Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta toteaa, että Suomen metsäkeskus (jäljempänä metsäkeskus) aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Tuolloin tuli voimaan Suomen metsäkeskuksesta annettu laki (418/2011, jäljempänä metsäkeskuslaki) ja Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annettu valtioneuvoston asetus (1102/2011). Aiemmista alueellisista metsäkeskuksista muodostettiin tuolloin yksi, koko Manner-Suomen alueen kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Aiemmissa metsäkeskuksissa harjoitettu liiketoiminta eriytettiin metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Julkisia hallintotehtäviä hoitaa metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö, joka muodostuu keskusyksiköstä ja alueyksiköistä. Metsäkeskus on organisaatio, joka ei kuulu valtionhallintoon, vaan on niin sanottua välillistä valtionhallintoa.

Esityksen perusteluista käy ilmi, että valtakunnallisen metsäkeskuksen toiminta on käynnistynyt ripeästi metsäkeskuslain voimaantulon jälkeen. Metsäkeskuksen julkisen palvelun keskusyksikkö aloitti Lahdessa, ja liiketoimintayksikön johto sijaitsee Tampereella. Metsäkeskus toimii julkisen palvelun osalta keskusyksikössä ja 13 alueyksikössä, joiden rajat vastaavat aiempia alueellisia metsäkeskuksia. Liiketoimintayksikkö on organisoitunut 6 alueeseen.

Esityksen perusteluissa on todettu, että valtakunnallisen toiminnan kehittäminen vaatii nykyistä joustavampaa organisaatiomallia, jossa resurssien hallinnointi on keskitetty ja toimintaa voidaan organisoida myös muuten kuin alueellisin perustein, esimerkiksi valtakunnallisten asiantuntijuuksien ympärille. Esityksellä tavoitellaan entistä parempaa organisaatiomallia metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävien hoitamisessa. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö ehdotetaan muutettavaksi pääosin toimintoihin pohjautuvaksi organisaatioksi. Esityksen mukaan metsäkeskus päättää työjärjestyksellä toimintojakoon perustuvan organisaation rakenteista ja metsäkeskuslaissa säädetään vain ratkaisuvallan käytöstä julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen metsäkeskuksesta annetun lain uudistuksella tehostetaan metsäkeskuksen toimintoja ja resurssien käyttöä. Lain tulee yhdessä kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännän kanssa edistää metsätaloutta ja metsiin perustuvia elinkeinoja.

Valiokunta toteaa, että metsäkeskuslain 39 §:n 2 momentin mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä kokonaisuudessaan metsäkeskuksen hoitamista julkisista hallintotehtävistä sisältäen myös 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimivallan ja vastuun eriyttämisen joulukuun 31 päivään 2014 mennessä. Säännös sisältää tavoitteen, jonka mukaan metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytettävä siten, että metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö toimii jatkossa itsenäisellä toimivallalla ja vastuulla. Liiketoimintayksikkö on tämän vuoksi yhtiöitettävä osakeyhtiöksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä yhtiöittämisen aikataulua esitetään kuitenkin myöhennettäväksi vuodella johtuen nykyisestä markkinatilanteesta ja liiketoimintojen kehittämistilanteesta. Valiokunta toteaa, että myöhentämisellä ei saa olla vaikutusta liiketoimintayksikön itsenäiseen kehittämiseen tai metsäkeskuksen julkisen palvelun toimintaan.

Metsäkeskuksen alueorganisaatio

Valiokunta toteaa, että metsäkeskuslain 3 §:n 1 momentissa säädetään metsäkeskuksen nykyisestä perusrakenteesta eli julkisen palvelun yksiköstä ja liiketoimintayksiköstä. Pykälän 2 momentissa on säädetty julkisen palvelun yksikön muodostuvan keskusyksiköstä ja alueyksiköistä. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keskusyksikön toimipaikasta ja alueyksiköistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (1101/2011) on säädetty 13 alueyksiköstä. Esityksen perusteluissa on todettu, että tämä on varmistanut alueellisen toiminnan näkyvyyden ja yhteistyön muiden toimijoiden kanssa, mutta toisaalta jäykistänyt metsäkeskuksen toiminnan valtakunnallista organisointia sekä hajauttanut resurssien hallinnointia.

