Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta korostaa, että kuluttajien luottamus tietoyhteiskuntaa
kohtaan syntyy hyvistä ja turvallisista yhteyksistä ja
palveluista. Sähköisiä allekirjoituksia
koskevista yhteisön puitteista annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY mukaisesti
asetetaan sähköisille allekirjoituksille ja niihin
liittyville laatuvarmenteille korkean tason turvallisuutta ja luotettavuutta
koskevat vaatimukset. Laatuvarmentajiin kohdistuvat erityiset tietoturvallisuus-
ja luotettavuusvaatimukset ja niihin liittyvä asianmukainen
valvonta ovat tärkeitä luottamusta luovia tekijöitä.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty mahdollisiin tulevaisuuden
ongelmiin, jotka liittyvät sähköisten
allekirjoitusten laatuvarmenteiden teknisiin ratkaisuihin. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan laatuvarmenteiden teknisenä ratkaisuna
olevien salausalgoritmien vanheneminen on seurausta tietojenkäsittelyn
prosessointitehon kasvulle. Koska laskentateho kasvaa, voidaan yhä monimutkaisempia
salauksia murtaa yksinkertaisesti eri avainvaihtoehtoja kokeilemalla.
Tästä seuraa kysymys, kuinka kauan hyväksytyn
salausalgoritmin tulisi olla murtamaton ja kuinka kauan allekirjoitus
näin ollen voi olla luotettava. Esimerkiksi toisen maailmansodan
jälkeenkin strategisessa käytössä olleet
algoritmit murtuvat nykyisellä kotitietokoneella sekunnin
murto-osissa.
Asiantuntijakuulemisessa on edelleen kiinnitetty valiokunnan
huomiota siihen, että sähköistä allekirjoitusta
käyttävän henkilön tietokoneeseen
voidaan lähettää haittaohjelma, esimerkiksi
"Troijan hevonen" tai "mato", jota käyttäjä ei huomaa.
Tällaisten ohjelmien avulla voi olla mahdollista kaapata
henkilön käyttämä PIN-koodi,
kun henkilö syöttää sen sirukortille.
Viime vuodet ovat selvitysten mukaan osoittaneet, että tietojenkäsittely-
ja kommunikaatiotekniikan tuotteet ovat kehittyneet niin monimutkaisiksi,
että aika ajoin niissä paljastuu suunnitteluvirheitä ja
vikoja, jotka vaarantavat järjestelmien turvallisuuden.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkkejä on lukuisia.
Täten sirukorttien käyttöjärjestelmissä on paljastunut
suunnitteluvirhe, joka mahdollisti sirukortin tuhoamisen viestintää hyväksi
käyttäen. Kommunikaatioon käytetyissä ohjelmissa on
paljastunut laajasti suunnitteluvirheitä, jotka mahdollistavat
sekä palvelunestohyökkäykset että järjestelmiin
tunkeutumiset. Monesti on ohjelmistojen monimutkaisuudesta johtuen
sattumoisin törmätty outoihin virhetoimintoihin,
joita ei ole osattu ennakoida. Esimerkiksi mikrotietokoneessa toimiva
peliohjelma voi kaapata pankkiyhteysohjelman hallintaansa. Tällaisia ominaisuuksia
voitaisiin jopa tarkoituksella suunnitella. Valiokunnan huomiota
on kiinnitetty siihen, että tavallisen kuluttajan asema
ja todistustaakka "asiantuntijaorganisaatioon" päin on
lähes toivoton.
Mahdollisista valiokunnalle esitetyistä tietoverkoille
tyypillisistä ongelmista huolimatta valiokunta korostaa,
että laatuvarmenteiden tapaisia turvatasoltaan kuitenkin
alempia ratkaisuja käytetään laajasti
jo nyt eri yhteyksissä. Esimerkiksi Suomessa toimivien
pankkien asiakkailla on laajasti käytössään
eri muotoisia Internet-pankkiyhteyksiä, joita käyttäen
he voivat hoitaa maksunsa tileiltään. Näiden
eri ratkaisujen laajasta käytöstä huolimatta
valiokunnalla ei ole tiedossaan, että niiden käytöstä olisi
aiheutunut ongelmatilanteita ja väärinkäytöksiä.
