Arvoisa puhemies! Pahoittelen, että tuossa käytävällä eräs henkilö pysäytti ja meni siinä aikaa, eli sen takia edustaja Essayah tässä jo tuurasi, ja kiitos tästä tuurauksesta. Eli kuuntelin teidän puheenvuoronne sitten tuossa. Pahoittelen siis, etten ollut ajoissa tässä paikalla, eli pääsitte jo sitten, ilman että ehdin esitellä tätä pakettia, käymään tätä läpi.
Arvoisa puhemies! Siis nyt käydään keskustelua siitä, millä tavalla asiakastietojen turvallisuutta voidaan parantaa. Kysymys on laista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä, joka tuli voimaan 9. päivänä helmikuuta 2007. Tästä lähin kutsun tätä asiakastietolaiksi sen takia, että lyhennetään vähän tuota lain nimeä tässä, kun käydään läpi yksityiskohtia. Lain voimaantulon jälkeen sitä on muutettu toimintaympäristön muutosten, tietotekniikan kehittymisen ja muun lainsäädännön muutosten vuoksi 13 kertaa, eli se kertoo siitä, että ajassa on aikaisemminkin osattu elää.
Asiakastietolaki ja siihen liittyvä muu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluita koskeva lainsäädäntö, erityisesti laki sähköisestä lääkemääräyksestä, on ollut suomalaisen asiakaslähtöisen digitalisaation, tiedonhallinnan, tietointegraation ja yhtenäisten toimintamallien edistämisessä erittäin visionäärinen mutta samalla tavoitteellinen konkreettisissa toimenpiteissä. Terveydenhuollossa on jo pitkälti toteutettu valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut eli Kanta-palvelut, jotka koostuvat sähköisestä lääkemääräyksestä, valtakunnallisesta sähköisestä potilasasiakirja-arkistosta eli arkistointipalvelusta sekä näihin liittyvistä lääketietokannasta, kansalaisten käyttöliittymästä, jota me Omakannaksi kutsumme, ja potilaan tiedonhallintapalvelusta. Nämä ovat siis ne meille tutut Kanta-palvelut.
Sähköinen lääkemääräys on ollut pakollinen vuodesta 2017 alkaen, ja sen myötä lääkemääräysten käsittely terveydenhuollossa ja apteekeissa on digitaalista. Vuonna 2019 Reseptikeskukseen tallennettiin yli 29 miljoonaa sähköistä lääkemääräystä ja yli 67 miljoonaa toimitusta. Osin EU-rahoitteisessa projektissa toteutetaan parhaillaan sähköisen lääkemääräyksen rajat ylittävää toteutusta EU-alueella, ja Suomi on käynnistänyt palvelun tuotantokäytön ensimmäisenä maana Euroopassa yhdessä Viron kanssa vuoden 2019 alussa. Rajat ylittävä resepti toimii siis myös Kroatian ja Portugalin kanssa, ja myöhemmin se laajennetaan muihin EU-maihin.
Arvoisa puhemies! Tässä joitakin esimerkkejä nykymaailmasta ja siitä, minkälaisia kehitystarpeita on.
Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Ehdotettu laki pohjautuu pääosin voimassa olevaan lakiin, kuitenkin niin, että lain rakenne, kirjoitusasu ja terminologia olisivat nykyistä selkeämmät ja johdonmukaisemmat. Esitys on laadittu valtiopäivien päättymisen johdosta rauenneen hallituksen esityksen HE 300/2018 pohjalta. Nyt tällä hallituskaudella perimme siis tuon paketin.
Lakiin ehdotettavat muutokset luovat edellytykset valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönotolle sosiaalihuollossa asettamalla sosiaalihuollon palvelunantajille velvoitteen liittyä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjiksi sekä mahdollistamalla tietojen luovutuksen Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistosta.
Lakiehdotus sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta tarpeelliset tiedonhallintaa koskevat säännökset sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämät välttämättömät muutokset. Terveydenhuollossa käytössä olevasta potilaalta kysytystä laajasta suostumuksesta luovuttaisiin. Asiakkaalla olisi edelleen mahdollisuus kieltää tietojensa luovutus terveydenhuollon rekisterinpitäjien välillä, ja vastaava luovutuskielto otettaisiin käyttöön myös sosiaalihuollossa. Terveydenhuollossa asiakastietojen käsittelyn edellytyksenä olisi myös jatkossa tietoteknisesti varmistettu hoitosuhde tai muu lakiin perustuva oikeus. Vastaavasti edellytys asiakastietojen käsittelylle sosiaalihuollossa olisi tietoteknisesti varmistettu asiakassuhde tai muu lakiin perustuva oikeus.
