Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 182/2018 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavat aloitteet:
Valiokunta on kuullut:
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettua lakia väliaikaisesti. Valtio maksaisi merenkulun tukena työnantajille takaisin puolet työnantajan osuudesta työttömyysvakuutusmaksuista, joka on maksettu niistä yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisista työntekijöistä, joiden osalta on toimitettu ennakonpidätys. Jos on maksettu ennakonpidätyksen sijasta lähdeveroa, työttömyysvakuutusmaksua ei palautettaisi tukena. Ehdotuksella ei muutettaisi muita tukitekijöitä.
Lakia sovellettaisiin vain vuonna 2018 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.
Esitys liittyy vuoden 2019 täydentävään talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja se olisi voimassa vuoden 2019 loppuun.
Lakialoitteessa LA 40/2017 vp esitetään, että valtion menojen pienentämiseksi sekä matkailu- ja ravintola-alan kilpailuneutraliteetin parantamiseksi matkustajamerenkulun miehistökustannustuki olisi tarkoituksenmukaista ensi tilassa puolittaa.
Toimenpidealoitteessa TPA 39/2017 vp esitetään, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin matkustaja-alusten asiakaspalvelutehtävissä työskentelevään henkilöstöön kohdistuvan tuen puolittamiseksi nykyisestä tavalla, joka parhaiten ottaa huomioon Suomen huoltovarmuuden sekä merenkulkualan kansainvälisen kilpailukyvyn.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja oikeansuuntaisena. Säädettävän lain mukaan valtio maksaa merenkulun työnantajille takaisin puolet työnantajan osuudesta työttömyysvakuutusmaksuista. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että vuonna 2016 toteutetun merimieseläkelain uudistuksen oli tarkoitus olla kustannusneutraali varustamoille. Uudistus aiheutti kuitenkin eniten työllistäville varustamoille merkittäviä lisäkustannuksia vuosina 2016—2018. Tämän vuoksi olisi ollut perusteltua ottaa työnantajan työttömyysvakuutusmaksu kokonaisuudessaan merenkulun tuen piiriin.
Valiokunta kantaa huolta siitä, että asiantuntijakuulemisen mukaan nyt esitetyn muutoksen seurauksena uusia aluksia ei ehkä enää liputeta Suomen lipun alle tai aluksia ulosliputetaan. Valiokunta katsoo, että viimeistään ensi vuoden lisätalousarvioesityksissä tilanne tulee korjata, kunnes saadaan pysyvämpi ratkaisu asiaan. Valiokunta ehdottaa myös eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää,
Lakialoitteessa LA 40/2017 vp esitetään, että matkustajamerenkulun miehistökustannustuki puolitetaan ja toimenpidealoitteessa TPA 39/2017 vp esitetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisisiin matkustaja-alusten asiakaspalvelutehtävissä työskentelevään henkilöstöön kohdistuvan tuen puolittamiseksi nykyisestä tavalla, joka parhaiten ottaa huomioon Suomen huoltovarmuuden sekä merenkulkualan kansainvälisen kilpailukyvyn. Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä ehdotetut toimenpiteetkään eivät vaikuta riittäviltä huoltovarmuuden ja merenkulun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseen. Tämän vuoksi valiokunta esittää lakialoitteen LA 40/2017 vp ja toimenpidealoitteen TPA 39/2017 vp hylkäämistä.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan päätösehdotus:
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
Merimieseläkelakia uudistettiin vuonna 2014 (HE 321/2014 vp). Kyseessä oli merimieseläkejärjestelmän kokonaisuudistus, ja tavoitteena oli muun muassa, että uudistus olisi varustamojen osalta kustannusneutraali. Ministerit Orpo ja Berner pyysivät syksyllä 2017 sosiaali- ja terveysministeriötä asettamaan Merimieseläkejärjestelmän uudistuksen tavoitteiden toteutumista tarkastelevan työryhmän. Työryhmässä olivat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, Eläketurvakeskus, Merimieseläkekassa ja merenkulun työmarkkinajärjestöt. Työryhmä jätti raporttinsa (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 30/2018) 8. päivänä elokuuta 2018. Se totesi uudistuksen toteutuneen muutoin tavoitteiden mukaisesti paitsi että uudistus on ollut epäedullinen paljon työllistäville varustamoille eikä se tässä vaiheessa arvioituna ole ollut täysin kustannusneutraali. Työryhmä totesi, että esillä oleva työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen palautus merenkulun tuen piiriin vuonna 2018 tarkoittaisi noin 6 miljoonan euron kompensaatiota varustamoille. Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan kuitenkin vain 3 miljoonan euron kompensaatiota, mikä on ristiriidassa ministeriöiden yhteisen työryhmän loppuraportin laskelmien kanssa ja myös vuoden 2014 kokonaisuudistuksen kustannusneutraalisuustavoitteen kanssa.
Tukijärjestelmä vaikuttaa välittömästi varustamoiden asemaan ja kansainväliseen kilpailukykyyn. Käytännössä tämä tarkoittaa ulosliputusten riskiä. On tärkeää, että Suomen lippu on yhtä kilpailukykyinen kuin naapurimaiden ja erityisesti Ruotsin. Katsomme, että eduskunnan pitäisi noudattaa työryhmän laskelmia ja että tuen määrä palautetaan samalle tasolle, missä se oli ennen merimieseläkejärjestelmän uudistamista. Näin myös uudistuksen alkuperäiset tavoitteet toteutuisivat.
Edellä olevan perusteella ehdotamme