Valiokunta korostaa, että laadultaan ja tekniseltä ratkaisultaan
nyt käyttöön otettava järjestelmä on
korkeatasoisempi kuin useimmat jo käytettävät
järjestelmät. Sillä pyritään
lisäämään sähköisen
asioinnin turvallisuutta luomalla luotettava tunnistamisjärjestelmä.
Valiokunta kiinnittää myös huomiota
siihen, että luotettava sähköinen allekirjoitus
helpottaa esimerkiksi sähköisten arkistojen pitämistä. Tätä nykyä kaikkia
arkistoja ei voida pitää vain sähköisessä muodossa,
koska allekirjoituksen puuttuessa ei ole mahdollista todentaa, että asiakirjat
ja päätökset ovat syntyneet asianmukaisessa
järjestyksessä. Kun esimerkiksi potilasta koskeva
asiakirja voidaan allekirjoittaa sähköisesti, ei
enää ole tarvetta tulostaa paperikappaletta allekirjoitusta
varten.
Valiokunta pitääkin tärkeänä,
että laatuvarmenteiden korkeaan tekniseen tasoon ja niiden laadun
edelleen kehittämiseen kiinnitetään huomiota.
Tämä edellyttää ensinnäkin,
että Euroopan yhteisöjen komission vahvistamia
ja EY:n virallisessa lehdessä julkaistuja yleisesti tunnustettuja
standardeja pidetään ajan tasalla siten, että salausalgoritmit
antavat riittävän suojan hakkereita eli henkilöitä,
jotka tahallaan murtautuvat tietojärjestelmiin aiheuttaakseen
vahinkoa, ja muita hyökkäyksiä vastaan.
Tämän lisäksi kansallisen valvontaviranomaisen
tulee seurata alan kehitystä ja sitä, että varmentajat
hoitavat tehtävänsä asianmukaisesti ja
alan kehitystä seuraten.
Valiokunta korostaa, että kansallisen asiantuntijaelimen,
valvontaviranomaisen, tulisi olla asemaltaan vahva ja asiantuntemukseltaan
sekä resursseiltaan kunnollisesti järjestetty,
jotta tällaiset esiin nousevat ongelmat eivät
jäisi pelkästään markkinavoimien
huolehdittaviksi. Nykyisellään ja myös
lakiesityksen osalta Viestintävirastolle asetetaan varmenteiden
antajien valvonta- ja tarkastusoikeus. Viranomaisvalvonta tuo toimintaan
läpinäkyvyyttä ja puolueettomuutta sekä antaa
mahdollisuuden sanktioiden käyttämiseen. Laissa
määritellään myös selkeästi laatuvarmenteita
tarjoavien varmentajien vastuut. Valiokunta korostaa, että vastuukysymysten
määrittely on erityisen tärkeää kuluttajien luottamuksen
saavuttamiseksi. Tämä asettaa kuitenkin Viestintävirastolle
valvontaviranomaisen ominaisuudessa suuria haasteita, ja valiokunta
pitää huomioon ottaen lain suuren merkityksen
sähköiselle asioinnille ja kaupalle välttämättömänä,
että näiden tehtävien toteuttamiseen
panostetaan riittävästi.