Esityksessä ehdotetaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden sisällön laajentamista myös siten, että asiakas itse voisi tallentaa omia hyvinvointitietojaan tai erilaisten hyvinvointisovellutusten tuottamia tietoja Omatietovarantoon. Hyvinvointitiedot olisivat ammattihenkilöstön käytettävissä ja hyödynnettävissä asiakkaan suostumuksen perusteella tietoturvallisesti. Asiakkaalla olisi mahdollisuus valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestaan sähköisesti.
Esitys tukee sosiaali- ja terveysuudistusta erityisesti alkuvaiheessa, jolloin asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen on vielä kesken ja hyvinvointialueiden asiakas- ja potilasrekisterit muodostetaan Kanta-palveluiden avulla. Kanta-palvelut tukevat tiedonkulkua hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän välillä erityisesti Uudenmaan alueella. Lisäksi yksityisten palveluntuottajien tietoja voidaan tallentaa Kanta-palveluiden avulla hyvinvointialueiden asiakas- ja potilasrekistereihin. Kanta-palvelut tukevat lisäksi hyvinvointialueiden seurannan, ohjauksen ja johtamisen tietopohjaa. Asiakastietolain myötä erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen saatavuus paranee. Sosiaalihuollon tietojen saatavuus Kanta-palveluiden kautta on välttämätöntä esimerkiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain mukaisiin tarkoituksiin.
Arvoisa puhemies! Valtiosääntöoikeudellisesti arkaluonteisten ja salassa pidettävien tietojen käsittely tietojärjestelmissä edellyttää, että kaikki osapuolet voivat luottaa siihen, että käytettävät teknisesti monimutkaiset tietojärjestelmäkokonaisuudet ovat periaatteiltaan, teknisiltä ratkaisuiltaan ja toteutukseltaan lainsäädännön mukaisia ja täyttävät kaikki tietoturvallisuuden vaatimukset. Perustuslakivaliokunta on muun muassa arvioidessaan terveydenhuoltolain mukaisia potilastietorekistereitä korostanut, että potilastietorekisterin kaltaisen arkaluontoisia tietoja sisältävän rekisterin ollessa kyseessä on erityisen tärkeää varmistua siitä, että väärinkäytön estävät tietoturvajärjestelyt ovat toimivia ja käytettävissä heti kun järjestelmä otetaan käyttöön. Lisäksi järjestelmän käyttäjien näkökulmasta on tarpeen, että tietojärjestelmäkokonaisuudet ovat keskenään yhteen sopivia ja täyttävät käytännön toiminnallisuudelle asetettavat vaatimukset.
Asiakastietolaissa on säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien tietosuojan ja tietoturvan sekä yhteentoimivuuden ja toiminnallisuuden keskeisistä vaatimuksista ja menettelyistä. Tietoturvallisuuden osalta asiakastietolaki sisältää säännökset myös muun muassa tietojärjestelmien luokittelusta sekä tietojärjestelmiä ja tietojärjestelmien valmistajia koskevista vaatimuksista. Lisäksi ulkopuolisen arviointilaitoksen on tietoturvan osalta hyväksyttävä Kansaneläkelaitoksen ylläpitämiin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liitettävät tietojärjestelmät. Esityksessä asiakastietolaiksi laajennetaan yksityisten palvelunantajien liittymisvelvoitetta Kanta-palveluihin koskemaan kaikkia asiakas- tai potilastietojärjestelmiä käyttäviä palvelunantajia. Niiden käyttämän Kanta-palveluihin liitettävän tietojärjestelmän tulee kuulua asiakastietolain mukaiseen niin sanottuun A-luokkaan, eli järjestelmän on tullut läpäistä Kanta-palveluiden yhteentoimivuuden testaus sekä tietoturvallisuuden arviointilaitoksen suorittama tietoturvallisuuden arviointi. Näin tapahtuu myös merkittävä tietosuojaan liittyvä parannus, kun B-luokan järjestelmät muuttuvat tämän ehdotuksen myötä kaikki A-luokaksi.
Arvoisa puhemies! Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2021. Osaa lakien muutoksista sovellettaisiin kuitenkin vasta siirtymäajan jälkeen.