankkeissa ja kehyksessä toteutettu hinta- ja kustannustason tarkistus.

Liikenneverkon rahoitukseen on varattu vuonna 2013 noin 1 715 miljoonaa euroa, mutta rahoitustaso alenee vuoteen 2016 mennessä runsaalla 220 miljoonalla eurolla. Määrärahoihin ei ole esitetty indeksikorjausta, mikä heikentää rahoituksen ostovoimaa.

Valiokunta toteaa, että kehysratkaisulla toteutetaan myös valtiontalouden välttämättömiä säästötoimia, jotka kohdistuvat kaikille hallinnonaloille. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle kohdennetut lisäsäästöt ovat valitettavia, mutta tasoltaan kuitenkin hyväksyttäviä, kun niitä verrataan kokonaissäästötavoitteisiin tai monella muulla hallinnonalalla toteutettavien säästöjen tasoon. Välttämättömien lisäsäästöjen kohdentamisessa eri hallinnonaloille on valiokunnan arvion mukaan otettu huomioon liikennesektorin huomattava merkitys koko elinkeinoelämän toimivuudelle ja tehokkuudelle sekä ihmisten arkiliikkumiselle.

Perusväylänpito

Perusväylänpidon rahoitustaso on koko kehyskaudella noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Edellä mainittujen säästöpäätösten vuoksi rahoitusta vähennetään 11 miljoonalla eurolla vuonna 2014 ja 22 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien. Lisäksi valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen pienennetään vuodesta 2014 alkaen 3 miljoonalla eurolla.

Valiokunta pitää tässäkin yhteydessä välttämättömänä korostaa perusväylänpidon rahoituksen merkitystä kehyskaudella. Rahoitustasolla on pystyttävä turvaamaan liikenneverkon säilyminen liikennöitävässä ja turvallisessa kunnossa. Perusväylänpidon määrärahan ostovoima on jo pidempään laskenut, eikä se ole aina riittänyt välttämättömiin pieniin paikallisiin investointeihin, jotka ovat käytännössä usein hyvin kustannustehokkaita liikenteen palvelutason ja joustavuuden sekä liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta.

Käytettävissä olevalla rahoitustasolla voidaan valiokunnan arvion mukaan turvata pääväylien kohtuullinen kunto, mutta valiokunta on erityisen huolissaan alemman asteisen tieverkon tulevaisuudesta. Jos monet pienet liikenneturvallisuushankkeet, pyörätiet sekä tie- ja tasoristeykset ovat vailla valtion rahoitusta, joutuvat kunnat toteuttamaan välttämättömimmät hankkeet kokonaan omalla rahoituksellaan. Tähän liittyy myös ehdotus supistaa valtionavustusta yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen vuodesta 2014 alkaen 3 miljoonalla eurolla, mikä toteutuessaan edelleen vaikeuttaa paikallisen tieverkon kunnossapitoa.

Edellä lausuttuun viitaten valiokunta pitää erittäin kannatettavana ja tärkeänä liikennepoliittiseen selontekoon ja tähän kehysselontekoon sisältyvää periaatelinjausta, jonka mukaan liikenteen rahoituksessa suunnataan liikenneväylärahoituksen painopistettä uudelleen liikenneverkkojen kehittämisinvestoinneista perusväylänpidon pieniin investointiohjelmiin ja ylläpitoon. Väyläinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen.

Kehittämishankkeet

Valtioneuvoston kehyspäätös sisältää liikennepoliittiseen selontekoon sisällytetyt liikenneinvestoinnit. Hankelistaan kuuluu kaikkiaan 20 liikennehanketta, joiden yhteenlaskettu kustannusarvio on 1 065 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin käynnistää yksi ns. PPP-hanke, jonka investointikustannus on 240 miljoonaa euroa. Kaivosyhteyksistä ja muista elinkeinopoliittisesti tärkeistä hankkeista kehysselonteon mukaan päätetään erikseen.

Taloustilanteeseen nähden välttämättömät säästöpäätökset vähentävät kehittämishankerahoitusta 16 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja 33 miljoonaa euroa vuodesta 2015 lukien. Ehdotettu investointitaso on valiokunnan arvion mukaan kuitenkin nykyisessä taloustilanteessa riittävä. Valiokunta korostaa, että usealle vuodelle kohdennetun hankelistan toteuttaminen tulee osaltaan parantamaan toimialan ennustettavuutta ja erityisesti tarvittavaa toiminnan pitkäjänteisyyttä sekä ylläpitämään alan vakaata työllisyyttä. Valiokunta ottaa tarpeen mukaan tarkemmin kantaa hanke-ehdotuksiin liikennepoliittisesta selonteosta myöhemmin keväällä annettavassa mietinnössä.

Valiokunta pitää hankelistan raidepainotteisuutta tässä vaiheessa hyvänä ja kannatettavana, sillä raideliikenteen ruuhkapaikkoja avaamalla parannetaan junaliikenteen toimivuutta ja täsmällisyyttä koko maan rataverkolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan routa- ja pehmeikköalueiden korjauksiin varatulla 85 miljoonalla eurolla saadaan korjattua merkittävä osa rautatieliikennettä jo pitkään rasittaneista routaongelmista. Rautatieliikenteen nykyiseen ratakapasiteetin puutteeseen ja rataverkon solmukohtien erityisiin ongelmiin on tarpeen etsiä kehyskaudella kestävällä rahoituspohjalla olevia pitkän tähtäimen ratkaisuja.

Valiokunta korostaa kuitenkin myös, että tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta kaksi kolmasosaa kulkee maanteitse ja henkilöliikenteen suoritteesta jopa yli 90 prosenttia. Maantieliikenteen keskeinen merkitys tulee huomioida riittävästi investointipäätösten sekä perusväylänpidon rahoituksen kohdentamisessa.

Valiokunta painottaa myös valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisen MAL-yhteistyön merkitystä alueiden pitkäjänteiselle ja tehokkaalle liikennesuunnittelulle ja -rakentamiselle. Tämän avulla voidaan varmistaa, että niukkenevat kehittämis- ja kunnossapitovarat käytetään optimaalisella tavalla.

Valiokunta pitää erittäin tervetulleena panostuksia maamme itärajan liikenteen edistämiseksi sekä rata- että tiehankkeilla. Venäjän kaupan ja transitoliikenteen kasvu ja kasvava henkilöliikenne edellyttävät toimivia kuljetusväyliä, joilla turvataan sekä riittävä välityskyky että turvalliset liikennejärjestelyt alueella.