Sähköisiä allekirjoituksia koskeva
laki on keskeinen luotaessa turvalliset puitteet sähköiselle
kaupankäynnille ja asioinnille sekä yhteiskuntapalvelujen
käytölle. Valiokunta painottaa, että lain
tarkoituksena on edistää kuluttajien ja muiden
käyttäjien luottamusta verkkotoimintaan ja sähköiseen
asiointiin. Koska lainsäädännöllä pyritään
luomaan suotuisa ja uusia oikeustoimien toteuttamistapoja tukeva
säädösympäristö, valiokunta
pitää tärkeänä, että lainsäädännölle
asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan tarkoin ja arvioidaan.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi
lausuman, jossa edellytettäisiin liikenne- ja viestintäministeriön
antavan liikennevaliokunnalle välittömästi
ilmoituksen, jos laatuvarmenteiden käytössä ilmenee
häiriöitä, sekä selvityksen
sähköisistä allekirjoituksista annetun
lain vaikutuksista ja soveltamisesta vuoden 2005 loppuun mennessä (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
8 § Muun kuin Suomeen sijoittautuneen varmentajan
tarjoama laatuvarmenne.
Hallituksen esityksen lakiehdotuksessa todetaan, että muun kuin
Suomeen sijoittautuneen varmentajan laatuvarmenteena tarjoaman varmenteen
katsotaan täyttävän 7 §:ssä säädetyt
vaatimukset, kun pykälässä mainitut neljä kohtaa
täyttyvät. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
7 §:n vaatimusten voidaan tulkita pykälän
sanamuodon mukaan koskevan ainoastaan varmenteen tietosisältöä,
mikä ei ole riittävä edellytys laatuvarmenteelle.
Laatuvarmenteelta tulee myös edellyttää,
että laatuvarmenteiden tarjoajaa koskevat 10—15 §:ssä olevat
edellytykset täyttyvät. Valiokunta ehdottaa sen
vuoksi, että pykälää muutetaan
siten, että varmenteen tulee täyttää tässä laissa
säädetyt laatuvarmennetta koskevat vaatimukset.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen pykälän
muotoiluun.
10 § Laatuvarmenteita yleisölle tarjoavan
varmentajan yleiset velvollisuudet.
Perustuslakivaliokunta on todennut, että varmennetoimintaa on
lakiehdotuksen 1 momentin mukaan harjoitettava huolellisesti, luotettavasti
ja asianmukaisesti. Se on edelleen katsonut, että toiminnan asianmukaisuuteen
sinänsä sisältyvä asiakkaiden
syrjimättömän kohtelun vaatimus on tärkeä lisätä säännökseen
nimenomaisesti. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa
lisättäväksi momenttiin, että varmentajan
tulee kohdella asiakkaitaan syrjimättä. Valiokunta
on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluun.
12 § Laatuvarmenteen myöntäminen.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota pykälän 2
momentissa säädettyyn varmentajan velvollisuuteen
antaa laatuvarmenteen hakijalle tietoja varmenteen käyttöehdoista
ennen sopimuksen tekemistä. Perustuslakivaliokunta on todennut, että edellytyksenä
lain
käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä on,
että sitä täydennetään
niin, että tiedot tulee hakijan mukaan antaa ainakin suomen
tai ruotsin kielellä. Tämän vuoksi valiokunta
ehdottaa suomen ja ruotsin kieltä koskevan maininnan lisäämista momenttiin.
Valiokunta on tehnyt vastaavan muutoksen momentin muotoiluihin.
14 § Laatuvarmenteita yleisölle tarjoavan
varmentajan ylläpitämät rekisterit.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota 1 momentissa mainittuun varmennerekisteriin merkittäviin
seikkoihin. Merkintä tulee tehdä muun muassa laatuvarmennetta
myönnettäessä käytetystä hakijan
tunnistamismenettelystä. Esityksen perusteluiden mukaan
rekisteriin voidaan säännöksen perusteella
merkitä myös tiedot kyseisestä asiakirjasta,
kuten passin numero. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota
siihen, että asia on perustuslain 10 §:n 1 momentissa
turvatun henkilötietojen suojaa koskevan sääntelyn
täsmällisyyden kannalta tarpeen lisätä lakiehdotukseen.
Valiokunta ehdottaa siksi, että 2 kohdan mukaan tulisi
myös merkitä tarvittavat tiedot tunnistamisessa
mahdollisesti käytetystä asiakirjasta.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että varmennepalvelun
tarjoajan olisi esityksen mukaan tallennettava tieto mahdollista
varmenteen voimassaolon tarkistamista myöhäisempää, ei
vain laskutukseen liittyvää tarvetta varten. Asiantuntijakuulemisessa
on painotettu, että pääsäännön
mukaan sen, joka vetoaa oikeussuhteeseen, on osoitettava sen olemassaolo.
Näin ollen velvoite tallentaa tieto varmenteen olemassaolosta
ja tehdystä tarkistuksesta kuuluisi luontevimmin, ja myös
yksityisyyden suojan kannalta paremmin tarkistuksen tehneelle taholle.
Tämän yhteydessä on ehdotettu, että varmennepalvelun
tarjoaja voisi antaa vaikkapa vahvistuksen tehdyn kyselyn perusteella.
Vastaanottajalle jäisi tieto vahvistuksesta ja ajankohdasta,
jonka avulla se voisi osoittaa kyseisen toimenpiteen suoritetuksi.
Tässä yhteydessä valiokunnan huomiota
on kiinnitetty siihen, että lakiehdotus ei rajoita millään
tavoin tällaisen menettelyn vapaaehtoista käyttämistä,
mutta samalla on katsottu, että sitä ei ole syytä säätää pakolliseksi.
Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi, että myös
sellaisen varmentajan, joka tallentaa sulkulistan tarkistamista
koskevan tiedon laskuttamista varten, tulisi voida toteuttaa mahdollisimman
vapaasti järjestelmäänsä eikä sen
tarvitsisi tallentaa sulkulistan tarkistamista koskevaa tietoa sellaisessa
tapauksessa, jossa se vapaaehtoisesti huolehtii muulla tavoin varmenteeseen
luottavan osapuolen oikeusturvan toteutumisesta. Valiokunta ehdottaa
tämän vuoksi lisäystä 2 momenttiin,
jonka mukaan ei olisi välttämätöntä tallentaa
varmennerekisteriin 21 §:ssä tarkoitettuja tietoja sulkulistalta
tehdystä varmenteen tarkistamisesta, jos varmentaja huolehtii
muutoin siitä, että varmenteeseen luottava osapuoli
pystyy esittämään luotettavan näytön
sulkulistan asianmukaisesta tarkistamisesta.
Hallintovaliokunnan käsityksen mukaan 3 momenttia on
syytä täsmentää sulkulistan
julkisuuden osalta. Sulkulistan yleisöjulkisuus voisi estää 21 §:n
mukaisen laskutuksen varmenteen voimassaolon tarkistamisesta. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan sulkulista tulisi toteuttaa siten, että sen
tiedot ovat laatuvarmenteisiin luottavien osapuolten saatavilla,
koska ainoastaan sulkulistalta allekirjoitukseen luottava osapuoli
voi todeta mahdollisen varmenteen peruuttamisen. Tässä yhteydessä ei
olisi tarkoitus säätää tarkemmin
siitä, miten tiedot tulisi olla luottavien osapuolten saatavilla.
Varmentaja voisi toteuttaa vaatimuksen tarkoituksenmukaisimmalla
tavalla. Sulkulista voidaan toteuttaa esimerkiksi merkitsemällä sulkulistalle
ainoastaan laatuvarmenteen yksilöivä tunnus, jolloin
sulkulista ei sisältäisi laatuvarmenteen haltijan
henkilöön liittyviä seikkoja. Tietyn
laatuvarmenteeseen luottavan osapuolen kannalta on riittävää,
että se voi tarkistaa laatuvarmenteen yksilöivän
tunnisteen avulla, onko kyseessä oleva laatuvarmenne peruutettu.
Mikäli sulkulistalle merkitään allekirjoittajan
henkilöön liittyviä tietoja, tulisi tietojen
merkitsemisestä saada allekirjoittajan nimenomainen suostumus.
Koska varmentamistoiminnan kannalta on riittävää, että sulkulista
on kaikkien laatuvarmenteisiin luottavien osapuolten saatavilla,
valiokunta ehdottaa vastaavanlaista muutosta sulkulistan saatavuuteen.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluihin.
16 § Laatuvarmenteita tarjoavan varmentajan vahingonkorvausvastuu.
Hallintovaliokunta on lausunnossaan todennut, että 3
momentin viittaus 1 momentissa tarkoitettuun varmentajaan on
tarpeeton, koska pykälän johtolauseessa viitataan
nimenomaan laatuvarmentajaan. Se esittää edelleen,
että pykälän 4 momentin viimeinen virke
erotetaan sääntelyn selkeyden vuoksi uudeksi
5 momentikseen. Valiokunta on tehnyt vastaavat täsmennykset
pykälän muotoiluihin.
21 § Varmenteen voimassaolon tarkistamista koskevan
tiedon tallentaminen.
Hallituksen esityksen lakiehdotuksen otsikko "varmenteen voimassaolon
tarkistaminen" on harhaanjohtava. Otsikon tulisi koskea varmenteen
voimassaolon tarkistamista koskevan tiedon tallentamista, koska
tiedot tarkistamisesta ovat tarpeen laskutuksen suorittamiseksi
tai varmenteella varmennetun sähköisen allekirjoituksen
avulla tehtyjen oikeustoimien todentamiseksi. Valiokunta ehdottaa
tämän vuoksi pykälän otsikon
tarkentamista.
Lisäksi pykälän tekstissä on
parempi puhua tallentamisesta tallettamisen sijaan, koska 14 §:ssä puhutaan
yleisen atk-terminologian mukaisesti tallennusoikeudesta viitattaessa 21 §:ään.
Valiokunta on tehnyt kyseiset muutokset pykälän
muotoiluihin.
22 § Yleinen ohjaus ja valvonta.
Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan, että esityksellä ei
ole vaikutusta valtion talousarvioon ja että Viestintävirasto
rahoittaa menonsa tuloilla, jotka kerätään
valvottavilta tahoilta valvontamaksulla. Näitä valvontamaksuja
on tarkoitus kerätä varmentajilta ja tarkastuslaitoksilta.
Laissa ei ole säännöksiä valvonta-
ja muista suoritteista perittävistä maksuista,
minkä vuoksi valiokunta ehdottaa lisättäväksi
uuteen 3 momenttiin näitä koskevan viittauksen
valtion maksuperustelakiin (150/1992). Tällöin
hallituksen esityksen 3 momentista tulee uusi 4 momentti. Valiokunta
on tehnyt vastaavat täsmennykset pykälän
muotoiluihin.
24 § Tarkastusoikeus.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt
huomiota pykälän säännöksiin
Viestintäviraston tehtävään määräämän
tarkastajan oikeudesta toimittaa tarkastuksia. Vaikka 2 momentista
ilmenee välillisesti, että tarkastusoikeutta ei
ole tarkoitus ulottaa perustuslaissa turvattuun kotirauhan piiriin kuuluviin
tiloihin, perustuslakivaliokunnan mielestä on syytä lisätä tästä maininta
pykälään. Valiokunta ehdottaa tämän
vuoksi, että tarkastukset voitaisiin tehdä niihin
tiloihin, jotka eivät kuulu kotirauhan piiriin. Valiokunta
on tehnyt vastaavan muutoksen 2 momentin muotoiluihin.
2. lakiehdotus
Johtolause.
Viestintähallinnosta annetun lain 2 §:ää on
14.6.2002 muutettu lailla 493/2002. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa johtolausetta muutettavaksi vastaavasti.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset johtolauseen muotoiluihin.
2 §. Viestintäviraston tehtävät.
Yllä mainitusta johtuen pykälä on
otettu 2. lakiehdotukseen sellaisena, kuin se on laissa 493/2002.
Valiokunta on tehnyt vastaavat muutokset pykälän
muotoiluihin.