Edellä esitetystä käy ilmi, että lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön uudesta organisaatiorakenteesta. Ehdotetun säännöksen mukaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toiminta jakautuu valtakunnallisesti toimintojaon mukaisesti. Alueellisten palvelujen saatavuus, kielellisten oikeuksien toteuttaminen ja maakunnallisten metsäneuvostojen toimivuus varmistetaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön työjärjestyksessä määrättävällä riittävällä määrällä maantieteellisiä palvelualueita. Ehdotuksen mukaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö toimii edelleen koko Manner-Suomen alueella.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että voimassa olevan lain nojalla jokaisen alueyksikön toimialueelle on asetettu alueneuvottelukunta ja alueellinen metsäneuvosto. Näiden kahden toimielimen tehtävät sivuavat hyvin paljon toisiaan. Nykyisten alueneuvottelukuntien toimikausi päättyy 31 päivänä toukokuuta 2016. Alueelliset metsäneuvostot jatkavat toimintaansa vuoden 2014 loppuun saakka. Alueneuvottelukunnan tehtävänä on valmistella esitys metsäkeskuksen johtokunnalle kestävän metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön nojalla myönnettävien valtion tukien kohdentamisesta eri toimenpiteille ja kyseisen määrärahan tarpeesta. Kukin neuvottelukunta hyväksyy alueellisen metsäohjelman. Alueellisen metsäneuvoston tehtävänä on toimia metsäkeskuksen alueyksiköiden tukena metsälain mukaisten alueellisten metsäohjelmien suunnittelussa, seurannassa ja toimeenpanossa sekä seurata ja ottaa kantaa muihin metsäsektorin kannalta tärkeisiin alueellisiin ohjelmiin ja suunnitelmiin, kuten lakisääteiseen maakunnan suunnitteluun.

Valiokunta toteaa, että esityksen mukaan alueneuvottelukunta ja alueellinen metsäneuvosto korvataan maakunnallisella metsäneuvostolla. Metsäneuvostoon ehdotetaan kuuluvaksi enintään 15 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Uusissa metsäneuvostoissa yhdistyvät pääosin alueneuvottelukuntien ja alueellisten metsäneuvostojen tehtävät. Esityksessä on pidetty tarkoituksenmukaisena sitä, että metsäneuvoston toiminta-alue rajataan maakuntajakoa noudattavaksi. On kuitenkin myös mahdollista, että yksi metsäneuvosto toimii usean maakunnan alueella, kuitenkin niin, että toimialueen muodostavat kokonainen tai kokonaiset maakunnat. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että metsäneuvostojen toimialueissa otetaan huomioon myös niiden organisaatioiden aluejaot, joilla on vaikutusta metsäneuvoston toimintaan ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotetun metsäneuvoston tehtävänä on tehdä esitys metsäkeskuksen johtokunnalle metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön, maakuntien liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategisen yhteistyön linjoista sekä antaa vuosittain arvio johtokunnalle metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keskeisten tehtävien toteutumisesta ja kehittämistarpeista maakunnassa. Ehdotuksen mukaan metsäneuvosto myös laatii ja hyväksyy alueellisen metsäohjelman ja toteuttaa sen seurannan. Metsäneuvoston tehtävänä on lisäksi edistää kyseisen ohjelman toteuttamista.

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta pitää välttämättömänä, että resurssien käytön painopisteen tulee olla vahvasti metsiin perustuvien elinkeinojen alueellisessa edistämisessä. Tämän varmistamiseksi toimintaa tulee olla kaikissa maakunnissa. Organisaatiorakenteen uudistaminen ei saa johtaa resurssien ohjautumiseen pelkästään rahoitus- ja tarkastustehtäviin, vaan metsäkeskuksen resurssien käytön painopiste tulee olla entistä selkeämmin metsiin perustuvien elinkeinojen edistämisessä. Tämä tulee ottaa huomioon myös johtamisjärjestelmiä ja -vastuita suunniteltaessa. Myös metsäneuvoston jäsenten on edustettava laaja-alaisesti nimenomaan maakunnan metsiin perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta.