Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta, ja tämän pöytäkirjan tarkoituksena on luoda yhtenäinen kansainvälinen sääntelyperusta geenivarojen ja niihin liittyvän alkuperäiskansojen perinteisen tiedon saatavuudelle sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen jakamiselle. Nämä pöytäkirjamääräykset eivät koske ihmisen geenivaroja. Tämän lakiesityksen 8 § sisältää säännöksen saamelaisten oikeuksien heikentämisen kiellosta, ja valiokuntakin tässä mietinnössään toteaa, että heikentämiskieltosäännöksen tarkoitus on turvata saamelaisten oikeuksia perinteisen tietonsa hyödyntämiseen tilanteessa, jossa perinteistä tietoa hyödyntää tai pyrkii hyödyntämään joku muu kuin saamelainen taho.  

Esitys parantaa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana, ja nyt kun tässäkin salissa on paljon käytetty puheenvuoroja esimerkiksi Metsähallitus-lain valmistelun yhteydessä siitä, että hallitus on kokonaisuudessaan unohtanut alkuperäiskansojen oikeudet, niin hämmästelen kyllä, missä viipyvät nyt ne kiitokset siitä, että tällainenkin merkittävä lakiesitys ollaan nyt viemässä eteenpäin. 

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Kärnän puheenvuoroon voin mielihyvin yhtyä. Tosiaan ympäristövaliokunnassa varsin yksimielisin kääntein tätä asiaa tulkittiin. Kannattaa myös ehkä korostaa tässä sitä, että tämä sopimus sinänsä säätelee nimenomaan geenivarojen saatavuuteen ja käyttöön liittyviä hyötyjä ja niihin liittyviä hyödykkeitä, ei esimerkiksi sitä, miten vaikkapa tekstiilituotteiden tai muun tämmöisen perinteisiin liittyvän esimerkiksi matkamuistomyynnin osalta pelisäännöt menevät. 

Mutta geenivarojen osalta tämä selkeyttää tilannetta myös Suomessa ja on askel siinä mielessä oikeaan suuntaan, että itse ainakin uskon, että alkuperäiskansojen asemaa ja identiteettiä on meillä valtaväestöllä niin Suomessa kuin muissakin maissa — Euroopassa se vastuu on pääasiassa Suomessa — hyvin varaa vahvistaa samalla, kun se tehdään tasapainoisesti ja niin, että se ei provosoi ristiriitoja alkuperäiskansojen asuinalueilla, mikä voi kääntyä sitten helposti myös heitä vastaan huonommassa tilanteessa. Metsähallitus-lain käsittelyn yhteydessähän nämä kaikki aspektit ovat olleet ja ovat vahvasti läsnä, kun mietitään, miten parhaalla tavalla erityisesti Pohjois-Suomessa metsävarojen käytöstä voitaisiin päättää niin, että kaikkien intressit tulevat tyydyttävällä tavalla huomioitua. Uskon, että siihenkin kompromissi löytyy. 

Usein me haukumme täällä kansainvälisiä sopimuksia, jotka heikentävät Suomen mahdollisuuksia, mutta uskoisin, että tämä esitys on pieni askel mutta oikeaan suuntaan ja osoitus myös siitä, että kansainvälinen yhteisö voi myös Suomen kannalta myönteisiä asioita usein saada aikaan.